Hirvet tulee hakkuiden perässä. Asutukseen 50 metriä matkaa jossa tehtiin harvennusta niin pari päivää siitä saatiin ensimmäiset ruokailijat paikalle.
Hirvet tulee hakkuiden perässä. Asutukseen 50 metriä matkaa jossa tehtiin harvennusta niin pari päivää siitä saatiin ensimmäiset ruokailijat paikalle.
Noinhan se näytti olevan omassakin varsin pienimuotoisessa hakkuussa mutta jostain kummasta ne vain sen heti löysivät. Mikähän niille sitten hakkuusta viestii, tuoksuuko kaadetun puun pihkat yms niin paljon voimakkaammin että ne haistavat sen pitkällekkin. Mutta ite kaatelin pääasiassa leppää ja siinä oikein mikään kyllä ihmeitä haiskahda. Mutta kyllä nekin kelpasivat ja latvuksia oli syöty runsaasti. Keväällä se silmujen sisältämä vihreä varmaan antaa energiaa kantturoille.
Kyllä se haistaa puun kuin puun kilometrin päähän, hajuaisti 1000 kertaa parempi kuin ihmisen. Kerrattain näin keväällä kaadettiin isoja haapoja hakkuuaukolta ja läjättiin, yöllä olivat hirvet kalunneet pöllit puhtaiksi ja puskeneet läjiä nurin löytääkseen lisää kuorittavaa.
Paljon on jäänyt elukkaa vielä laiduntaan kun kävimme palstoilla ”tarkistus” käynnillä niin p*****a oli heti läjätolkulla joka lohkolla enempi tai vähempi.
Siinä olisi Luken tutkijoille (tai jollekin muulle) tutkimusaihe selvittää miten ruokkia hirviä männynlatvuksilla siten että kanta ei kasva mutta pysyvät pois talvilaitumien taimikoista.
Viime syksynä eräs asiakas kehotti jättämään mäntyjen ja koivujen hakkuutähteet koholle hirvien syötäväksi . Katselee mieluummin hirviä harvennuksella , kun taimikossa .
Muutama vuosi sitten kuljin usein ison kaksijakoisen taimikkoalueen läpi työmaalle. Parin hentaarin ala männyntaimikkoa oli raivattu putipuhtaaksi muista puulajeista. Siihen rajoittui hoitamaton 2-3 merinen männyntaimikko , jonka ympäri oli kierretty keltainen karkotenauha. Talven ajan seurasin tilannetta . Arvatkaapa , kummalla kuviolla hirvet viihtyivät ja kummalla puolella(aita välissä) ei näkynyt merkkiäkään hirvien vierailuista ? Odotin koko talven jälkien
ilmaantumista raivattuun taimikkoon. Ei ilmestynyt. Hirviltä suojaamaan tarkoitettu aita kyllä oli pätkinä ja hoitamattomassa taimikossa oli ”hoitajia” piisannut .
Toinen näkemäni tapaus oli toissa talvelta. Yhtiö oli raivannut urakalla taimikoitaan kohteena muutaman vuoden välein istutettuja taimikoita . Hirvet olivat kurittaneet vanhempia istutusaloja , joilla lehtipuu ehti varjostaa taimia. Nuoremmissa taimikoissa ei taaskaan näkynyt merkkejä hirvien vierailuista . Näyttää vahvasti siltä ,että oikea-aikainen raivaus ehkäisee hirvivahinkoja . Siitäkin on viitteitä , että hirvet syövät mielellään myöhemmin raivatulle alueelle syntyviä lehtipuiden versoja , mutta jättävät havupuiden taimet rauhaan , kun ne ovat kasvaneet valossa tuottaen hirville epämieluisia haitta-aineita.