Hieno on tulevaisuus kun tällaisia kuvia katsoo. Mahtaako sata tuhatta hirveä riittää holtittomille sorkkaeläinlaiduntajille? Eiköhän kasvateta vielä toinen mokoma.
Kuvassa kirjaimellisesti sorkkaeläinlaidunnus käynnissä,joskaan ei juuri nyt taimikon kimpussa.Kyllä todennäköisesti taimikkoon siirtyvät jossain vaiheessa,eivätkä pelkkiin katajiin tyydy.
Ja sitten ihmetellään miksi istutetaan kuusta? Itselle olisi lähivuosina tulossa männiköiden päätehakkuita ja kun alueet ns hirvivarmoja niin mitäs tehdään? Se on varmaan että aitoja en rakenna.
”Hirvet aiheuttavat vuosittain vahinkoja taimikoille. Eläin mutustelee talvikaudella yleensä mäntyä, mutta herkkua ovat paju, haapa, koivu ja katajakin. Aikuinen hirvi syö talvipäivänä 30-40 kg männyn neulasmassaa.
Taimikko on alttiina tuhoille niin kauan kuin hirven turpa sujuvasti ylttää latvukseen, noin 170 sentistä kolmeen metriin asti, mutta hankikannon aikana eläin voi ylttää jopa viisimetrisiin puun alkuihin.
Metsänomistajalla on keinoja yrittää välttää tuhot:
* Hirvituhoja torjutaan hyvällä metsänhoidolla. Riskialueilla kannattaa kasvattaa taimikko mahdollisimman nopeasti ja suosia varhaisperkausta. On hyväksyttävää jättää taimikko ylitiheäksi 3 000 runkoon hehtaarilta, mutta kannattaa kirjoittaa Kemera-hakemukseen valmiiksi perustelut miksi näin on tehty.
* Myös puulajin valinnalla on merkitystä. On alueita, joissa hirvikannan vuoksi ei kannata valita mäntyä lainkaan. Mikäli riskialueella kasvattaa mäntyä, kannattaa ensin selvittää luontaisen uudistamisen ja kylvön mahdollisuus.
* Karkotteista/syönninestoaineista ainoa hyväksytty on nimeltään Tricon, itävaltalainen lampaan munuaisesta uutettu liuos. Käyttäjien havaintojen mukaan toimii. Sitä voit ostaa mhy:ltä.
* Vuokraa metsämaita paikallisen metsästysseuran käyttöön. Hirvenmetsästysoikeuden lisäksi vuokrasopimuksessa kannattaa mainita kaikki riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet. Sopimuksella metsänomistaja voi myös vaatia hirvikannan pitämisen vuokrattavalla alueella tarpeeksi pienenä. Metsänomistajajärjestön tavoite on, että hirvikanta ei saisi ylittää 2,5 talvehtivaa hirveä/ 1000 ha. Sähköisesti täytettävä metsästysvuokrasopimus >>.
Oikea metsänhoito ennaltaehkäisee hirvivahinkoja
Hirvien talvehtimisalueilla ja kohteilla, missä hirvituhoriski on muutoin suuri, joudutaan miettimään tarkoin, miten metsät kannattaa uudistaa.
– Karuilla maapohjilla, missä metsänhoidollisesti tulisi kasvattaa mäntyä, tulee taimikko perustaa joko kylvämällä tai luontaisesti siemenpuista. Näin saadaan tiheitä ja tuhoja paremmin kestäviä taimikoita.
– Metsittämistä koivulle ja lehtikuuselle tulee välttää, sillä molemmat puulajit kuuluvat hirven ruokavalioon. Usein rehevillä maapohjilla kuusi on ainut turvallinen puulaji tuhojen välttämiseksi.
– Jalojen lehtipuiden, erikoispuiden, haavan ja visakoivun kasvatus on riskialueilla lähes mahdotonta ellei kohteita voida suojata järeillä riista-aidoilla.
– Maanmuokkaus tulee tehdä kaikilla uudistamiskohteilla mahdollisimman hyvin, sillä se lisää aina luontaisten taimiaineksen syntymistä. Mäntyvaltainen taimikko tulisi kasvattaa alkuvaiheessa mahdollisimman tiheänä ja elinvoimaisena.
– Taimikon kasvua selvästi haittaava lehtipuuvesakko ja haapa tulisi poistaa, sillä taimikon tuhoriski kasvaa merkittävästi, jos taimikko jää lehtipuuston varjoon.
– Mäntyvaltaiset taimikot harvennetaan kasvatustiheyteen silloin, kun taimikon keskipituus on siinä korkeudessa ettei hirvi enää yllä tuhoamaan puiden latvustoa talviaikaan.”
Kyllähän ne melkonen ongelma on.
Täällä oli viime talvena suurin lauma mitä oli nähty 24 kpl. Itsekkin sitä jopa epäilin mutta kun näkijöitä oli useampi ja kieltämättä niitä pomppii siellä täällä niin ei se ihme ole.
Valitettavan tuttu näky meikäläisellekin. Kesäretkeläiset näkivät, ettei hirven koskemattomia mäntyjä tahtonut juuri löytyä. Nyt ovat sitten nuoret koivikot vuorossa. Paikallinen hirviseurue on kyllä hoitanut osuutensa mallikkaasti käyttäen kaikki mahdolliset lisäluvat, mutta hirvien määrä ja vahingot vain lisääntyvät. Naapuriseuroissa kun harjoitetaan hirvien suojelua. No, onhan tässä selkeä työnjako. Toiset ruokii hirvet ja toiset nauttii harrastuksestaan.
Näyttää nuo latvukset kelpaavan aukostakin. Kannattaa muistaa ,ihmettelijät,että kyseessä voi olla puolen pitäjän hirvet yhdessä tokassa. Tuhansilla hehtaareilla on tästä johtuen hirvitiheys 0.
”Tuhansilla hehtaareilla on tästä syystä hirvitiheys nolla”
Tässä se lupasysteemin ongelma onkin, 4000 hehtaarin hirvet yhdessä kasassa. Riistahallinnon mielestä pitäisi joka paikassa olla tasaisesti hirviä ammuttavaksi. Kun ei ole, yritetään kokonaiskantaa kasvattaa lupia panttaamalla.
Eipä ole H-vallassakaan susia näkynyt mutta seitsemän hirven lauma on tullut nähtyä. Joku kertoi kyllä että kahdeksan. Mutta että turha niitä susia on joka väliin tyrjätä syylliseksi. Kyllä kun hirviä on niin ne hakeutuvat ihan luonnostaan laumoihin. Sorkalliset aina. Karjakin kihnaa toistensa kyljessä vaikka laidun olisi kuinka iso. Mutta metsästäjän ”tietämystähän” on ennenkin esiintynyt.
Jos vilkaisee videota alla, niin Kirkkonummella, Helsingin kupeessa, eivät sudet aja hirviä laumoihin.
Kyse ei ole myöskään talvilaitumille laumaantumisesta. Heinäkuinen rypsipelto ei ole tyypillinen talvilaidun?
Eivät ne edes voi vaeltaa kymmeniä kilometrejä, kun toisella puolella on 200 kilometriä moottoritien riista-aitaa ja toisella puolen meri.
Niitä vaan on paljon ja täälläpäin pienemmät 4-7 yksilön laumat ovat tyypillisiä. Parin hehtaarin mäntytaimikkoon majoittuessaan sellainen tekee täystuhon.
Ei ole mikään petojen kokoon ajama lauma, hirvikanta on tällähetkellä 8-10/1000ha niin tämä on ihan tavallinen näky. Metstysseurojen kennelkerholaiset haluavat turvata harrastus mahdollisuudet tulevaisuuteenkin, osa on jo lopettaneet pyynnin vaikka lupia on vielä käyttämättä n.15%.
Metsänkasvattajan kannalta samaa mieltä kuin jees h-valta !
Meidänkin metsä- ja hirvialueella oli kymmenen vuotta sitten saman tyyppinen tilanne. Saman syksyn aikaan jäi kahdeksan hirveä junan alle, mutta siihen radanpitäjä toi paineita lisätä lupamääriä alueelle ja se helpotti tilannetta, ainakin toistaiseksi.
Otetaanpa esimerkki . Pitäjän hirvialueet 40 000ha ja hirvitiheys 2,5/1000ha. Elukoita on pitäjässä sata. Jos / kun ne syksyisin laumautuvat , kuvan kaltainen lauma jossakin kolkassa ei ole mikään ihme. Missä runsaasti ravintoa , siellä enemmän hirviä .
Metsänhoito
Komea lauma.Voi vain kuvitella,mitä tuhoa tekee taimikossa.Hakkuun jäljilta rauduslatvukset syödään,ei niinkään mänty näyttäisi kelpaavan
Hieno on tulevaisuus kun tällaisia kuvia katsoo. Mahtaako sata tuhatta hirveä riittää holtittomille sorkkaeläinlaiduntajille? Eiköhän kasvateta vielä toinen mokoma.
Kyllä siellä ihan männynlatvakin kelpaa.
Kuvassa kirjaimellisesti sorkkaeläinlaidunnus käynnissä,joskaan ei juuri nyt taimikon kimpussa.Kyllä todennäköisesti taimikkoon siirtyvät jossain vaiheessa,eivätkä pelkkiin katajiin tyydy.
Ja sitten ihmetellään miksi istutetaan kuusta? Itselle olisi lähivuosina tulossa männiköiden päätehakkuita ja kun alueet ns hirvivarmoja niin mitäs tehdään? Se on varmaan että aitoja en rakenna.
MHY:n sivuilta:
”Hirvet aiheuttavat vuosittain vahinkoja taimikoille. Eläin mutustelee talvikaudella yleensä mäntyä, mutta herkkua ovat paju, haapa, koivu ja katajakin. Aikuinen hirvi syö talvipäivänä 30-40 kg männyn neulasmassaa.
Taimikko on alttiina tuhoille niin kauan kuin hirven turpa sujuvasti ylttää latvukseen, noin 170 sentistä kolmeen metriin asti, mutta hankikannon aikana eläin voi ylttää jopa viisimetrisiin puun alkuihin.
Metsänomistajalla on keinoja yrittää välttää tuhot:
* Hirvituhoja torjutaan hyvällä metsänhoidolla. Riskialueilla kannattaa kasvattaa taimikko mahdollisimman nopeasti ja suosia varhaisperkausta. On hyväksyttävää jättää taimikko ylitiheäksi 3 000 runkoon hehtaarilta, mutta kannattaa kirjoittaa Kemera-hakemukseen valmiiksi perustelut miksi näin on tehty.
* Myös puulajin valinnalla on merkitystä. On alueita, joissa hirvikannan vuoksi ei kannata valita mäntyä lainkaan. Mikäli riskialueella kasvattaa mäntyä, kannattaa ensin selvittää luontaisen uudistamisen ja kylvön mahdollisuus.
* Karkotteista/syönninestoaineista ainoa hyväksytty on nimeltään Tricon, itävaltalainen lampaan munuaisesta uutettu liuos. Käyttäjien havaintojen mukaan toimii. Sitä voit ostaa mhy:ltä.
* Vuokraa metsämaita paikallisen metsästysseuran käyttöön. Hirvenmetsästysoikeuden lisäksi vuokrasopimuksessa kannattaa mainita kaikki riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet. Sopimuksella metsänomistaja voi myös vaatia hirvikannan pitämisen vuokrattavalla alueella tarpeeksi pienenä. Metsänomistajajärjestön tavoite on, että hirvikanta ei saisi ylittää 2,5 talvehtivaa hirveä/ 1000 ha. Sähköisesti täytettävä metsästysvuokrasopimus >>.
Oikea metsänhoito ennaltaehkäisee hirvivahinkoja
Hirvien talvehtimisalueilla ja kohteilla, missä hirvituhoriski on muutoin suuri, joudutaan miettimään tarkoin, miten metsät kannattaa uudistaa.
– Karuilla maapohjilla, missä metsänhoidollisesti tulisi kasvattaa mäntyä, tulee taimikko perustaa joko kylvämällä tai luontaisesti siemenpuista. Näin saadaan tiheitä ja tuhoja paremmin kestäviä taimikoita.
– Metsittämistä koivulle ja lehtikuuselle tulee välttää, sillä molemmat puulajit kuuluvat hirven ruokavalioon. Usein rehevillä maapohjilla kuusi on ainut turvallinen puulaji tuhojen välttämiseksi.
– Jalojen lehtipuiden, erikoispuiden, haavan ja visakoivun kasvatus on riskialueilla lähes mahdotonta ellei kohteita voida suojata järeillä riista-aidoilla.
– Maanmuokkaus tulee tehdä kaikilla uudistamiskohteilla mahdollisimman hyvin, sillä se lisää aina luontaisten taimiaineksen syntymistä. Mäntyvaltainen taimikko tulisi kasvattaa alkuvaiheessa mahdollisimman tiheänä ja elinvoimaisena.
– Taimikon kasvua selvästi haittaava lehtipuuvesakko ja haapa tulisi poistaa, sillä taimikon tuhoriski kasvaa merkittävästi, jos taimikko jää lehtipuuston varjoon.
– Mäntyvaltaiset taimikot harvennetaan kasvatustiheyteen silloin, kun taimikon keskipituus on siinä korkeudessa ettei hirvi enää yllä tuhoamaan puiden latvustoa talviaikaan.”
Kyllähän ne melkonen ongelma on.
Täällä oli viime talvena suurin lauma mitä oli nähty 24 kpl. Itsekkin sitä jopa epäilin mutta kun näkijöitä oli useampi ja kieltämättä niitä pomppii siellä täällä niin ei se ihme ole.
Valitettavan tuttu näky meikäläisellekin. Kesäretkeläiset näkivät, ettei hirven koskemattomia mäntyjä tahtonut juuri löytyä. Nyt ovat sitten nuoret koivikot vuorossa. Paikallinen hirviseurue on kyllä hoitanut osuutensa mallikkaasti käyttäen kaikki mahdolliset lisäluvat, mutta hirvien määrä ja vahingot vain lisääntyvät. Naapuriseuroissa kun harjoitetaan hirvien suojelua. No, onhan tässä selkeä työnjako. Toiset ruokii hirvet ja toiset nauttii harrastuksestaan.
Näyttää nuo latvukset kelpaavan aukostakin. Kannattaa muistaa ,ihmettelijät,että kyseessä voi olla puolen pitäjän hirvet yhdessä tokassa. Tuhansilla hehtaareilla on tästä johtuen hirvitiheys 0.
Varmaan petoja alueella. Ajaa hirvet laumoihin.
”Tuhansilla hehtaareilla on tästä syystä hirvitiheys nolla”
Tässä se lupasysteemin ongelma onkin, 4000 hehtaarin hirvet yhdessä kasassa. Riistahallinnon mielestä pitäisi joka paikassa olla tasaisesti hirviä ammuttavaksi. Kun ei ole, yritetään kokonaiskantaa kasvattaa lupia panttaamalla.
Susia, hirvet laumaantuu…
Eipä ole H-vallassakaan susia näkynyt mutta seitsemän hirven lauma on tullut nähtyä. Joku kertoi kyllä että kahdeksan. Mutta että turha niitä susia on joka väliin tyrjätä syylliseksi. Kyllä kun hirviä on niin ne hakeutuvat ihan luonnostaan laumoihin. Sorkalliset aina. Karjakin kihnaa toistensa kyljessä vaikka laidun olisi kuinka iso. Mutta metsästäjän ”tietämystähän” on ennenkin esiintynyt.
Susia, hirvet laumaantuu…
Paskat. Ylisuuri kanta ajaa ne laumoihin,
Jos vilkaisee videota alla, niin Kirkkonummella, Helsingin kupeessa, eivät sudet aja hirviä laumoihin.
Kyse ei ole myöskään talvilaitumille laumaantumisesta. Heinäkuinen rypsipelto ei ole tyypillinen talvilaidun?
Eivät ne edes voi vaeltaa kymmeniä kilometrejä, kun toisella puolella on 200 kilometriä moottoritien riista-aitaa ja toisella puolen meri.
Niitä vaan on paljon ja täälläpäin pienemmät 4-7 yksilön laumat ovat tyypillisiä. Parin hehtaarin mäntytaimikkoon majoittuessaan sellainen tekee täystuhon.
https://yle.fi/uutiset/3-9728900
Ei ole mikään petojen kokoon ajama lauma, hirvikanta on tällähetkellä 8-10/1000ha niin tämä on ihan tavallinen näky. Metstysseurojen kennelkerholaiset haluavat turvata harrastus mahdollisuudet tulevaisuuteenkin, osa on jo lopettaneet pyynnin vaikka lupia on vielä käyttämättä n.15%.
Järkyttävä kuva ja järkkyä touhua. Joku roti tarttis pikkuhiljaa saada tähän touhuun.
Metsänkasvattajan kannalta samaa mieltä kuin jees h-valta !
Meidänkin metsä- ja hirvialueella oli kymmenen vuotta sitten saman tyyppinen tilanne. Saman syksyn aikaan jäi kahdeksan hirveä junan alle, mutta siihen radanpitäjä toi paineita lisätä lupamääriä alueelle ja se helpotti tilannetta, ainakin toistaiseksi.
Otetaanpa esimerkki . Pitäjän hirvialueet 40 000ha ja hirvitiheys 2,5/1000ha. Elukoita on pitäjässä sata. Jos / kun ne syksyisin laumautuvat , kuvan kaltainen lauma jossakin kolkassa ei ole mikään ihme. Missä runsaasti ravintoa , siellä enemmän hirviä .
Eli taimikoissa kuhisee. Tuo ravintola ei ole enää kauaa auki joten lähitaimikoissa kohta suhisee ja rytisee.
Otetaanpa esimerkki . Pitäjän hirvialueet 40 000ha ja hirvitiheys 2,5/1000ha.
Ja loput 40 000ha tyhjänä? Älä suorittava edes yritä.