Hakkuukone turvemaiden puunkorjuuseen tarkoitetulla telavarustuksella . Telojen leveys 100 ja 110cm
Hakkuukone turvemaiden puunkorjuuseen tarkoitetulla telavarustuksella . Telojen leveys 100 ja 110cm
Tekniikka
Keuruun Huttulassa 16 km Keuruulta Jyväskylään päin perjantaina 17. 11. työnäytös. Mukana 10-pyörä ajokone.
Opastus 23:lta.
Onko keksitty jo ajokonekin pehmeille maille? Meillä ei soita juuri ole, mutta kerran yksi ajokone upposi pieneen suoplänttiin ja oli vaikea saada ylös.
Ajokoneisiin on samanlainen varustus.
Motosta ei enää jää kesäaikainen hakkuu kiinni. Ajokoneella se kantavuusongelma syntyy, varsinkin kääännökset kuormattuna.
Ponssen 10-pyöräinen olisi mukava nähdä kelirikko aikaan töissä, kantavuutta teloilla on hyvin hyvä, mutta kärsiikö siitä ketteryys ?
Ps. täytyy odotella, että Ponsset olisi nähtävänä täällä päin !
Kollegat esittelevät koneita klo. 11-13. Ihan mukavasti tuo moto tuntui toimivan kuvan varusteissa ja ajettavaakin kertyi viikon mittan kohtuullinen määrä vaihtelevissa olosuhteissa.
Eikö noissa takateloissa, vai kummat on takatelat? – ole liian suorat telalaput?
Tuohan se on suuntaus, kun talvet on mitä on.
Kymmenpyöräinen ajokone kyllä mielestäni ansaitseisi suorat ajourat.
Telat ovat ihan tarkoitukseen sopivat . Kun jalkamies kulkee telan raidetta pitkin , on oltava kunnon kumisaappaat jalassa . Jalka sukeltaa , kun hirvensorkka suohon , mutta kone ei painu montaakaan senttiä.
Täytyy myöntää , että ajomiehet pyyhkivät tuskanhikeä , kun näkivät moton telat . Tehtyjen puiden lähikuljetus saattaa aiheuttaa haasteita suorista urista huolimatta . Ihan joka paikasta tuskin kannattaa puita kaadella , vaikka se onnistuisikin . Järki on koetettava pitää mukana tekemisessä .
Meillä päin komatsu koneissa erällä yrittäjällä saman tyylin telat. tekee ympäri vuoden hakkuita. Ei kelit haitta. Kuvia fasessa kuusikoista joita tehnyt nyt syksyllä, Ei valu muta ajoreiteillä.
Tänään keskustelin näytöksen erittäin kokeneen ”10-pyörän” kuljettajan kanssa metsäkoneiden telavarusteista . Hän totesi , että kaikissa motoissa pitäisi olla telat joka telissä . Pelkät ketjut toisissa teleissä aiheuttavat yllättäviä painumia maastoon . Mies on ajanut lukemattomia kuormia eri hakkuukoneiden jäljiltä ja tietää varmasti , mistä puhuu.
Jätkä..”Eikö noissa takateloissa, vai kummat on takatelat? – ole liian suorat telalaput?”
Kuvan etuteloissa on suorat laput. On selvää, että suora lapun pää painaa suoraan ajettaessa juurenniskan (jos on lähellä…) vialle, saati käännöksessä ei leikkaisi.
Itselläni on kokoemusta tuosta 10 pyöräisestä ajokoneesta kun se on vieraillut samoilla leimikoilla kun me olemme. Metsä-masa on oikeassa siinä että ajourat pitää suunnitella vähän toisin ja käännökset loiventaa aika paljon jotta kone kääntyy mutkissa. Samoin ajokone tekee mutkaan vallin kun takateli kääntää maata. Suorittava on myös siinä oikeassa että jos työskennellään pehmeillä kohteilla niin tärkeintä olisi että pintamaata ei rikota. Sen vuoksi motossa olisi hyvä olla kantavat telat että pintamaa säilyy ehjänä mahdollisimman pitkään. Kun pintamaa rikkoutuu pahasti niin peli alkaa olla aika selvää myös 10 pyöräiselle.
Huonona puolena noissa on se että miksikään yleistelaksi niistä ei ole. Mäennousukyky huononee kun pntapaine vähenee. Nyt tahtoo olla yleissuuntauksena että kaikki koneet pitää varustaa ”kaivinkoneteloilla”. Unohdetaan se että kovanmaan kohteet sekä rinteet on tosi vaikeita toteuttaa tuolla telavarustuksella. Ajokoneen ja moton varustaminen tuollaisilla teloilla lisää kustannuksia lähelle 50 000 euroa. Se taas vastaavasti tarvitsee noin 3-4000 mottia pehmeiden maiden korjuuta jotta kustannus saadaan maksettua (Koneyrittäjäliiton – julkaisu).
Nyky suuntauksena näyttää olevan että koneet pitäisi varustaa kahdella telasarjalla joka on arvokas investointi. Mutta tämä varmaan tarvitsee maksaa jotta saadaan koneet ympärivuotisen hakkuun piiriin.
En ole ihan varma, mutta minusta näyttää ihan siltä, että telalapuissa ei ole ”Hokkeja” lainkaan, eli ne on täysin kantavat telat. Kohtalaisen pienetkin hokit edesauttaisivat hakkuukoneen liikkumista. Ajokoneessa pitäisi kyllä olla kunnon hokit taikka sitten ns. sekatelat. Kuvan mukaiset telalaput ovat melkoiset luistimet varsinkin lumen aikaan.
Jos koneketjun hankkii uutena, ei siinä hirveästi kokonaiskustannukset nouse, vaikka 50 tonnia panisi hintaan lisää.
Konekustannuslaskennassa ei koneiden hankintahinta ole se kaikkein merkittävin kustannuserä. Siksi ei kannata tuijottaa pelkästään sitä, muuttuvat kustannukset saattavat heitellä rajustikin eri ratkaisuissa.
Katsoin isonnettuna tarkemmin. Kyllähän teloissa onkin hokit, mutta aika matalat. No suolla ei paljo ole kaltevuutta.
Linkki:”Keuruulla mänty harvennusta Velj Lehtomäen savotalla – leveitä teloja ja nokipannukahvia”
Milloinkahan tuo ponsse osaa sijoittaa tuon nosturin oikeaan paikkaan ? On se niin perseestä tuo Foxin nosturin sijainti. Jos se olisi niin kuin Ergossa sehän olis kelpo harvennuskone.
Ihan toimiva paketti. Oletko edes kokeillut?
No en ole kyllä kokeillut sen myönnän. Sen ergonomiavirheen on todennut myös valmistaja ja sen vuoksi uudessa tulevassa 8 pyöräisessä Beaverissa on asia korjattu. Se ehkä vielä suomailla toimii mutta rinnemailla ei. Tuo samainen vehje oli meilläkin yhtenä ehdokkaana mutta huonot rinnetyöskentelyominaisuudet pudottivat sen kisasta. En kyllä todellakaan tiedä miksi nosturi on laitettu tuohon keskinivelen päälle.
Deeren jälkeen kone on käynyt näppiin ihan mukavasti . Tehokin aivan eri planeetalta . Lisäraudat vain parantavat kantavuutta ja vakautta . Näitä on talossa puoli tusinaa eikä mäkien takia ole tarvinnut hakkuuta keskeyttää . Nosturi lähellä ohjaamoa on mielestäni vain etu.
Eikös se ole niin että mitä lähempänä se on sitä enemmän se rajoittaa näkyvyyttä eteenpäin ? Joo en usko että meilläkään olisi rinteet jääneet tekemättä mutta kun tuo palaute oli silloin niin huonoa. Ehkä olimme sitten väärässä. Meillä päädyttiin vihreään koneeseen ja H413 kouraan. Ollaan myös tykätty kovasti.