Yksi kuva voi huijata paljonkin. Ennen mitään suosituksia kuulisin mielelläni lisätietoja. Esim. maapohja, ikä, tiheys(runkoa/ha. Suunnilleen arvio), vihreän latvuksen osuus, valtarunkojen(siis ei noita pohjalla olevia keppejä mukaan) pituus ja läpimitta
Noista kun muutaman arvon edes saisi niin toimenpide-ehdotuksien antamisella olisi jokin pohja ja merkitys edes. Niin ja kuvion koko
Kuvion koko n. puoli hehtaaria, ikä yli 40 v, paljon lahovikaa kuusissa, joskus ojitettu, luontaisesti syntynyt, maapohja rehevää. Hyvin kasvavaa tervettä kuusta on vaan kovin vähän. Kun nyt raivaan roskapuuston pois ei paljon kunnon puustoa jää.
Olisiko tässä esimerkki jatkuvan kasvatuksen ihanuudesta?
Tuolla jossain keskustelussa olikin ohje. Siis kaikki nurin, äestys ja vakoon reilusti kunnon koivunsiementä. Ihme olisi, jos ei kasvaisi reilut 1000 koivua.
Puolen hehtaarin metsä hmm…
On niin pieni kuvio ettei suurta väliä tekee niin tai näin. Itse raivaisin nuo pienet pois ja antaisin olla. Jos kuvion rajoilla lähivuosina(10v) päätehakattavaa, niin yhdistäminen siihen. Jos taas ei, niin seuraavan kerran moton ollessa lähellä nurin ja koivua tilalle. Yksinään en lähtisi tätä kauppaamaan.
Raivurin linjoilla. Jos samalle tilalle tulossa hakkuu, tuon voisi tehda silloin vaikkei ihan viereinen kuvio olisikaan.
Sitä odotellessa raivaussahalla keppikokoiset nurin, seuraava kokoluokka polttopuuksi. Isoimmat odottelamaan kaupallista hakkuuta. Jos lahoa on paljon isoimmissa puissa, odottelu ei ole järkevää vaan jollakin keinoin mahdollisimman pian pitkälleen. Niin ja koivulle laittaisin itsekin jatkossa.
Harmi kun latvukset eivät näy kuvassa.
Jos vihreää osuutta löytyisi vähintään puolet kuusien pituudesta, jättäisin tälle puolen hehtaarin alalle n. 250 parasta yksilöä lihomaan tukkipuiksi.
Muussa tapauksessa voisi kyllä saman tien uudistaa koivulle.
Samanlaista myös puolen hehtaarin alaa olen käynyt ennakkoraivaamassa P-Satakunnan palstalla. Mutta ryönää vain paljon enemmän. Maahan menee paljon mutta joku hyvä sieltä aina löytyy. Kasvatus ei silti kovin pitkälle tähtäimelle vaan viereiset turvesarat männiköllä ja niiden päätehakkuun yhteydessä myös tällainen reunametsä nurin. Minulla sieltä oli jo minun aikana poistettu rajun kokoiset koivut ylispuina ja se työ oli aika kroisoa tekoa. Paljon aluskuusikkoa kolhittu ja tuhottu mutta olihan se hyvin kasvuun sen jälkeen lähtenyt.
Silloin ei vissiin koivukaan kovin innolla tarpeeseen koska oli paljon kuitua jäänyt sinne mädäntymään. Jokunen tukkikin.
Vaikka ala pieni joudun siellä painimaan moottorisahalla vieläkin muutaman tovin koska puuta on sikin sokin ja ristiin rasiin. Tuulenkaadot vielä lisänä koko sotkussa. Mutta pikkuhiljaa sieltä on eteenpäin purtu nelisen tankkia kerralla tilhiä vinkuttaen. Koivun maaperää ja todella ne edellinen koivuerä oli suht komeaa tavaraa. Tuo kuusikko minullakin jo raivauksessa myös lahovikainen ehkä juuri runsaan kolhinnan tuloksena. Raudusta uuskasvuun. (ja haavikon aita laajentaa sen alan ympäri myös).
nalle puhin puolenhehtaarin metsä…ei kai tuota voi pelastaa jos löytyy jo valmiiksi lahovikaa..tahtoo kasvu hiipua…kaikki kumoon tosiaan jos lähellä moto….tai itse nurin ja ajattaa nuapurin valtterilla…ei tuosta paljon kuutioita kerry
Jos lahoa on paljon niin odotettavissa on että koko puusukupolvi saastuu ennen pitkään. Itse tekisin niin että koko kuvio lattiaan ja istutus koivulle. Tuo lahovikaisuus ehkä eniten askarruttaa. Muutoin voisi pelkkä raivauskin olla jos latvusta kuusissa on vielä jäljellä.
Kerralla nurin, vaikka hankintana, muokkaus ja istutus sip.lehtikuuselle. Jos paikkakunnalla on kysyntää hakepuulle,niin sitten hakepuuksi. Ravinteet riittänee, vaikka viedään pois oksineen. Koivukin vaihtoehto jos ei ole sorkkaeläimiä alueella.
Korjaus Torpparille. Ja muillekin, jotka tarjoavat sitä puolta ha Nalle Puhille kumppaneineen. Nalle Puhin metsä ei ole puoli hehtaaria vaan 40 hehtaaria. Alun perin siis englannista: metsän kooksi mainitaan sata eekkeriä. Taitamaton ja huono kääntäjä / suomentaja ollut aikoinaan.
Kiitokset kaikille asiantuntevista kommenteista hiukan provosoivasta otsikoinnistani huolimatta. Katsotaan raivauksen jälkeen kuinka kauan jäljelle jäänyttä puustoa kannattaa kasvattaa.
Yhden kuvan perusteella en lähtisi antamaan tarkkoja käsittelyohjeita. Useimmat näkevät tässä täysin tärviöllä olevan metsikön, mutta itse voisin yhtä hyvin hyväksyä tulkinnan, jonka mukaan tuolla on tukkipuuaihioita täystiheänä. Ensiharvennuskertymä jää saamatta, kun nuo ”ylimääräiset” raipat raivataan nurin. Pystyyn jää suurin piirtein samanlainen metsä, kun ensiharvennuksen jälkeen muutenkin jäisi ja ilman korjuuvaurioita.
Burl:n linjoilla.
Raivaus / laatuharvennus, jää eri-ikäisrakenteinen metsikkö. Jos ollut noin 40-vuotta niin kyllä vielä kestää muutaman vuoden odotella elpyykö.
Ei suuremmin ole hirvet syöneet lehtikuusta täälläpäin. Kerran yritti yksi naaras opettaa vasalle kesällä kun oli maistellut kevättalvella. Pyyntö metsästäjille, jotka ampuivat molemmat. Sitten meni yli kymmenen vuotta. ennenkuin seuraavat maistelivat. Suurimmat tuhot taimille sarvien hankaamisesta. Porot tuhoavat pienehköjä taimia srvillaan enemmän ja kaivaessan koparoivat pikkutaimet (myös männyn) pilalle tai kokonaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Yksi kuva voi huijata paljonkin. Ennen mitään suosituksia kuulisin mielelläni lisätietoja. Esim. maapohja, ikä, tiheys(runkoa/ha. Suunnilleen arvio), vihreän latvuksen osuus, valtarunkojen(siis ei noita pohjalla olevia keppejä mukaan) pituus ja läpimitta
Noista kun muutaman arvon edes saisi niin toimenpide-ehdotuksien antamisella olisi jokin pohja ja merkitys edes. Niin ja kuvion koko
Kuvion koko n. puoli hehtaaria, ikä yli 40 v, paljon lahovikaa kuusissa, joskus ojitettu, luontaisesti syntynyt, maapohja rehevää. Hyvin kasvavaa tervettä kuusta on vaan kovin vähän. Kun nyt raivaan roskapuuston pois ei paljon kunnon puustoa jää.
Tuo analyysi ei kovin hyvää lupaa. Lahoviat syövät vähät tuvitukit, risukosta ei ole kuiduksi ja muutenkin ala on pieni.
Vaikeaa on, jos ei polttopuulle ole tarvetta.
Joka tapauksessa kannattaisi harventaa eli ennakkoraivata, jotta saa edes jotain tuosta.
Onneksi edes sille polttopuulle on omaa tarvetta. Kuvan otsikoksi olisi kyllä sopinut paremmin että näin käy kun metsä jätetään hoitamatta.
Olisiko tässä esimerkki jatkuvan kasvatuksen ihanuudesta?
Tuolla jossain keskustelussa olikin ohje. Siis kaikki nurin, äestys ja vakoon reilusti kunnon koivunsiementä. Ihme olisi, jos ei kasvaisi reilut 1000 koivua.
Puolen hehtaarin metsä hmm…
On niin pieni kuvio ettei suurta väliä tekee niin tai näin. Itse raivaisin nuo pienet pois ja antaisin olla. Jos kuvion rajoilla lähivuosina(10v) päätehakattavaa, niin yhdistäminen siihen. Jos taas ei, niin seuraavan kerran moton ollessa lähellä nurin ja koivua tilalle. Yksinään en lähtisi tätä kauppaamaan.
Raivurin linjoilla. Jos samalle tilalle tulossa hakkuu, tuon voisi tehda silloin vaikkei ihan viereinen kuvio olisikaan.
Sitä odotellessa raivaussahalla keppikokoiset nurin, seuraava kokoluokka polttopuuksi. Isoimmat odottelamaan kaupallista hakkuuta. Jos lahoa on paljon isoimmissa puissa, odottelu ei ole järkevää vaan jollakin keinoin mahdollisimman pian pitkälleen. Niin ja koivulle laittaisin itsekin jatkossa.
Harmi kun latvukset eivät näy kuvassa.
Jos vihreää osuutta löytyisi vähintään puolet kuusien pituudesta, jättäisin tälle puolen hehtaarin alalle n. 250 parasta yksilöä lihomaan tukkipuiksi.
Muussa tapauksessa voisi kyllä saman tien uudistaa koivulle.
Samanlaista myös puolen hehtaarin alaa olen käynyt ennakkoraivaamassa P-Satakunnan palstalla. Mutta ryönää vain paljon enemmän. Maahan menee paljon mutta joku hyvä sieltä aina löytyy. Kasvatus ei silti kovin pitkälle tähtäimelle vaan viereiset turvesarat männiköllä ja niiden päätehakkuun yhteydessä myös tällainen reunametsä nurin. Minulla sieltä oli jo minun aikana poistettu rajun kokoiset koivut ylispuina ja se työ oli aika kroisoa tekoa. Paljon aluskuusikkoa kolhittu ja tuhottu mutta olihan se hyvin kasvuun sen jälkeen lähtenyt.
Silloin ei vissiin koivukaan kovin innolla tarpeeseen koska oli paljon kuitua jäänyt sinne mädäntymään. Jokunen tukkikin.
Vaikka ala pieni joudun siellä painimaan moottorisahalla vieläkin muutaman tovin koska puuta on sikin sokin ja ristiin rasiin. Tuulenkaadot vielä lisänä koko sotkussa. Mutta pikkuhiljaa sieltä on eteenpäin purtu nelisen tankkia kerralla tilhiä vinkuttaen. Koivun maaperää ja todella ne edellinen koivuerä oli suht komeaa tavaraa. Tuo kuusikko minullakin jo raivauksessa myös lahovikainen ehkä juuri runsaan kolhinnan tuloksena. Raudusta uuskasvuun. (ja haavikon aita laajentaa sen alan ympäri myös).
Olisi mukava kuulla miten Anton tai mehänpoika neuvoisi uudistamaan tämän?
nalle puhin puolenhehtaarin metsä…ei kai tuota voi pelastaa jos löytyy jo valmiiksi lahovikaa..tahtoo kasvu hiipua…kaikki kumoon tosiaan jos lähellä moto….tai itse nurin ja ajattaa nuapurin valtterilla…ei tuosta paljon kuutioita kerry
Jos tuon roskapuuston raivais pois,niin Hanlyn paljonko jäisi runkoluku/ha,kuvasta päätellen ite kyllä uudistaisin kertaheitolla.
Jos lahoa on paljon niin odotettavissa on että koko puusukupolvi saastuu ennen pitkään. Itse tekisin niin että koko kuvio lattiaan ja istutus koivulle. Tuo lahovikaisuus ehkä eniten askarruttaa. Muutoin voisi pelkkä raivauskin olla jos latvusta kuusissa on vielä jäljellä.
Voihan sen harvanakin kasvattaa,jos haluaa heinikon ja vesakon alle.
Tuossakun ei tule röykkiöittäin havuja niin ei tarvii venata niiden ajoa ni kesäkoivu olisi myös hyvä vaihtoehto.
Kerralla nurin, vaikka hankintana, muokkaus ja istutus sip.lehtikuuselle. Jos paikkakunnalla on kysyntää hakepuulle,niin sitten hakepuuksi. Ravinteet riittänee, vaikka viedään pois oksineen. Koivukin vaihtoehto jos ei ole sorkkaeläimiä alueella.
Koivu on aina vaihtoehto. Sorkkaeläimet pitää laittaa kuriin tai tiinuun.
Lehtikuusi maistuu hirville siinä missä koivukin.
Lehtikuuset ei taida olla helpoimmasta päästä kaupata.
Korjaus Torpparille. Ja muillekin, jotka tarjoavat sitä puolta ha Nalle Puhille kumppaneineen. Nalle Puhin metsä ei ole puoli hehtaaria vaan 40 hehtaaria. Alun perin siis englannista: metsän kooksi mainitaan sata eekkeriä. Taitamaton ja huono kääntäjä / suomentaja ollut aikoinaan.
Kiitokset kaikille asiantuntevista kommenteista hiukan provosoivasta otsikoinnistani huolimatta. Katsotaan raivauksen jälkeen kuinka kauan jäljelle jäänyttä puustoa kannattaa kasvattaa.
Yhden kuvan perusteella en lähtisi antamaan tarkkoja käsittelyohjeita. Useimmat näkevät tässä täysin tärviöllä olevan metsikön, mutta itse voisin yhtä hyvin hyväksyä tulkinnan, jonka mukaan tuolla on tukkipuuaihioita täystiheänä. Ensiharvennuskertymä jää saamatta, kun nuo ”ylimääräiset” raipat raivataan nurin. Pystyyn jää suurin piirtein samanlainen metsä, kun ensiharvennuksen jälkeen muutenkin jäisi ja ilman korjuuvaurioita.
Burl:n linjoilla.
Raivaus / laatuharvennus, jää eri-ikäisrakenteinen metsikkö. Jos ollut noin 40-vuotta niin kyllä vielä kestää muutaman vuoden odotella elpyykö.
Ei suuremmin ole hirvet syöneet lehtikuusta täälläpäin. Kerran yritti yksi naaras opettaa vasalle kesällä kun oli maistellut kevättalvella. Pyyntö metsästäjille, jotka ampuivat molemmat. Sitten meni yli kymmenen vuotta. ennenkuin seuraavat maistelivat. Suurimmat tuhot taimille sarvien hankaamisesta. Porot tuhoavat pienehköjä taimia srvillaan enemmän ja kaivaessan koparoivat pikkutaimet (myös männyn) pilalle tai kokonaan.