On aivan totta, että aliskasvoskuusia ei ole tuolla alueella juuri lainkaan, mutta tuota saniaista, – tai mikä sen oikea nimi onkaan, on sitäkin enemmän. Osaatteko sanoa, miksi sitä joillekin alueille tulee vallan rutosti ja toisille taas ei lainkaan?
Hieskoivujen pahin ongelma, eli mutkaisuus, näkyy hyvin tässä kuvassa. Se ei ollut kuitenkaan kuvanoton tarkoitus, vaikka Jesse saataisi niin väittääkin.
Huono paksuuskasvu ja juuri tuo mutkaisuus pudottavat hieskoivikoiden tukkiprosentin yleensä hyvin alas.
Olen kuitenkin hoitanut myös hieskoivikot samaan tapaan kuin rauduskoivikotkin. Tähänkin kolmen hehtaarin alueeseen on tehty raivaukset ja harvennus ajallaan sekä myös pystykarsinta, vaikka hieskoivikoiden karsintaan ei ole kemeraa saanutkaan.
Kuitupuuvaiheeseen jotenkin kyllä, mutta sitten raudus vetäiseen kasvussa ja laadussa sellaisen kaulan, ettei hies pärjää, vaikka tekisit mitä tahansa ja maapohja olisi kuinka hyvä tahansa.
Laitan tästäkin kesän jälkeen uudet kasvupäivitykset.
Tänäänkin kaatelin lähinurkilla vapaapäivän sateessa tukkikoon hiestä mutta kun täällä päin on sama kun tukilla ei koivussa ole menekkiä. Joten kuitukassaan vaan. Minulla jotenkin tuntuu että hies kasvaa täällä niin hitosti että alan jäädä vauhdissa hankintana toiseksi. Kyllä jatkuvasti aina kun koivikoissa häärään tulee tukkikokoa vastaan. Eikä ikää mitään hirmuja vaan 30-40 v:n välillä. Saisi tännekkin hyvä tukin ostaja koivusta eksyä joka oikeasti kuitenkin maksaa enemmän kuin hankintakasalla saa kuidusta. Nytkin ostetaan mutta turhan liksaeron takia ei kannata alkaa tekemään.
Virheettömillä ja riittävän järeillä hieskoivutukeilla on kyllä ihan kelvolliset erikoispuumarkkinat, mutta hieskoivun huono tukkiprosentti verattuna raudukseen on kyllä kiistaton.
Kuusialiskasvoksen automaattinen syntyminen on monen teoria perusajatuksista vaikka todellisuus on se, että äärettömän harvoin saadaan koivikon alle tasaista ja kehityskelpoista kuusikkoa ilmaiseksi.
Katselin muutaman kuukauden hakkuutilastoista , että parin tuhannen koivukuution – pääasiassa hiestä – tukkiprosentti oli reilusti alle 10 .
Kuvassa on muuten poikkeuksellisen hyvälaatuisia puita . Niistä voi kertyä tukkia ihan kohtuullisesti .
Haarapuut ja ”kempurat” eivät tukkiosuutta kohota . Ne päätyvät helposti käsittelykelvottomina vähin äänin raiteisiin hakkuun yhteydessä.
Puussa täytyy olla vähintään neljä metriä kohtuu suoraa rungon osaa , jotta siitä voidaan tehdä motolla 3 metrin mitattu minimipölkky .
Toki katkominen onnistuu huonommistakin tarpeista , mutta koneellinen mittaus jää tekemättä ja tili tulematta siltä osin.
Hieskoivu sopii hyvin klapiraaka-aineeksi, kasvatettuna havupuuston seassa kakkosharvennukseen asti. On silloin sopivaa ja tehokkaasti pilkettä antavaa runkokokoa, jonka kasvu on laantunut.
Puhtaat koivikot sitten rauduksesta, jonka seassa voi samalla tavalla kasvattaa hiestä kakkosharvennukseen asti.
Puusepät ostaisivat mielellään hyvälaatuista koivulankkua, eikä niiden tarvitse olla pitkiä. Kun pölli on yhdestä suunnasta katsottuna suurin piirtein suora, että sirkkelinterä pysyy puun sisässä, niin kelpaa. Koivussa ei ole lylyä lainkaan, joten se on mainio materiaali.
Tuoreena koivusahatavaran pitää olla ylimittainen 10 % + 1 mm.
Lahoa ei sallita.
Kaadoimme työpaikan pihasta hieskoivun, jonka tyvi oli yli 60 senttinen rinnantasalta mitattuna.
Mitä järeämpää lankku on, sen halutumpaa se myös on.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Veikkaan, että tuohon ei tule koskaan kuusialiskasvosta.
Miksi pitäisi ?
On aivan totta, että aliskasvoskuusia ei ole tuolla alueella juuri lainkaan, mutta tuota saniaista, – tai mikä sen oikea nimi onkaan, on sitäkin enemmän. Osaatteko sanoa, miksi sitä joillekin alueille tulee vallan rutosti ja toisille taas ei lainkaan?
Hieskoivujen pahin ongelma, eli mutkaisuus, näkyy hyvin tässä kuvassa. Se ei ollut kuitenkaan kuvanoton tarkoitus, vaikka Jesse saataisi niin väittääkin.
Huono paksuuskasvu ja juuri tuo mutkaisuus pudottavat hieskoivikoiden tukkiprosentin yleensä hyvin alas.
Olen kuitenkin hoitanut myös hieskoivikot samaan tapaan kuin rauduskoivikotkin. Tähänkin kolmen hehtaarin alueeseen on tehty raivaukset ja harvennus ajallaan sekä myös pystykarsinta, vaikka hieskoivikoiden karsintaan ei ole kemeraa saanutkaan.
Näyttäisi kuitenkin hies viihtyvän ja turpoavan.
Kuitupuuvaiheeseen jotenkin kyllä, mutta sitten raudus vetäiseen kasvussa ja laadussa sellaisen kaulan, ettei hies pärjää, vaikka tekisit mitä tahansa ja maapohja olisi kuinka hyvä tahansa.
Laitan tästäkin kesän jälkeen uudet kasvupäivitykset.
Tänäänkin kaatelin lähinurkilla vapaapäivän sateessa tukkikoon hiestä mutta kun täällä päin on sama kun tukilla ei koivussa ole menekkiä. Joten kuitukassaan vaan. Minulla jotenkin tuntuu että hies kasvaa täällä niin hitosti että alan jäädä vauhdissa hankintana toiseksi. Kyllä jatkuvasti aina kun koivikoissa häärään tulee tukkikokoa vastaan. Eikä ikää mitään hirmuja vaan 30-40 v:n välillä. Saisi tännekkin hyvä tukin ostaja koivusta eksyä joka oikeasti kuitenkin maksaa enemmän kuin hankintakasalla saa kuidusta. Nytkin ostetaan mutta turhan liksaeron takia ei kannata alkaa tekemään.
Virheettömillä ja riittävän järeillä hieskoivutukeilla on kyllä ihan kelvolliset erikoispuumarkkinat, mutta hieskoivun huono tukkiprosentti verattuna raudukseen on kyllä kiistaton.
Kuusialiskasvoksen automaattinen syntyminen on monen teoria perusajatuksista vaikka todellisuus on se, että äärettömän harvoin saadaan koivikon alle tasaista ja kehityskelpoista kuusikkoa ilmaiseksi.
Saniaiset; tarpeeksi sanottu.
Katselin muutaman kuukauden hakkuutilastoista , että parin tuhannen koivukuution – pääasiassa hiestä – tukkiprosentti oli reilusti alle 10 .
Kuvassa on muuten poikkeuksellisen hyvälaatuisia puita . Niistä voi kertyä tukkia ihan kohtuullisesti .
Haarapuut ja ”kempurat” eivät tukkiosuutta kohota . Ne päätyvät helposti käsittelykelvottomina vähin äänin raiteisiin hakkuun yhteydessä.
Puussa täytyy olla vähintään neljä metriä kohtuu suoraa rungon osaa , jotta siitä voidaan tehdä motolla 3 metrin mitattu minimipölkky .
Toki katkominen onnistuu huonommistakin tarpeista , mutta koneellinen mittaus jää tekemättä ja tili tulematta siltä osin.
Hieskoivu sopii hyvin klapiraaka-aineeksi, kasvatettuna havupuuston seassa kakkosharvennukseen asti. On silloin sopivaa ja tehokkaasti pilkettä antavaa runkokokoa, jonka kasvu on laantunut.
Puhtaat koivikot sitten rauduksesta, jonka seassa voi samalla tavalla kasvattaa hiestä kakkosharvennukseen asti.
Puusepät ostaisivat mielellään hyvälaatuista koivulankkua, eikä niiden tarvitse olla pitkiä. Kun pölli on yhdestä suunnasta katsottuna suurin piirtein suora, että sirkkelinterä pysyy puun sisässä, niin kelpaa. Koivussa ei ole lylyä lainkaan, joten se on mainio materiaali.
Tuoreena koivusahatavaran pitää olla ylimittainen 10 % + 1 mm.
Lahoa ei sallita.
Kaadoimme työpaikan pihasta hieskoivun, jonka tyvi oli yli 60 senttinen rinnantasalta mitattuna.
Mitä järeämpää lankku on, sen halutumpaa se myös on.