Istutettu kuusta 2008 seassa siemensyntyistä mäntyä, varhaisperattu osin kahteen kertaa lehtipuuta pois.
Nyt hieno katsella, tosin maisema pellolle peittyy varsin pian.
Istutettu kuusta 2008 seassa siemensyntyistä mäntyä, varhaisperattu osin kahteen kertaa lehtipuuta pois.
Nyt hieno katsella, tosin maisema pellolle peittyy varsin pian.
Metsänhoito
Tällä palstalla on pidetty metsästämällä hirvet kurissa, joitakin pellonlaidan mäntyjä on syöty/katkottu, mutta männikönlaidassa on männyt säästyneet.
Toisin on eräällä toisella palstalla. Kannattaa käydä männyntaimikot käydä kävelemässä läpi, kun tänä talvena ei ollut lunta koko talvena pienten taimien suojaksi.
Ongelmana myös tälläisten yllättävien istutusten osalta taimien saaminen. (pakko laittaa kuusta männyn maille, jos sattuu jostakin saamaan.)
Mikä on lämpösumma tuolla alueella ?
Maastullin liitteessä oli jokin aika sitten vinkkinä käyttää mä-taimien suojaukseen maitopurkkeja. Kuulemma yllättäen toimineet hyvin.
Lämpösumma 1200-1400 eli Kanta-Häme.
Taimikko on kyllä aika hyvä.
Hyvä taimikko, mutta kohtuu karulla paikalla taitaa olla. Yhdeksän kasvukauden jälkeen 1300 lämpösummalla pitäisi rehevällä paikalla olla metrin tai kaksi enemmän pituutta kuin kuvassa.
Maapohja MT. Mäen päällä (toinen kuva) siemen/jättöpuu vaikuttaa lähellä olevien taimien kasvuun, pellonlaidassa taas halla vähän vaurioitti kuusten kasvua vielä viime keväänäkin. Siellä on maapohja muuten parempaa(OMT), muutama luontainen Kullerokin siellä kasvaa.
Aikanaan ensiharvennuksessa voisi suosi mäntyjä mäen yläosassa(suorimmat ja ohutoksaisimmat) ja kuusta alempana.
Aiempi metsä oli kuusikkoa, ei mainittavasti lahoa. Hakkutähteet ja kannot korjattu pois, voinee myös vaikuttaa jonkin verran kasvuun. .
Samaa ihmettelin kuin Gla. Mutta hakkuutähteiden ja kantojen keruu selittääkin asian. Enemmän kuin yhden lannotuskerran ravinteet jää pois
metsänkasvusta. Toisaalta etujakin tietysti on, mutta itse en ainakaan kantoja anna viedä päätehakkuualueelta. Siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Minusta tuossa kuusikossa kasvunihme on käynnistynyt. Alkuun hieman juronut, mutta nyt päässyt vauhtiin.
Kun noita isäntien taimikoita koluaa niin kyllä kuvassa oleva taimikko on sieltä erinomaisesta päästä.
Onko Hollola / Kärkölä samoilla seuduilla? Siellähän on verottajan taulukon mukaan maan paras metsän kasvu. Hollolalaisen isännän kanssa mitattiin vastaavan ikäisen kuusen taimen vuosikasvua, se oli yli metrin!
Täällä Kainuussa on hyvä, jos pääsee puoleen siitä. Tosin männyn taimikosta omalta palstalta mittasin parhaan taimen vuosikasvun 82 cm. Km-kasvu tuossa vaiheessa on hyvässä kasvupaikassa siinä 30-50 cm.
Minusta kuvassa on ihan erinomainen hoidettu taimikko nousemassa!
Olisi hyvä jos olisi jätetty kannot ja hakkuutähteet pieneltä alata keräämättä, niin olisi voinut vertailla kasvua ja nähdä mahdollisen eron.
Minä olen päässyt maillani tuota vertailua aika paljon tekemään. Ei kantojen ja latvusmassan keruu taimikon kasvua ole heikentänyt, vaan päinvastoin. Kaikkein piruimpia ovat lahoavat oksakasat. Se synnyttävät taimikkoon aivan valtavan vatukon.
Karummilla mailla saattaa hakkuutähteiden keruu vaikuttaa jo taimikonkin kasvuun. Kantojen poisto vasta vuosikymmentenkin aikana.
Sulanmaan aikainen keruu voi tiivistää myös maata niin, että kasvu kärsii
sen takia.
Kantoja ei kerätä karummilta mailta ollenkaan ja rehevämmilläkään mailla ei kerätä niistä kaikkia. Samoin menetellään myös latvusmassan suhteen. Toki maa silloin tiivistyy kun koneilla ajetaan, mutta routa ja pieneliötoiminta kuohkeuttaa sen uudelleen.
Esim. Mt- metsätyypin maat voi olla paljonkin karumpia kuin lehtomaisen kankaan ja kuusen kantoja on nostettu niiltäkin.
Maan tiivistymisen voimakkuus riippuu mm. maalajista. Tiivistyminen voi esim. lisätä veden pintavaluntaa ja vähentää normaalia pieneliötoimintaankin pitkän aikaa .
Ennen kantojen keruun yleistymistä näistä asioista tiedettiin ilmeisesti
enemmän , mutta kun halpaa raaka-ainetta piti saada, niin mahdolliset haitat helposti sivuutettiin.
Maan tiivistymisen haitoista on aina tiedetty, mutta sen todelliset vaikutukset jäävät Suomen oloissa, jossa routaa on lähes joka talvi, hyvin vähäisiksi. Esim. peltoviljely olisi loppunut jo aikaa sitten, jos ongelmat olisivat niin suuria kuin on joskus esitetty. Muistan hyvin ajan, kun peltojen suorakylvö alkoi Suomessakin yleistyä. Tuomiopäivän profeetat olivat silloinkin liikkeellä, mutta missä he nyt ovat?
Kantojen keruu vaikuttaa haitallisesti metsän tulevaan kasvuun. Siitä on tutkimuksiakin olemassa.
Peltojen painumisestakin on varmasti haittaa, mutta suorakylvöllä ja kantojen nostolla metsissä on aika vähän yhteyttä toisiinsa.
En ole maanviljelyksen asiantuntija, mutta tuli vielä mieleen että eikös se
suorakylvö nimenomaan vähennä pellolla ajamista, kun kyntäminen jää vähemmälle ?
Hakkuutähteistä ja kannoista tuli enemmän rahaa mitä taimista piti maksaa. Lisäksi maanmuokkaus kannonnoston ansiosta ei maksanut mitään. Istutukset ja varhaisperkaus omana työnä, lisäksi kuusitukista sai silloin 74,50€/m3,kannatti silloin 2007 hakata. Pinta-alaa kuviolla 5,3ha.
Puukilla tuntuu kantojen nosto olevan jonkinlainen uskonkappale. Voin rauhoitella, ettei maailmanloppua tule tästäkään asiasta! Puuku kertoi, ettei ole maanviljelyksen asiantuntija, mutta vakuuttaa kuitenkin samalla, ettei suorakylvöllä ja kantojen nostolla ole asiayhteyttä!
Kantojen keruun vaikutusta en tiedä, mutta oksien keruu parantaa viljelyn tulosta, ilmeisesti mättäät ovat laadukkaampia kuin oksien sekaan tehdyt. Kasvu kuitenkin on heikompaa kuin jos risut olisi jätetty. Todennäköisesti kasvun erot näkyy selkeämmin vasta myöhemmin kuin T1-vaiheessa, jolloin ravinteita on riittävästi pienen puuston tarpeisiin. Ja toisaalta kun puhutaan suhteellisen pienistä eroista, niitä ei ilman systemaattista mittaamista huomaa.
Nämä käsitykset perustuu tutkimuksen, jonka tuloksista luin jostain alan kirjasta, en muista mistä (Metsän uudistaminen, Jaana Luoranen?).
No kerropa visakallo mikä asiayhteys on suorakylvöllä, joka vähentää
traktorilla ajoa pelloilla ja kantojen nostolla joka lisää ajamista metsissä?
Suorakylvössä maa kynnetään harvemmin, ja tämän pelättiin tiivistävän maan, kun koneilla ajetaan pellolla vuosittain eikä kyntöä tehdä. Routa kuitenkin pehmittää maan uudelleen samoin kuin metsässäkin. Meillä Suomessa on tapana tehdä ongelmia sellaisistakin asioista, joissa ei oikeasti ole ongelmaa. Paltoviljely ja metsänhoito sujuvat ihan hyvin myös niissä maissa, joissa routaa ei ole lainkaan. Voidaan siis olla ihan huoletta tämänkin asian suhteen.
Vk:lle
Ei se kantojen nosto mikään uskonkappale ole, mutta muistinkin mistä se tuli tässä yhteydessä mieleen. Joskus aiemmin luin tutkijasta, jonka
pitkäaikaisten tutkimusten mukaan peltojen kasvukunto heikentyy, kun niillä ajetaan painavilla työkoneilla. Se tapahtuu routimisesta tai kyntämisestä huolimatta. Sama koskee osittain myös metsämaita.
Kuvan taimikko on kyllä hyvällä alulla eikä ainakaan liian harva, siinä ei ole mitään vikaa. Ja kasvuun lähdössä pieni viive voi johtua myös esim.
maanmuokkaustavasta tai taimien alkuperästäkin, mutta yksi mahdollisuus on se hakkuutähteiden keruu.
Ollaan päädytty käytäntöön, jossa kantoja ei poisteta lainkaan. Hakkuutähteet myydään vain OM-kuusikoista. Helpottaa ratkaisevasti mätästystä ja istutustyötä. Pyritään siihen, että nämä kuusikot hakataan keväällä ja risut kerätään syksyllä, jolloin neulaset pääosin varisevat ravitsemaan tulevaa kasvua. Hakkuutähteelle näyttää olevan eri ostajilla hyvin eri hinnat.
Ostaako joku edes kantoja tällä hetkellä?
Ei muuten taideta ainakaan yleisesti ostaa kantoja. Niitten mukana tulevat kivet taisivat olla luultua pahempi riesa.
Luontaisetkin koivut ovat jo noin paljon kuusia pidempiä. Kuinkahan pitkiä olisivat parhaat jalosteet kasvavina istutettuina.