Erikoisen tiheäksi kuusikko on tosiaan energiahakkuun jäljiltä jäänyt. Kuuset myös kasvaa erikoisen hyvin, kun puusto on 16-vuotiasta ja lehtipuuston alla kasvanut. Harjavallassa piti ensimmäiset 10 vuotta mennä heinikosta selviytymiseen.
En tiedä, mitä tuo otsikon 15 v. tarkoittaa (Jesse varmaankin tarkentaa), mutta ei kai sentään kuusien ikää. Kyllä nuo taitaa jo yli kakskymppisiä iältään olla. Ainakin meilläpäin olisi tuon kokoiset.
Komeaa kuusikkoa kasvamassa. Onko kuvioraja ja T2 mäntytaimikko taustalla?
Luulin, että kuviin tulisi energiahakkuuna käsiteltyä haavikkoa, mutta Satakunnassa näyttää ainakin havupuu kasvavan hyvin. Pitää lukea viestiketjut huolellisemmin. Laita Jesse jossakin vaiheessa myös haapakuvia!
Mäkin luulin, että kuviin tulisi mallikelpoisia haapoja, melkein olin jo lomaa töistä ottamassa, että voisi katsoa kuvat rauhassa, mutta nyt ei tartte kun onkin vaan kuusia, joita on nähty aiemminkin.
Meinasin juri sanoa , että Jesse on kääntynyt kuusiuskovaiseksi. 🙂
Ei muuten lainkaan hassumman näköinen kuusikko . Ainoa , joka vähän arveluttaa , on korjuun ajankohta . Ongelmia on luvassa jatkossa , jos kuvan tienoolla on ollut yhtä märkää , kun täällä keskemmällä Suomea hakkuun aikana. Tuon kuvion hakkuutähteistä ei kovinkaan kummoista mattoa rakennella kantavuutta parantamaan ja jäävien puiden juuria suojaamaan.
Jesse viritti meidät ensimmäisellä kuvalla jouluiseen tunnelmaan. Hyvä niin. Haapakuvia odotellaan niin kovasti, että hiluksille meinasi tulla rokulipäivä.
Tahtoo lisää kuvia ! Vai pääsikö ne muut valottumaan 🙂
Voisit vaikka näyttää , kuinka syvällä ajokone on kyntänyt ja kuinka mahdoton kasa risua odottaa haketusta ? Sekin kiinnostaa , onko kuvion kaikki lehtipuu menossa energiakäyttöön ? Yhtään koivua ei nimittäin näytä jääneen pystyyn edes malliksi.
Oliskohan kuva siitä käsittelemättä jääneestä leimikon osasta?
Kyllä se hakattu alue ainakin tieltä katsellen näyttää ihan koivu valtaiselta sekametsän alulta
Sori vaan. Myöhässä ollaan eikä kuvien siirtokaan aivan nk. putkeen mennyt ole näemmä. Eli erehdyin luulemaan että kaikki kolme kuvaa lähtee yhdellä lähetyksellä mutta joo. Persiilleen meni. Mutta peräst kuuluu eli uusiksi. Mutta tämä kuva oli tosiaan kuusiosuuksien ylispuun poisto-osiota eli koivut pois ja runsaaman jälkeen. Ja varsinainen kiireen aihe oli juuri nämä kuuset. Nämä ovat koivikon alle luontaisesti syntyneitä ja eikä näillä varmaan ikää edes sitä.
Pitää ottaa huomioon että poistona on otettu jo näitä isompaa. Ja mäen lähes laesta kyse eli alla näkyvä männikkö vain on laskevaa mäkeä suolle päin. Hiukan joku latva jo kerkesi riispaantua vaikka silloin kaupan teon aikaan reilu vuosi sitten ei noita vielä ollut. Mutta odottakaapa männyn kasvuja. Nekin tulee vielä.
Ja vielä H-vallan suunnan kulkureille. Kyllä koivua on ja paljon aivan puhtaanakin alana mutta niiden ehkä liikaakin harvuutta ja valintojen einiin oman maun mukaisuutta tuskin tulen kovin paljon täälläkään näyttelemään. Raudukset lähti ja yhden koon ”sukkahousua” hieksistä kauneusarvoilla tehtiin. Hieshän on rungoltaan nuorena kieltämättä nätimpi.
En olisi niin itse tehnyt mutta kun sillä ei ole liikoja talousarvoja en siitäkään itke. Tuskin kasvatan tukiksi asti koivua tällä palstalla. Pientä kuusta tyrkkii sinnekkin alle jo.
”Nämä ovat koivikon alle luontaisesti syntyneitä ja eikä näillä varmaan ikää edes sitä.”
Tuosta voidaan olla montaa mieltä. Muistanko oikein, että olet ostanut tuon palstan jokunen vuosi sitten? Väitän, että suurimmat kuuset ovat vanhempia kuin 15 v. Todennäköisesti ne ovat vanhaa alikasvosta. Kuvassa näkyvät pienimmät kuuset voivat olla 15-vuotiaiden koivujen alle luontaisesti syntyneitä. Jos ala olisi mätästetty ja istutettu kuuselle ja isoimmat kuuset tätä alkuperää, kasvu olisi ollut varsin mallikasta.
Raporttia kertymästä vielä muiden kuvien ohella odottelen. Toivottavasti mukana on myös kuva lähtötilanteesta. Sitten voidaan pohtia sitä, olisiko kannattanut raivata ajoissa ja lykätä harvennusta muutamalla vuodella. Se, että hoitamattomana puusto on kasvanut noinkin hyvin, ei kerro sitä, mikä kuvion potentiaali on.
”Tuskin kasvatan tukiksi asti koivua tällä palstalla. Pientä kuusta tyrkkii sinnekkin alle jo.”
Ilahduttavaa on havaita, että muitakin kasvatuskelpoisia puulajela löytyy kuin lehtipuut. Havaitsemasi kuusen kasvu on tainnut tehdä melkoisen vaikutuksen.
Hyvää kuusikkoa,lehtipuut kovin tarkkaan narrittu.Kyllä jesse kansanmies,laita joskus hybridihaavikostakin kuva ja ikä . Sanallista tietoa palstalla olemme vuosien saatossa lueskelleet,joten kuvat täydentäisi mukavasti haapa-asiaa.
Glan epäluulolle ei ole pohjaa. Kyllä tämä metsä on -95 puhtaana pohjana ostettu eli edellisen omistajan hakkuuttama kuvio kuten koko kymmenen hehtaaria jota tässä nyt aletaan harvennella. Jospa tässä kolmen vapaapäivän myötä löytäisin mapeista istutusmäntyjen mhy-laskujen kopioita. Mutta ensimmäinen toimi oli vain hel..tinmoisen poltinpuusutun korjuu. Ja sitä kesti liki pari vuotta. Mitään ei muokattu joten kaikki muu kuin mänty on luontaistuotetta. Ei siellä silloisen synkän kuusikon alla ole paljon luontaista alikasvosta ennen ollut ja kyllä se olisi kuollut valoshokkiin tosi järeän puuston pimeyden jälkeen.
Heinän ryöpsähdys oli järkyttävä mutta uskomattoman hyvä oli myös luontainen puuston lähtö. Nämäkin olisivat mäntyalaa jos ne eivät olisi tuhoutuneet. Mutta ei harmita kun luonto hoiti metsän ja nopsaan.
Älkää ny mankuko niistä haavoista kun juuri olen saanut e-puutoimia kuviin. Kestää ainakin puoli vuotta ennen kuin pääsen sinne asti kuvausbuumissani. Väliin tulee vielä Pohjois-Satakunnannkin e-puu-ulottuvuus.
Ihmeellisintä että myös rauduskoivun siemenpuut oli hakattu vaikka uudistus oli metsäsuunnitelman mukaan juuri niillä suositettu. Silti koivikko suorastaan räjähti alalle. Ja kuusten kasvu tosiaan on hämmästyttänyt ja erityisesti ilahduttanut aika työlään varhaisperkaussessioni jälkeen. Minähän konttasin pikkuvinkun moottorisahan kanssa puskat kun siellä oli paljon hallan vikuuttamaa runkokoroista rääsyä.
Muistutan että ”tuhtasin” aika hyvin. Sillä mentiin tähän hakkuuseen. Ei raivattu eli todella tuhtattu vaan raivattiin hemmetin isolla Loggsetilla. Muistaakseni se moto sen niminen oli. Vieläpä maksvatkin tästä jahka joku nyt saa jotain silläkin rintamalla aikaiseksi.
Pikkuvinkuja moottorisaha? Onko se paineilmakompressorin hiomalaitteeseen laitettu sahavarustus?
Ei ihme jos joutuu konttaamaan ja kihnuttamaan raivuulla, tekniikka ei ilmeisesti ole saavuttanut Harja-Valtaa, raivaussahathan on keksitty jo kauan sitten.
Raivaussahan etuna näkisin työskentelyn selkä suorana, huomattavasti miellyttävämpää kuin konttaaminen.
(vinkuja=pirra=hioma/jyrsin laite paineilma käyttöön)
Myönnän epäluuloni, eikä se vielä ole hävinnyt vakuutteluistasi huolimatta. Sen sijaan enää en ymmärrä ollenkaan, mitä tuossa on tapahtunut. Alikasvosta ei sanojesi mukaan ollut, mutta silti varhaisperkuussa tarvittiin moottorisahaa ja tuloksena oli polttopuuta. Toisaalta 10-vuotiasta kuusikkoa esittävässä kuvassani puut olivat 4-4,5 metrisiä, mutta sinä näit siinä vain uhkia.
Sinun kuuset ovat kosteammissa painanteissa, joten kyllä noihin paikkoihin herkästi taimia jää, vaikka muuten metsä aukoksi hakattaisiinkin. Vuosikasvuja laskemalla saan ainakin minä isoimpien kuusten iäksi yli 20 vuotta.
Saha oli Stihlin 200:n. Ja mistään kosteasta painanteesta ei tässä ole kyse vaan kovasta mäestä. Sitä poltinpuuta tuli ja jäikin maastoon eli suurin osa leppää joka oli jätetty hakkuulla pystyyn ja sojotti todella rumasti kaikissa ojan varsissa ja teiden vierissä. Ja tietysti silloin jäi myös hakkuutähteet joita silloin vielä virkku äitini plokkasi moton kasoista aika kunnioitettavan määrän. Ylitarjonnan puolella oltiin. Tässä nk. taimikon varhaisperkauksessakin poistelin vielä epäkelpoa mutta ei niistä juuri ihmeitä edes poltoon. Mädänneitä leppäkasoja on kyllä näkösällä vieläkin. Ei kyllä pahemmin muistikuvia mistään jäämäpuustosta ole joten aika pieniä on poikaset ainakin täytynyt olla. Kannotkin muuten oli vielä niin kovia ettei telojen alla vielä jauhaantunut.
Ja tarkennetaan vielä että moottorisahaa käytin nimenomaan laatusyistä eli halusin katsoa joka rungon kuusista ennen kuin kelpuutin kasvuun jäämään. Kaikki vialloinen läksi. Olisi kait se raivaussahalla sujuvampaa ollut. Nehän oli muutaman sentin vahvuisia tappeja silloin.
Jees: ”Ja mistään kosteasta painanteesta ei tässä ole kyse vaan kovasta mäestä.”
Perkauskeskustelussa sanoit kuusten kasvavan lähinnä ”alavammissa ja rehevämmissä mäkien väleissä jne.” Edustaako kovalta mäeltä otettu kuva tyypillistä kuusikkoa mitä hakkuusta jäi?
Kyllä vielä muitakin kuusikuviakin tulee ja on niissä kokovaihteluakin. Ja korkeinhan tuo kohta oli eli alavammissa suurin osa. Tulevissa mäntykuvissa myös vuosikasvut näkyy aika selvästi ja niissä ainakin itse sain muistille oikein hyvää vahvistusta. Viisitoista nousua erottuu.
Just näin. Mäki laskee aika reippaasti siinä kohdin. Kuvissa piti tulla männiköstä mäkikuvaa ja jatkan siitä eri kulmissa otettuja. Hyvä että Kisikin jo alkaa lauhtua. Illalla uusia kuvia lataukseen. YKSI kerrallaan.
Se nyt ei ole minulta pois, onko nuo 15 tai vaikka 25 vuotiaita, mutta vertailun vuoksi voisi katsoa vaikka tämän Lukijan kuvat -osaston vanhemmista kuvista suhteutusta. Seillä on mm. Anton-ystäväni 12 v lannoitettu kuusentaimikko, silti ihan normitaimikko. Kuvasivulla 8, Peltin 10 v taimikko. Samoin Glan kymppivuotiaat s.12.
En nyt varsinaisesti epäile mitään, mutta usein näissä kuvissa saattaa vähän vetää epähuomiossa ”kotiin päin”. Jospa tuossa sittenkin oli jotain metrin tarreja valmiina…
Jesse:
”Viisitoista nousua erottuu.”
Ainakin minulle on opetettu, että siihen ”taimikon” oksavälilaskennan päälle pannaan vielä lisää 5 v taimivaihetta.
Tämä asia tarkentuu tulevien pyhien aikana että ei kannata nyt kinata. Varmasti löytyy paperitavaraa vanhoista mapeista kyllä. Kummastuttaa vain että jos olen ostanut -95 ja siitä alkanut siivota palstaa istutuskuntoon (jota tehty sentään kotvasen verran) ei siihen oikein kahtakymmentäkään vuotta sovi. Yksivuotiailla männyn paakkutaimilla.
Kuusista voin antaa ennemmin myöden mahdollisia pieniä maakiitäjiä mutta kun ei nekään nyt siitä yleensä repeä heti kasvuun huikeaan. Mitään sen konkreettisempaa ei sen ajan hakkuusta kyllä edes jälkeen voinut jäädä. Oli se silloin vielä sensortin räjäytystä.
Kävin kurkkaamassa Glan puhtoiskasvatettuja ja pitää kyllä hiukan ihmetellä ettei ole vielä tiukalla kasvupuukkauksella tuon parempaa. Kun sekana kuitenkin pärjää näköjään aivan yhtä hyvin. En väitä paremmin koska pitää nyt sanoa että kuvaaja osaa tosiaan kuvata. Ja muistaisin että Glalla istutettua ja muokattuun.
No joo, ja tuotakin kuvaa porukat on oottanut kuin hepo kesää, ei mitään mullistavaa. Konehakkuun jälkeen on vielä manuna tehtävä harvennuksia tuollaisille tiheikköpuskille.
Mullistavampaa olisi ollu jos Jesse olisi soveltanut tuota vingulla sahausta, (vrt. venäläis tyylinen savotointi sähkösahoilla).
Mullistavin asia on tuo että raivaus on tehty kontaten, se, jos mikä, on turhaa tuhtausta.
Tässä kävi rapia kuukausi sitten metlalta kolme (3) myyrätuhotutkijaa, joille esittelin kyseisen 12-vuotiaan kahden pöllin kuitukuusikon. Avasin tuolle kolmikolle myyrätuhojen todellisia syitä.
Kehuin heille vuolaasti myyrätuhovastaava henttosta, johon myyrätuhotutkijat, että sehän jää kohta eläkkeelle. Sanoivat, että se henttonen (ja huitu) pitää saada saman pöydän ääreen neuvottelemaan kanssani.
Kerroin, että molemmat ovat saaneet kutsun, mutta kumpikaan ei uskalla tulla paikalle.
Groupin puunhankinnassa oli Jessen hakkuun aikaan suvantovaihe , joten koneita yritettiin työllistää energiasavotoilla . Nehän on tunnetusti kohteita , joissa ei mene hyvä pilalle..
Muutaman vuoden takaa on mielessä pitkäksi venähtänyt ylispuiden poisto-operaatio energiaksi . Työtä tehtiin kuusivoittoisella kohteella loka- joulukuussa vaihtelevien kelien vallitessa . Tuhat mottia ylispuuleppää oli urakan tuloksena tien varressa . Kuusikko kasvoi erinomaisesti paikoissa , joista leppä puuttui . Suurimmalla osalla alueesta leppä oli voittanut kisan. Lepikossa huojui honteloita kuusen taimia.
Työ tehtiin ajatuksella , että tämän pahemmaksi palsta ei voi enää tulla. Julmat oli raiteet ajon jälkeen ja ovat nähtävissä varmasti vielä vuosikymmenienkin kuluttua. Tätä talkoota käytiin tekemässä suuntaansa yli 100 kilometrin päässä . Sieltä ei onneksi pahinkaan kello kanna varsinaiselle toimialueellemme .Uskon , että ”vierailevaa tähteä ” on käytetty Harjavallassakin ….mutta sitä saa , mitä tilaa…
…vai olisiko , että ”tarkoitus pyhittää keinot”
Ei siellä tosiaan pahoja ajouria tullut kuin aivan suonsyrjän lähin mutta aika viisaasti siitäkin oli kierretty oikein eli oli aloitettu tyhjällä keruu sieltä ja kierretty kovaa kohti. Se kyllä juuri sitä kuusikkoalaa mutta oli siellä ajoura jo ennestäänkin joten ei paljon pahentunut edes. Ajourien vierun kuuset saattaa saada juuristovaurioita mutta ei lukumääräisesti isosta kyse. Ahlaisiin mielestäni seuraava ja aika kiire tuntui olevan. Onhan niissä matka-ajoa mutta ei kai se meidän vika ole jos urakoitsijoita tälle lajille on vähän. Tänään varmistin että samalla hintatasolla olisi tuurari uskaltanut uuttakin kauppaa tehdä mutta ei nyt hosuta.
Kunhan saan tiedot nyt tästä joita kyllä lupailtiin hoitaa.
Mitä läjää itse arvelen niin kerroin on varmaan senverran kova että alle sadan motin jää jonninverran. Pinomotteina ehkä lähellä 140 mottia. Askelmitalla noinarvio.
Jees :
” Kyllä koivua on ja paljon aivan puhtaanakin alana mutta niiden ehkä liikaakin harvuutta ja valintojen einiin oman maun mukaisuutta tuskin tulen kovin paljon täälläkään näyttelemään….”
Energiahakkuun jälkeen ihmetellään usein kovasti , että harvaksi on mennyt. Tähän on aivan selkeä syy . Liian tiheänä kasvaneet risukot ovat riukuuntuneet ja puiden latvus on pääosin kuihtunut . Kun elinkelvottomat yksilöt poistetaan , kasvatuskelpoisia puita ei löydykään enää tarpeeksi . Monesti tämä asia tulkitaan motokuskin puutteeksi , vaikka kyse on puhtaasti biologiasta ja metsänomistajan valinnasta tehdä tai olla tekemättä asioita oikein.
Heikko on ollut Jessen palstan puukertymä .Konemiehille käytännössä hukkareissu , kallis sellainen .Kiireen varjolla on kuitenkin vältetty tekemästä toivottomin osa hakkuusta .(olen joskus todennut , että ihan joka kolkkaa ei koluta , jos tavaraa ei kerry riittävästi taloudellista toimintaa ajatellen).
Ylispuut ovat sattaneet olla lopultakin se kiinnostavin osa työmaata ja se alue , josta suurin osa pinosta on kertynyt . Loppu olisikin ollut raivaussahatyömaata , josta osa tälläkin kertaa raivattiin motolla.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Komia kuusikko kasvamassa. Ilmeisesti koivikko poistettu ja jopa ajoissa. Tervelatvaisia hyviä kuusia. Vajaa kymmenkunta vuotta ja kuusikon harvennus
On terveen näköisiä. Vähän epätasaisuus silmään särähtää, mutta siinä se näkymä tasottuu kun latva on korkeemmalla ja alhaalta päin katsoo.
Itse olisin jo ehkä aiemmin raivannut noita kuusia tasasemmin, mutt anäyttäähän nuo kasvavan tuossakin tiheydessä. Ei se niin tarkkaa ole.
Onko tuossa takana mäntytaimikko ts. onko tuo joku reunakaistale, missä huseerattu?
Harjavallassa on kaikki toisin. Muualla ei otsikon tekstiä tuossa kuvassa käytettäisi.
Siis onko tuo kuva nyt ennen vai jälkeen e-puuhakkuun?
Itse olisin kyllä ottanut hieman noita kuusiakin pois..Eikä tuo kyllä H-vallasta ole, ainakaan viime vkonloppuna otettu lumimäärän perusteella…
Erikoisen tiheäksi kuusikko on tosiaan energiahakkuun jäljiltä jäänyt. Kuuset myös kasvaa erikoisen hyvin, kun puusto on 16-vuotiasta ja lehtipuuston alla kasvanut. Harjavallassa piti ensimmäiset 10 vuotta mennä heinikosta selviytymiseen.
Jees varmaan pian kertoo lisää kuvasta.
En tiedä, mitä tuo otsikon 15 v. tarkoittaa (Jesse varmaankin tarkentaa), mutta ei kai sentään kuusien ikää. Kyllä nuo taitaa jo yli kakskymppisiä iältään olla. Ainakin meilläpäin olisi tuon kokoiset.
Maapohja on kunnossa koivun jäljiltä. Oikea koivuviha on paikoillaan. 2 v. niin kuusi lähtee kasvuun.
Komeaa kuusikkoa kasvamassa. Onko kuvioraja ja T2 mäntytaimikko taustalla?
Luulin, että kuviin tulisi energiahakkuuna käsiteltyä haavikkoa, mutta Satakunnassa näyttää ainakin havupuu kasvavan hyvin. Pitää lukea viestiketjut huolellisemmin. Laita Jesse jossakin vaiheessa myös haapakuvia!
Mäkin luulin, että kuviin tulisi mallikelpoisia haapoja, melkein olin jo lomaa töistä ottamassa, että voisi katsoa kuvat rauhassa, mutta nyt ei tartte kun onkin vaan kuusia, joita on nähty aiemminkin.
Ihan mukavia kuusia toki.
Tuleekohan haapakuvia?
Ei perhana. Minua on huijattu.
Voisi jesse kommentoida mitä kuvalla tarkoittaa. Kun se valokuvaaja lopulta löytyi. Kun muuten on vilihakkana palstalla.
Pikkujoulukuusia toissa viikonlopulta?
Joku kuusiuskovainen on kaapamnnut jessen tilin!
Meinasin juri sanoa , että Jesse on kääntynyt kuusiuskovaiseksi. 🙂
Ei muuten lainkaan hassumman näköinen kuusikko . Ainoa , joka vähän arveluttaa , on korjuun ajankohta . Ongelmia on luvassa jatkossa , jos kuvan tienoolla on ollut yhtä märkää , kun täällä keskemmällä Suomea hakkuun aikana. Tuon kuvion hakkuutähteistä ei kovinkaan kummoista mattoa rakennella kantavuutta parantamaan ja jäävien puiden juuria suojaamaan.
Jesse viritti meidät ensimmäisellä kuvalla jouluiseen tunnelmaan. Hyvä niin. Haapakuvia odotellaan niin kovasti, että hiluksille meinasi tulla rokulipäivä.
Eipä tule jesseltä kommentteja vaikka muute päivystääkin palstalla. Taitaa olla otsalamppu päässä raivaamassa.
Kaikkea ihmeellistä voi tapahtua… Mitä jos joku onkin yöllä käynyt nykimässä haavat ylös ja laittanut samoihin reikiin kuusia… Kauhiaa…
No, huumorin puolelle tämä haapakuvien odottelu alkaa mennä 🙂
Mutta jos oli kyse energiaharvennuksesta, niin eikö osan tiheimmin kasvavista kuusista olisi voinut laittaa samaan kyytiin?
Vai enkö taas ymmärrä? (ei olisi eka kerta 🙂 )
Saattaa kuva valehdella, eli kuusilla on sopiva kasvatustiheys.
Tahtoo lisää kuvia ! Vai pääsikö ne muut valottumaan 🙂
Voisit vaikka näyttää , kuinka syvällä ajokone on kyntänyt ja kuinka mahdoton kasa risua odottaa haketusta ? Sekin kiinnostaa , onko kuvion kaikki lehtipuu menossa energiakäyttöön ? Yhtään koivua ei nimittäin näytä jääneen pystyyn edes malliksi.
Hyvännäköistä kasvavaa kuusikkoahan siinä on.
Oliskohan kuva siitä käsittelemättä jääneestä leimikon osasta?
Kyllä se hakattu alue ainakin tieltä katsellen näyttää ihan koivu valtaiselta sekametsän alulta
Sori vaan. Myöhässä ollaan eikä kuvien siirtokaan aivan nk. putkeen mennyt ole näemmä. Eli erehdyin luulemaan että kaikki kolme kuvaa lähtee yhdellä lähetyksellä mutta joo. Persiilleen meni. Mutta peräst kuuluu eli uusiksi. Mutta tämä kuva oli tosiaan kuusiosuuksien ylispuun poisto-osiota eli koivut pois ja runsaaman jälkeen. Ja varsinainen kiireen aihe oli juuri nämä kuuset. Nämä ovat koivikon alle luontaisesti syntyneitä ja eikä näillä varmaan ikää edes sitä.
Pitää ottaa huomioon että poistona on otettu jo näitä isompaa. Ja mäen lähes laesta kyse eli alla näkyvä männikkö vain on laskevaa mäkeä suolle päin. Hiukan joku latva jo kerkesi riispaantua vaikka silloin kaupan teon aikaan reilu vuosi sitten ei noita vielä ollut. Mutta odottakaapa männyn kasvuja. Nekin tulee vielä.
Ja vielä H-vallan suunnan kulkureille. Kyllä koivua on ja paljon aivan puhtaanakin alana mutta niiden ehkä liikaakin harvuutta ja valintojen einiin oman maun mukaisuutta tuskin tulen kovin paljon täälläkään näyttelemään. Raudukset lähti ja yhden koon ”sukkahousua” hieksistä kauneusarvoilla tehtiin. Hieshän on rungoltaan nuorena kieltämättä nätimpi.
En olisi niin itse tehnyt mutta kun sillä ei ole liikoja talousarvoja en siitäkään itke. Tuskin kasvatan tukiksi asti koivua tällä palstalla. Pientä kuusta tyrkkii sinnekkin alle jo.
”Nämä ovat koivikon alle luontaisesti syntyneitä ja eikä näillä varmaan ikää edes sitä.”
Tuosta voidaan olla montaa mieltä. Muistanko oikein, että olet ostanut tuon palstan jokunen vuosi sitten? Väitän, että suurimmat kuuset ovat vanhempia kuin 15 v. Todennäköisesti ne ovat vanhaa alikasvosta. Kuvassa näkyvät pienimmät kuuset voivat olla 15-vuotiaiden koivujen alle luontaisesti syntyneitä. Jos ala olisi mätästetty ja istutettu kuuselle ja isoimmat kuuset tätä alkuperää, kasvu olisi ollut varsin mallikasta.
Raporttia kertymästä vielä muiden kuvien ohella odottelen. Toivottavasti mukana on myös kuva lähtötilanteesta. Sitten voidaan pohtia sitä, olisiko kannattanut raivata ajoissa ja lykätä harvennusta muutamalla vuodella. Se, että hoitamattomana puusto on kasvanut noinkin hyvin, ei kerro sitä, mikä kuvion potentiaali on.
”Tuskin kasvatan tukiksi asti koivua tällä palstalla. Pientä kuusta tyrkkii sinnekkin alle jo.”
Ilahduttavaa on havaita, että muitakin kasvatuskelpoisia puulajela löytyy kuin lehtipuut. Havaitsemasi kuusen kasvu on tainnut tehdä melkoisen vaikutuksen.
Hyvää kuusikkoa,lehtipuut kovin tarkkaan narrittu.Kyllä jesse kansanmies,laita joskus hybridihaavikostakin kuva ja ikä . Sanallista tietoa palstalla olemme vuosien saatossa lueskelleet,joten kuvat täydentäisi mukavasti haapa-asiaa.
Glan epäluulolle ei ole pohjaa. Kyllä tämä metsä on -95 puhtaana pohjana ostettu eli edellisen omistajan hakkuuttama kuvio kuten koko kymmenen hehtaaria jota tässä nyt aletaan harvennella. Jospa tässä kolmen vapaapäivän myötä löytäisin mapeista istutusmäntyjen mhy-laskujen kopioita. Mutta ensimmäinen toimi oli vain hel..tinmoisen poltinpuusutun korjuu. Ja sitä kesti liki pari vuotta. Mitään ei muokattu joten kaikki muu kuin mänty on luontaistuotetta. Ei siellä silloisen synkän kuusikon alla ole paljon luontaista alikasvosta ennen ollut ja kyllä se olisi kuollut valoshokkiin tosi järeän puuston pimeyden jälkeen.
Heinän ryöpsähdys oli järkyttävä mutta uskomattoman hyvä oli myös luontainen puuston lähtö. Nämäkin olisivat mäntyalaa jos ne eivät olisi tuhoutuneet. Mutta ei harmita kun luonto hoiti metsän ja nopsaan.
Älkää ny mankuko niistä haavoista kun juuri olen saanut e-puutoimia kuviin. Kestää ainakin puoli vuotta ennen kuin pääsen sinne asti kuvausbuumissani. Väliin tulee vielä Pohjois-Satakunnannkin e-puu-ulottuvuus.
Ihmeellisintä että myös rauduskoivun siemenpuut oli hakattu vaikka uudistus oli metsäsuunnitelman mukaan juuri niillä suositettu. Silti koivikko suorastaan räjähti alalle. Ja kuusten kasvu tosiaan on hämmästyttänyt ja erityisesti ilahduttanut aika työlään varhaisperkaussessioni jälkeen. Minähän konttasin pikkuvinkun moottorisahan kanssa puskat kun siellä oli paljon hallan vikuuttamaa runkokoroista rääsyä.
🙂 Oliko se konttaaminen sitte sitä normaalituhtausta
Muistutan että ”tuhtasin” aika hyvin. Sillä mentiin tähän hakkuuseen. Ei raivattu eli todella tuhtattu vaan raivattiin hemmetin isolla Loggsetilla. Muistaakseni se moto sen niminen oli. Vieläpä maksvatkin tästä jahka joku nyt saa jotain silläkin rintamalla aikaiseksi.
Pikkuvinkuja moottorisaha? Onko se paineilmakompressorin hiomalaitteeseen laitettu sahavarustus?
Ei ihme jos joutuu konttaamaan ja kihnuttamaan raivuulla, tekniikka ei ilmeisesti ole saavuttanut Harja-Valtaa, raivaussahathan on keksitty jo kauan sitten.
Raivaussahan etuna näkisin työskentelyn selkä suorana, huomattavasti miellyttävämpää kuin konttaaminen.
(vinkuja=pirra=hioma/jyrsin laite paineilma käyttöön)
Myönnän epäluuloni, eikä se vielä ole hävinnyt vakuutteluistasi huolimatta. Sen sijaan enää en ymmärrä ollenkaan, mitä tuossa on tapahtunut. Alikasvosta ei sanojesi mukaan ollut, mutta silti varhaisperkuussa tarvittiin moottorisahaa ja tuloksena oli polttopuuta. Toisaalta 10-vuotiasta kuusikkoa esittävässä kuvassani puut olivat 4-4,5 metrisiä, mutta sinä näit siinä vain uhkia.
Sinun kuuset ovat kosteammissa painanteissa, joten kyllä noihin paikkoihin herkästi taimia jää, vaikka muuten metsä aukoksi hakattaisiinkin. Vuosikasvuja laskemalla saan ainakin minä isoimpien kuusten iäksi yli 20 vuotta.
Saha oli Stihlin 200:n. Ja mistään kosteasta painanteesta ei tässä ole kyse vaan kovasta mäestä. Sitä poltinpuuta tuli ja jäikin maastoon eli suurin osa leppää joka oli jätetty hakkuulla pystyyn ja sojotti todella rumasti kaikissa ojan varsissa ja teiden vierissä. Ja tietysti silloin jäi myös hakkuutähteet joita silloin vielä virkku äitini plokkasi moton kasoista aika kunnioitettavan määrän. Ylitarjonnan puolella oltiin. Tässä nk. taimikon varhaisperkauksessakin poistelin vielä epäkelpoa mutta ei niistä juuri ihmeitä edes poltoon. Mädänneitä leppäkasoja on kyllä näkösällä vieläkin. Ei kyllä pahemmin muistikuvia mistään jäämäpuustosta ole joten aika pieniä on poikaset ainakin täytynyt olla. Kannotkin muuten oli vielä niin kovia ettei telojen alla vielä jauhaantunut.
Ja tarkennetaan vielä että moottorisahaa käytin nimenomaan laatusyistä eli halusin katsoa joka rungon kuusista ennen kuin kelpuutin kasvuun jäämään. Kaikki vialloinen läksi. Olisi kait se raivaussahalla sujuvampaa ollut. Nehän oli muutaman sentin vahvuisia tappeja silloin.
Jees: ”Ja mistään kosteasta painanteesta ei tässä ole kyse vaan kovasta mäestä.”
Perkauskeskustelussa sanoit kuusten kasvavan lähinnä ”alavammissa ja rehevämmissä mäkien väleissä jne.” Edustaako kovalta mäeltä otettu kuva tyypillistä kuusikkoa mitä hakkuusta jäi?
Kyllä vielä muitakin kuusikuviakin tulee ja on niissä kokovaihteluakin. Ja korkeinhan tuo kohta oli eli alavammissa suurin osa. Tulevissa mäntykuvissa myös vuosikasvut näkyy aika selvästi ja niissä ainakin itse sain muistille oikein hyvää vahvistusta. Viisitoista nousua erottuu.
Eli tuo taustalla pilkottava männyntaimikko on viisitoistavuotias? Olenko ollenkaan juonessa mukana?
Just näin. Mäki laskee aika reippaasti siinä kohdin. Kuvissa piti tulla männiköstä mäkikuvaa ja jatkan siitä eri kulmissa otettuja. Hyvä että Kisikin jo alkaa lauhtua. Illalla uusia kuvia lataukseen. YKSI kerrallaan.
Ai nin. Ensin mhy-kokous että myöhiksi menee jälleen.
Se nyt ei ole minulta pois, onko nuo 15 tai vaikka 25 vuotiaita, mutta vertailun vuoksi voisi katsoa vaikka tämän Lukijan kuvat -osaston vanhemmista kuvista suhteutusta. Seillä on mm. Anton-ystäväni 12 v lannoitettu kuusentaimikko, silti ihan normitaimikko. Kuvasivulla 8, Peltin 10 v taimikko. Samoin Glan kymppivuotiaat s.12.
En nyt varsinaisesti epäile mitään, mutta usein näissä kuvissa saattaa vähän vetää epähuomiossa ”kotiin päin”. Jospa tuossa sittenkin oli jotain metrin tarreja valmiina…
Jesse:
”Viisitoista nousua erottuu.”
Ainakin minulle on opetettu, että siihen ”taimikon” oksavälilaskennan päälle pannaan vielä lisää 5 v taimivaihetta.
Tämä asia tarkentuu tulevien pyhien aikana että ei kannata nyt kinata. Varmasti löytyy paperitavaraa vanhoista mapeista kyllä. Kummastuttaa vain että jos olen ostanut -95 ja siitä alkanut siivota palstaa istutuskuntoon (jota tehty sentään kotvasen verran) ei siihen oikein kahtakymmentäkään vuotta sovi. Yksivuotiailla männyn paakkutaimilla.
Kuusista voin antaa ennemmin myöden mahdollisia pieniä maakiitäjiä mutta kun ei nekään nyt siitä yleensä repeä heti kasvuun huikeaan. Mitään sen konkreettisempaa ei sen ajan hakkuusta kyllä edes jälkeen voinut jäädä. Oli se silloin vielä sensortin räjäytystä.
Kuusia olen koko ajan tarkoittanut. Pahoittelen epätarkkaa ilmaisuani.
Kävin kurkkaamassa Glan puhtoiskasvatettuja ja pitää kyllä hiukan ihmetellä ettei ole vielä tiukalla kasvupuukkauksella tuon parempaa. Kun sekana kuitenkin pärjää näköjään aivan yhtä hyvin. En väitä paremmin koska pitää nyt sanoa että kuvaaja osaa tosiaan kuvata. Ja muistaisin että Glalla istutettua ja muokattuun.
No joo, ja tuotakin kuvaa porukat on oottanut kuin hepo kesää, ei mitään mullistavaa. Konehakkuun jälkeen on vielä manuna tehtävä harvennuksia tuollaisille tiheikköpuskille.
Mullistavampaa olisi ollu jos Jesse olisi soveltanut tuota vingulla sahausta, (vrt. venäläis tyylinen savotointi sähkösahoilla).
Mullistavin asia on tuo että raivaus on tehty kontaten, se, jos mikä, on turhaa tuhtausta.
Tässä kävi rapia kuukausi sitten metlalta kolme (3) myyrätuhotutkijaa, joille esittelin kyseisen 12-vuotiaan kahden pöllin kuitukuusikon. Avasin tuolle kolmikolle myyrätuhojen todellisia syitä.
Kehuin heille vuolaasti myyrätuhovastaava henttosta, johon myyrätuhotutkijat, että sehän jää kohta eläkkeelle. Sanoivat, että se henttonen (ja huitu) pitää saada saman pöydän ääreen neuvottelemaan kanssani.
Kerroin, että molemmat ovat saaneet kutsun, mutta kumpikaan ei uskalla tulla paikalle.
Kyllä Harjavallassa on kaikki toisin. Täällä ei tuollaiseen kuusikkoon tähän aikaan vuodesta lähdettäs koneella missään tapauksessa…
Groupin puunhankinnassa oli Jessen hakkuun aikaan suvantovaihe , joten koneita yritettiin työllistää energiasavotoilla . Nehän on tunnetusti kohteita , joissa ei mene hyvä pilalle..
Muutaman vuoden takaa on mielessä pitkäksi venähtänyt ylispuiden poisto-operaatio energiaksi . Työtä tehtiin kuusivoittoisella kohteella loka- joulukuussa vaihtelevien kelien vallitessa . Tuhat mottia ylispuuleppää oli urakan tuloksena tien varressa . Kuusikko kasvoi erinomaisesti paikoissa , joista leppä puuttui . Suurimmalla osalla alueesta leppä oli voittanut kisan. Lepikossa huojui honteloita kuusen taimia.
Työ tehtiin ajatuksella , että tämän pahemmaksi palsta ei voi enää tulla. Julmat oli raiteet ajon jälkeen ja ovat nähtävissä varmasti vielä vuosikymmenienkin kuluttua. Tätä talkoota käytiin tekemässä suuntaansa yli 100 kilometrin päässä . Sieltä ei onneksi pahinkaan kello kanna varsinaiselle toimialueellemme .Uskon , että ”vierailevaa tähteä ” on käytetty Harjavallassakin ….mutta sitä saa , mitä tilaa…
…vai olisiko , että ”tarkoitus pyhittää keinot”
Ei siellä tosiaan pahoja ajouria tullut kuin aivan suonsyrjän lähin mutta aika viisaasti siitäkin oli kierretty oikein eli oli aloitettu tyhjällä keruu sieltä ja kierretty kovaa kohti. Se kyllä juuri sitä kuusikkoalaa mutta oli siellä ajoura jo ennestäänkin joten ei paljon pahentunut edes. Ajourien vierun kuuset saattaa saada juuristovaurioita mutta ei lukumääräisesti isosta kyse. Ahlaisiin mielestäni seuraava ja aika kiire tuntui olevan. Onhan niissä matka-ajoa mutta ei kai se meidän vika ole jos urakoitsijoita tälle lajille on vähän. Tänään varmistin että samalla hintatasolla olisi tuurari uskaltanut uuttakin kauppaa tehdä mutta ei nyt hosuta.
Kunhan saan tiedot nyt tästä joita kyllä lupailtiin hoitaa.
Mitä läjää itse arvelen niin kerroin on varmaan senverran kova että alle sadan motin jää jonninverran. Pinomotteina ehkä lähellä 140 mottia. Askelmitalla noinarvio.
Ai niin ja pari lisäkuvaakin on nyt tulossa jos ny sattu onnistumaan.
Jees :
” Kyllä koivua on ja paljon aivan puhtaanakin alana mutta niiden ehkä liikaakin harvuutta ja valintojen einiin oman maun mukaisuutta tuskin tulen kovin paljon täälläkään näyttelemään….”
Energiahakkuun jälkeen ihmetellään usein kovasti , että harvaksi on mennyt. Tähän on aivan selkeä syy . Liian tiheänä kasvaneet risukot ovat riukuuntuneet ja puiden latvus on pääosin kuihtunut . Kun elinkelvottomat yksilöt poistetaan , kasvatuskelpoisia puita ei löydykään enää tarpeeksi . Monesti tämä asia tulkitaan motokuskin puutteeksi , vaikka kyse on puhtaasti biologiasta ja metsänomistajan valinnasta tehdä tai olla tekemättä asioita oikein.
Heikko on ollut Jessen palstan puukertymä .Konemiehille käytännössä hukkareissu , kallis sellainen .Kiireen varjolla on kuitenkin vältetty tekemästä toivottomin osa hakkuusta .(olen joskus todennut , että ihan joka kolkkaa ei koluta , jos tavaraa ei kerry riittävästi taloudellista toimintaa ajatellen).
Ylispuut ovat sattaneet olla lopultakin se kiinnostavin osa työmaata ja se alue , josta suurin osa pinosta on kertynyt . Loppu olisikin ollut raivaussahatyömaata , josta osa tälläkin kertaa raivattiin motolla.