Näkymä on siemenpuilla uudistetusta taimikosta iältään n. 15 vuotta . Alkuaikoina ensimmäisen kahdeksan vuoden ajan hirvet ovat lymynneet ja syöneet tiheässä taimikossa . Osa (riittävä) puista on säilynyt lähes koskematta ja ovat kasvaneet eläviä oksia kasvustosta päätellen 7 vuoden ajan . Alimmat oksat ja kasvussa jälkeen jääneet taimet ovat tuhoutuneet tai tuhoutumassa hirvien aterioinnin tuloksena. Myös suuri tiheys on osasyynä alaoksien kuivumiseen . Terveiden oksien raja alkaa 2,5-3metristä ylöspäin . ”Hatelo” on saanut juuri oikean käsityksen kuvatusta kohteesta . tilanne ei kuitenkaan ole läheskään niin toivoton , kun hän olettaa.
Paikoin taimikko näyttää harvalta , mutta suurimmalla osalla hirvien harvennustyötä on paikkailtava vielä raivaussahalla . Kuten ”Hiihtoniilo ” tuonnempana toteaa ,”tihkua olla pitää , niin evästä riittää hirvillekin” . Runsaan hirvikannan alueilla kannattanee mänty uudistaa kylvämällä . Taimikko harvennetaan vähän totuttua myöhemmin ja annetaan hirvien auttaa raivauksessa sitä ennen.
eipä näistä pienistä kuvista selvää saa, mutta harvemmin kai hirvi puut pystyyn kuivattaa, vai onko nostaneet koipee kuten uros koira…
Saattaa muutamasta olla latva hirven toimesta syöty, mutta eikö tuossa ole jotain muutakin vikaa muutaman aarin alueella.
Täytyy ensi kesänä kuvata vertailun vuoksi oikeita hirvituhoja kun käyn omiani raivailemassa.
Taijjat olla jokivarressa töisä.
Siinä on oikean hirvituhon mallia!Hirven kaluamiskorkeus näkyy tasaisena vaalean ja vihreän rajana kuvassa.Meidän metsästysmailla on vastaavaa saharaa.En pistäisi mistään hinnasta rahojani tällaiseĺla alueella olevaan vain männyn kasvatukseen soveltuvaan myynnissä olevaan palstaan.
Hirvien syönti altistaa muille puuston tuhoille joten saattaa olla että tuossakin menetetään vileä paljon laajemman alueen männyt.
Kokemukseni mukaan noilla alueilla on vaan valitettavasti lopputuloksena tyvitukin pilaava hampaanjälkikaluama 90% raivauksen jälkeen jäävässä loppupuustossa.Ja kaluaminen jatkuu pystypuuston osalta kasvatusmetsissäkin.Erityisesti rämeellä järsitään kevättalvisin pystypuuston tukkisato pilalle.
Suorittava porras: ”Runsaan hirvikannan alueilla kannattanee mänty uudistaa kylvämällä .”
Miten onnistuu kylvö tuoreen kankaan mailla?
Ihan hyvin, varsinkin kunnon mättäistä lähtevät. On myös ihan normaalia, että lehtomaisillakin kasvaa kuusikon seassa luontaisesti syntynyt männikkö.
Ei todellakaan valitettavasti auta pahimmilla talvilaitumilla kylvö,luontainen eikä maammelaulu.Lopputuloksena aina enemmän tai vähemmän pilalle nakerrettu männikön rämä.Ja tästä kokemusta on.
Ammatti Raivooja, sekapuustona minullakin on omt:llä kuusikossa mäntyä, vieläpä hyvälaatuista. Koko kuvio lienee luontaista alkuperää, koska se on päätehakkuuikäistä. Sekapuusto ei kuitenkaan ole osoitus kylvön toimivuudesta rehevällä maalla. Paljonko mättäitä pitäisi tehdä, jos mt:n uudistaa kylvämällä? Kylvössähän tavoitetiheys on 3000-5000 runkoa ja ihan vierekkäin olevista rungoista lasketaan vain toinen.
Malliahan voi aina ottaa vaikka anton chigurrhin yhdistetystä kuusen- ja koivunviljelyalasta, että kun kylvämisen osaa niin kuusikin onnistuu kylmällä rehevälle maalle.
Tuo jatkuvamätästäjä tekee sen 3000 mätästä ja siemenet lentää perään. Laikutus taitaa olla next to nothing tuoreilla kankailla.
Kuva on alueelta , joka on ollut aikoinaan merkittävää luokkaa oleva hirvien talvehtimisalue . Otuksia on pahimmillaan talvehtinut kuvan maisemissa määrä , joka on lukuna kolminumeroinen . Tällä hetkellä talvehtivien sorkkaeläinten määrä mahtuu kahden käden sormiin.
Taho , joka alueen omistaa , ei ole kärsinyt hirvivahingoista missään muualla lähitienoilla . Metsäpinta-alaa on omistuksessa kuitenkin tuhansia hehtaareita ja se sisältää runsaasti taimikoita ja nuoria metsiä. Asian totesi tahon metsänhoidosta vastaava toimihenkilö häneltä hirvivahinkotilannetta tiedusteltuani .(ei harrasta metsästystä)
Tälläkin kohtaa hirvien viihtymistä on heikentämässä viiden eri suon mittavat turvetuotantoalueet ja yli sadan hehtaarin kasvatushakkuuiden toteutuminen näiden alueiden välimaastossa .
Tästä runsaan 30 kilometrin päässä vastaava toiminta on johtanut hirvien häipymiseen kokonaan ennen ”hirviaittana”
pidetyltä seudulta . Toki metsästyskin on ollut tehokasta .
Hirvitiheyden tippuminen alle 2yksilöä/ 1000 ha puhukoon puolestaan .