Jotkut voisivat vielä vähän kasvattaakkin mutta kyllähän tuon voi harventaakin. Aika paljon taitaa olla kuusta joten talvikohteeksi varmaan menisi. Tai miksei myös kesällä kuivaan aikaan.
Olen usein pohtinut että tuo kesällä kuivaan aikaan tehty harvennus kuusi voittoisissa metsissä ei mikään paha homma olisi. Runsaasti havua urille ja tarpeeksi leveät ajourat. Monesti talvileimikoille mennään heti marras-joulukuussa kun lunta on 10 – 15 cm satanut maahan. Maapohja on märkä jo valmiiksi ja roudaton. Uria ja jälkiä tulee kovillekkin pohjille. Nythän ei oikein kunnon routatalvia ole ollut ja sekin pari kuukautta kun sitä vähän olisi niin mennään silloin korpisoille.
Nila-ajan jälkeen maasto on monesti kovimmilleen.
Pohjavesi on pudonnut ja ojissa ei vettä juuri ole.
Oksia ja latvuksia kun pui ajouralle, niin onnistuu aivan hyvin.
Myöhemmin syyssateiden alkaessa ojat täyttyvät, pohjavesi nousee, maa on markaa ja rikkoutuu herkästi, jolloin tela uppoaa varsinkin turvepohjalla syvälle.
Kokenut motoyrittäjä kyllä näkee maastossa, että mikä on tilanne loppukesällä. Motohan ei tee pahoja jälkiä, mutta ajokoneen reitinvalinta on tärkeä – ja kokenut motomies osaa sen kyllä hakatessa huomioida 🙂
2ha 54-v. mäntyvaltaista. Vieressä vähän nuorempi kuvio joka sopii harventaa samaan syssyyn.
Jotkut voisivat vielä vähän kasvattaakkin mutta kyllähän tuon voi harventaakin. Aika paljon taitaa olla kuusta joten talvikohteeksi varmaan menisi. Tai miksei myös kesällä kuivaan aikaan.
Kohde on isomman tien vieressä ja määritetty kesäkorjuuksi. Onhan tuota kuusta kyllä siellä. Suunnitelman mukaan harvennus olisi parin vuoden päästä.
Olen usein pohtinut että tuo kesällä kuivaan aikaan tehty harvennus kuusi voittoisissa metsissä ei mikään paha homma olisi. Runsaasti havua urille ja tarpeeksi leveät ajourat. Monesti talvileimikoille mennään heti marras-joulukuussa kun lunta on 10 – 15 cm satanut maahan. Maapohja on märkä jo valmiiksi ja roudaton. Uria ja jälkiä tulee kovillekkin pohjille. Nythän ei oikein kunnon routatalvia ole ollut ja sekin pari kuukautta kun sitä vähän olisi niin mennään silloin korpisoille.
Nila-ajan jälkeen maasto on monesti kovimmilleen.
Pohjavesi on pudonnut ja ojissa ei vettä juuri ole.
Oksia ja latvuksia kun pui ajouralle, niin onnistuu aivan hyvin.
Myöhemmin syyssateiden alkaessa ojat täyttyvät, pohjavesi nousee, maa on markaa ja rikkoutuu herkästi, jolloin tela uppoaa varsinkin turvepohjalla syvälle.
Kokenut motoyrittäjä kyllä näkee maastossa, että mikä on tilanne loppukesällä. Motohan ei tee pahoja jälkiä, mutta ajokoneen reitinvalinta on tärkeä – ja kokenut motomies osaa sen kyllä hakatessa huomioida 🙂
Siitä vain kesäleimikkoa, ei tuo siitä pahane. Eihän tuolle pohjalle varmaan paljon kuusia kannata jättää joten yks lysti milloin tehdä.