Hieskoivut jätetty, kuusikuitu otettu. Itse olisin mieluummin ottanut koivut pois, ja jättänyt tilaa kuusille. Poitetut kuuset alle 100l. Muutamia tukkikokoisia toki jäänyt.
Hieskoivut jätetty, kuusikuitu otettu. Itse olisin mieluummin ottanut koivut pois, ja jättänyt tilaa kuusille. Poitetut kuuset alle 100l. Muutamia tukkikokoisia toki jäänyt.
Puukauppa
Onko Ripellä kuva omasta leimikosta ? Jos kuuset on olleet terveitä ja kasvavia on runkojen valinnassa tullut virhe, hieskoivu ei saavuta vanerin mittoja ja laatua, kuvan perusteella.
Seuraavalle leimikon kauppakirjaan kannattaa kirjata maininta poistettavien puiden valinnasta, tai kertoa siitä hakkuun aloituksessa kuljettajalle. Hakkuun onnistuminen on pienistä asioista kiinni, onnistumisesta jää kaikille positiivinen fiilis !
Heleposti käy niin että ne aluskasvuiset kuuset ei enää ole kehityskelpoisia, että parempi tulos voi tulla kasvattelemalla hieskoivua kuiduksi. Edellyttäen tietysti että hies on ko. maapohjalla katsottava kasvatuskelpoiseksi puulajiksi. Paha sanoa ihan varmaksi kun ei ole tietoa missä mallissa oli ennen harvennusta.
Koivujen piiskaamia 10-20 litraisia aluskasvoskuusia on turha jättää. Ongelmaan olisi pitänyt tarttua jo 20 vuotta sitten ja antaa kuusille riittävästi tilaa kehittyä. Oliko kyseessä raivaamaton kuvio vai peräti reikäperattu?
Kuvat 2 ja 4 näyttävät, että tarkoitus on jäänyt vajaaksi kuitenkin. 4-kuvan kuusi on kyllä susi sekin… Kyllä laiminlyönnit kostautuvat.
Hankala sanoa kannon perusteella, miksi kuitukuusen on poistanut. Onko ollut viallinen? (Latva poikki, tms.)
Harvennushakkuussahan tuollainen aliskuusi lähteekin. Melkein raivaussahatavaraa.
Samasta teemasta on tehometsätalouden airueet julistaneet ennenkin. Kyllä hiekoivut kannattaa kaataa pulta lyhyempien kuusien tieltä. Pituusero ei johdu ikäerosta vaan kasvunopeudesta vesasyntyisen koivun ja siemensyntyisen kuusen välillä. Pitää joku kerta, jos muistaisi laittaa kuvia. Olen tuollaisia tehnyt ronskisti kuusen hyväksi ja lopputuloksena hyvä kasvuisa kuusikko, vaikka kuuset on olleet jopa alle puolet koivujen pituudesta. Perusteena juuri se, ettei vesasyntyistä hieskoivua kannata yli 15 m kasvattaa, kun kuitua se on kuitenkin. Kuusitukilla taas on arvoa. Viimeksi tuli vain se virhe, että jätin kuuset turhan tiheään ja pitäisi nyt vajaan v 5 vuoden jälkeen käydä harventelemassa.
Oho, onpas jäänyt metsä! Eipä tuosta paljon muuta ole sanottavaa kuin että päätehakkuu muutaman vuoden sisään jos kerran jokunen kuuikin tukkikoossa löytyy. Ei mikään rahasampo tuo metsä kyllä tule olemaan.
Ihme, ettei vielä ole tullut sitä totuutta, että ennakkoraivaus tekemättä/ huonosti tehty. Motokuski sitten poiminut ne puut joiden tyvelle nähnyt ja joiden juureen kaatopään saanut suosiolla vietyä. Ja jos hakkuuohjeessa on alaharvennus ( aina, jos muuta ei ole vaadittu) niin harmittavan usein pienemmät lähtee, vaikka niitä joskus kannattaisi suosia
Lopputulos tuossa muistuttaa sitä, mitä näki 80-luvulla vanhojen isäntien jäljiltä. Periaate oli vain, että suurimmat jätetään. Yhden tällaisen ”hoitotyön” jäljiltä olevan kohteen olen uudistanut eikä siitä kyllä saanut mitään. Nuoren metsän raivauskohteita näkee toisinaan samanlaisia, kun on teetetty vieraalla. Tietenkin on helpompaa ja nopeampaa kaataa puolta ohuempi kuusi kuin tuollainen vesasyntyinen koivu, jos ovat vierekkäin.
Lopuksi muistutus viitaten tuohon aikaisempaan viestiini – toki pitää katsoa, että kuusi on kasvukunnossa. Sen kyllä näkee rungon väristä ja muodosta sekä latvan kunnosta.
Kyseessä on naapurin palsta.
En mitenkään voi ymmärtää, että känkkyräinen hieskoivu jätetään. Koivujen kasvukin on jo taantunut heikoksi. Meillähän ei muutenkaan tule koskaan koivutukkia, joten koivu on aina energiaa tai sellua.
Mielestäni tässä on lähinnä huijattu metsänomistajaa.
Jos kuusia olisi pitänyt poistaa laatuvian tms takia, niin sitten aukkokin olisi mielestäni parempi kuin jätetty hieskoivu. Aukkoon olisi voinut alkaa taimia, tai vaikka istuttaakin kuusia.
Nähdäkseni metsässä ei ole koskaan käytetty raivaussahaa. Se ei oikein täälläpäin ole muotia. Ruotsalainen laiskuus ja lappalainen välinpitämättömyys yhdistyy kivasti.
Taitaa laki tunkea silmille ,jos koivut olisi poistettu heiveröisten kuusten sijaan. Palsta olisi joutunut surullisenkuuluisien ”liian harvaksi” harvennettujen leimikoiden kasvavaan joukkoon. Runkolukurajat tulevat äkkiä vastaan ,kun poistellaan hoitamattomasta metsästä huonokuntoiset ja elinkelvottomat rungot pois.
Tähän asti ongelma on sysätty liian isojen koneiden ja taitamattomien kuskien ansioksi. Hoitamattomuuden vaikutuksista ollaan visusti hiljaa.
Maastullissa esiteltiin viikko sitten ”positiivinen” tapaus , jossa naksuteltiin giljotiinilla kolmekymppistä hoitamatonta vitelikkoa. Runkoluku kymmenen tuhannen kahta puolta ja aikaa tärväytyi hehtaarilla kolmesta neljää työvuoroon. Jäljelle jäi vieläkin liian sakea huonolaatuinen koivikko ,josta istutetut kuuset olivat kadonneet olemattomiin.
Sietää kysyä ,miksi näin? Ja sitä myös ,miten moisia vahinkoja voitaisiin vihdoinkin ryhtyä torjumaan tarmokkaasti ennakkoon. Ei oikein riitä ,että moisia rytöjä kehutaan hyviksi energiapuukohteksi ,kun metsän tulevaisuus on tuhottu.
”..että moisia rytöjä kehutaan hyviksi energiapuukohteksi ,kun metsän tulevaisuus on tuhottu..” on oikea tulkinta töppäilyistä.
Tuo Rippen ”yhdistyy kivasti” ei ole varmaan kaukaa haettu !!
Minä sanoisin tuosta metsästä, että täälläpäin yhtiöt eivät suostuisi edes hakkuille ilman esiraivausta.
Yleensä noita laitetaan tekemään likviditeettikapeikossa sinnittelevä giljotiiniyrittäjä ja sanotaan , että ota tai jätä ,muuta ei ole tarjolla.
Sitten on myös helppo irtisanoa yrittäjä ,jos jotain menee pieleen ja pestä kädet koko savotasta. Tuon seurauksena onkin jonkun toisen firman helppo kiristää tekemään vielä haastavampia kohteita. Giljotiiniyrittäjän osa ei ole hääppönen.
Tuossa aikaikkunassa missä tuo kannattaa päätehakata niin tuo pieni kuusi ei noin ison kuusen vierellä joka kahmii kaiken voiman tuolta sektorilta niin ehtisi toipua ja kasvaa ja koivu antaa isommat tulot päätehakkuussa.