Leppien rungot minullakin näyttää olevan suosittuja kaluamiseen. Ne vähät männyntaimet, mitä minulla tällä hetkellä on, ruiskutin syksyllä Tricolla ja ovat toistaiseksi saaneet olla rauhassa. Vielä vähemmän on koivua ja se ala on pääsemässä hirviltä karkuun. Muuten puusto ei hirville enää suosikkiruokaa enää tarjoile, ehkä kuuset siksi joutuu pian minullakin ruokalistalle, jolloin tarve aikaa ja kustannuksia aiheuttavalle ruiskuttamiselle tulee lisää. Tosin aina en tiedä, onko asialla hirvi vai peura. Molempien jälkiä näkyy runsaasti, mutta ehkä karkote tehoaa molempiin. Eräällekin heinittyneelle ajouralle on syntynyt selvä polku sorkkien vaikutuksesta, samoin metsissä polkuja menee ristiin rastiin.
Tästä on ollut runsaasti havaintoja Itä-Suomen talvialueilla jo ainakin 20 vuotta. Pielisen saarissa ja rantamailla oli kasvatusmetsien pystykuusia syöty järjestelmällisesti jo kauan sitten. Taimen latvakasvainten syönnistä minulla ei ole vielä omakohtaista havaintoa.
Tässä on varmasti osa syyllisenä latvojen syön tuon runsas haavanvesakko (joka lähtee ensi kesänä). Huomasin että jos kuusi on haapa Vesakon keskellä kun hirvet syö haapoja ni on ne syö samalla kuuset. Ja osittain kuusyen syöntiin vaikuttaa varmasti kuusi en jalostus
Näyttää tosiaan maaperä suosivan haapaakin mutta se ei kyllä yhtään puolusta tuota hirvieläinten mesoamista. Kun niin kuusi kuin haapakin soveltuvat mainiosti rehevän pohjan metsäksi. Sekametsänä. Mutta tuossa lopputulos alkaa jo selvitä. Sekundakuusikkoahan siihen syntyy noista syödyistä kuusista. Haapahan jää alle tuolla syönnillä vähitellen ja muutenkin kelvatonta enää kasvattaa. Tämä on taattua MTK:n siunaamaa hirvipolitiikkaa omassa kotomaassamme.
Kyllä nuo hirvien käyttäytymiset vaihtelevat. Meillä päin ei ole havaintoja siitä, että leppä maistuisi hirvelle. Toki ovat joskus kalunneet ison lepän kuorta.
Sitten noista kuusista. Olisiko kuitenkin metsäkauris asialla? Nehän tosiaan syövät kuusentaimien latvuksia. Rohkenen epäillä, ettei aina hirvi ole syyllinen.
Tietysti joku kohta pää punaisena sättii minua. Parempi kuitenkin olla varma asiasta.
Oon jäynä tuolla palstalla sen verta useasti että voin vannoa ettei ole kauris. Kauriit ei pääse sikiämään täällä kun on ahmoja susia karhuja ja ilveksiä sen verta runsaasti
Vannomatta paras.
Metsästäjä-lehdessä oli juttua metsäkauriin esiintymisestä ja kyllä myös Savo-Karjalan suunnalla liki jokaisessa pitäjässä oli kaadettu kauriita.
Itse olen inventoinut samanlaisia jälkiä useissa kohteissa Savo-Karjalan alueella. Välillä on syöty männyntaimien seassa olevat kuuset ja välillä puhdas kuusentaimikko. Taimikoista ja lähimaastosta löytyy myös talvilaitumellaan olevien hirvien sorkanjäljet ja hirvenpaskaa, kuten vuosikymmenet ennenkin. Kauriista ei mitään merkkejä.
Mitenkäs se hirvien houkutteleminen eri alueelle syömään esim. riistapeltoon ? Onko kellään kokemusta ? Riistapeltojen perustaminen oikeisiin paikkoihin ainakin joidenkin tutkimusten mukaan vähentää taimikkotuhoja. Jotain ne hirvetkin syö talvellakin, kun ruoka käy vähiin. Jos muuta ei ole saatavilla, niin kuusia sitten.
Metsäni lähelläni oli pieni riistapelto, jossa hirvet söivät kesällä ja talveksi ne siirtyivät mäntytaimikkooni ruokailemaan. Riistapelloissa pitäisi olla hirvien talviravintoa. Esimerkiksi suhteellisen tiheä hybridihaapa/mänty-sekoitus voisi olla hyvä. Pinta-alan pitäisi olla noin 2 ha / hirvi. Eli noin 200 000 ha. Uutta haapa- ja mäntytaimea pitäisi istuttaa vuosittain sitä mukaa, kun niitä syödään pois. Jokaiselle hehtarille yksi nuolukivi (200 000 kpl/ vuosi). Eiköhän tällä riistanhoitotoimenpiteellä saataisi pientä apua. Muutaman aarin pläntti siellä täällä ei auta mitään.
Riistapellon perustamisen maksetaan kai jotain tukeakin . Jotain turnipsia niissä pitäisi varmaan kasvattaa ja tarjoilla talvella. Ehkä haapoja lisäksi.
Meidän porukan eräällä kaverilla on pieni riistapelto, jossa hirvet kävivät. Olivat kyllä aika epäkohteliaita, sillä tulivat kaverin pihan omenapuiden kimppuun. Eivät riittäneet omenat vaan söivät oksatkin.
Saivat maksaa kyllä laskunkin. Niiltä tienoilta ammuttiin viisi hirveä.
Metsänhoito
Löysin joitain syötyjä runkoja myös taannoin, poistin ensiharvenuksessa.
Jätin aika paljon sekapuuna kasvavia leppiä, ne ovat kelvanneet hyvin, saa nähdä säilyvätkö kuuset ehjinä.
Alueella on paljon hirviä.
Leppien rungot minullakin näyttää olevan suosittuja kaluamiseen. Ne vähät männyntaimet, mitä minulla tällä hetkellä on, ruiskutin syksyllä Tricolla ja ovat toistaiseksi saaneet olla rauhassa. Vielä vähemmän on koivua ja se ala on pääsemässä hirviltä karkuun. Muuten puusto ei hirville enää suosikkiruokaa enää tarjoile, ehkä kuuset siksi joutuu pian minullakin ruokalistalle, jolloin tarve aikaa ja kustannuksia aiheuttavalle ruiskuttamiselle tulee lisää. Tosin aina en tiedä, onko asialla hirvi vai peura. Molempien jälkiä näkyy runsaasti, mutta ehkä karkote tehoaa molempiin. Eräällekin heinittyneelle ajouralle on syntynyt selvä polku sorkkien vaikutuksesta, samoin metsissä polkuja menee ristiin rastiin.
Kyllä hirvikanta tulisi saada heti alas, kun kuusetkin jo kelpaa ravinnoksi, merkkejä tästä on jo Itä-Suomessakin !
Tästä on ollut runsaasti havaintoja Itä-Suomen talvialueilla jo ainakin 20 vuotta. Pielisen saarissa ja rantamailla oli kasvatusmetsien pystykuusia syöty järjestelmällisesti jo kauan sitten. Taimen latvakasvainten syönnistä minulla ei ole vielä omakohtaista havaintoa.
Tässä on varmasti osa syyllisenä latvojen syön tuon runsas haavanvesakko (joka lähtee ensi kesänä). Huomasin että jos kuusi on haapa Vesakon keskellä kun hirvet syö haapoja ni on ne syö samalla kuuset. Ja osittain kuusyen syöntiin vaikuttaa varmasti kuusi en jalostus
Näyttää tosiaan maaperä suosivan haapaakin mutta se ei kyllä yhtään puolusta tuota hirvieläinten mesoamista. Kun niin kuusi kuin haapakin soveltuvat mainiosti rehevän pohjan metsäksi. Sekametsänä. Mutta tuossa lopputulos alkaa jo selvitä. Sekundakuusikkoahan siihen syntyy noista syödyistä kuusista. Haapahan jää alle tuolla syönnillä vähitellen ja muutenkin kelvatonta enää kasvattaa. Tämä on taattua MTK:n siunaamaa hirvipolitiikkaa omassa kotomaassamme.
Kyllä nuo hirvien käyttäytymiset vaihtelevat. Meillä päin ei ole havaintoja siitä, että leppä maistuisi hirvelle. Toki ovat joskus kalunneet ison lepän kuorta.
Sitten noista kuusista. Olisiko kuitenkin metsäkauris asialla? Nehän tosiaan syövät kuusentaimien latvuksia. Rohkenen epäillä, ettei aina hirvi ole syyllinen.
Tietysti joku kohta pää punaisena sättii minua. Parempi kuitenkin olla varma asiasta.
Ei ole ollut metsäkauriita täällä vielä ensimmäistäkään koskaan
Missä päin Oppipojan metsät ovat? Jopa Tenon varressa on tavattu kauriita. Kyllä niitä voi olla missä vain.
Täällä savokarjalassa. On niitä joku kulukenu joskus. Mutta ei täällä semmosta kantaa ole mitkä söis siitä myö metsästäjät pidetään huoli
Yksi kaurishan tuohon riittää.
Oon jäynä tuolla palstalla sen verta useasti että voin vannoa ettei ole kauris. Kauriit ei pääse sikiämään täällä kun on ahmoja susia karhuja ja ilveksiä sen verta runsaasti
Vannomatta paras.
Metsästäjä-lehdessä oli juttua metsäkauriin esiintymisestä ja kyllä myös Savo-Karjalan suunnalla liki jokaisessa pitäjässä oli kaadettu kauriita.
Itse olen inventoinut samanlaisia jälkiä useissa kohteissa Savo-Karjalan alueella. Välillä on syöty männyntaimien seassa olevat kuuset ja välillä puhdas kuusentaimikko. Taimikoista ja lähimaastosta löytyy myös talvilaitumellaan olevien hirvien sorkanjäljet ja hirvenpaskaa, kuten vuosikymmenet ennenkin. Kauriista ei mitään merkkejä.
Mitenkäs se hirvien houkutteleminen eri alueelle syömään esim. riistapeltoon ? Onko kellään kokemusta ? Riistapeltojen perustaminen oikeisiin paikkoihin ainakin joidenkin tutkimusten mukaan vähentää taimikkotuhoja. Jotain ne hirvetkin syö talvellakin, kun ruoka käy vähiin. Jos muuta ei ole saatavilla, niin kuusia sitten.
Metsäni lähelläni oli pieni riistapelto, jossa hirvet söivät kesällä ja talveksi ne siirtyivät mäntytaimikkooni ruokailemaan. Riistapelloissa pitäisi olla hirvien talviravintoa. Esimerkiksi suhteellisen tiheä hybridihaapa/mänty-sekoitus voisi olla hyvä. Pinta-alan pitäisi olla noin 2 ha / hirvi. Eli noin 200 000 ha. Uutta haapa- ja mäntytaimea pitäisi istuttaa vuosittain sitä mukaa, kun niitä syödään pois. Jokaiselle hehtarille yksi nuolukivi (200 000 kpl/ vuosi). Eiköhän tällä riistanhoitotoimenpiteellä saataisi pientä apua. Muutaman aarin pläntti siellä täällä ei auta mitään.
Riistapellon perustamisen maksetaan kai jotain tukeakin . Jotain turnipsia niissä pitäisi varmaan kasvattaa ja tarjoilla talvella. Ehkä haapoja lisäksi.
Meidän porukan eräällä kaverilla on pieni riistapelto, jossa hirvet kävivät. Olivat kyllä aika epäkohteliaita, sillä tulivat kaverin pihan omenapuiden kimppuun. Eivät riittäneet omenat vaan söivät oksatkin.
Saivat maksaa kyllä laskunkin. Niiltä tienoilta ammuttiin viisi hirveä.
Se riistapelto on ollut varmaan väärässä paikassa , kun hirvet tulleet liian
kesyiksi.