Tällä viikolla on ollut mahdollisuus raivaukseen hankikannolta. Pitkälle iltapäivään saakka hanki on kantanut, kunnes jalka alkaa upota. Lunta vielä polveen asti. Tätä kuviota sain tehtyä 0,5 ha päivässä kevyesti ja ilman hikoilua, sekä aurinkoisista kevätpäivistä nautiskellen.
Koivua laitettiin kenttään urakalla, kovin paljoa ei koivua tai muutakaan lehtipuuta jäänyt sekaan. Kuvio on kaukana kaikesta ja tuonne ei ole tarkoitus enää palata parsimaan, joten lehtipuun kanssa ei leikitty. Runkoluku jäi vähän matalaksi, kun täydentävää lehtipuuta olisi helposti löytynyt runkolukua lisäämään, mutta se on vaikea yhtälö kuusikossa. Silti sitä jonnekin jäi, ja jopa kertaalleen sahattua vesasyntyistä hieskoivua, kun oli aukkoa. Parhaille kuusille on tehty reilusti tilaa, täydentävinä puina seassa hiukan mäntyä, harvassa oli männyt mitkä säästyneet sorkkaeläimiltä, lisäksi matalampia kuusiakin joku haukannut latvasta.
Hyvä tulee kuusikosta!
Eikö tuon enempää upottanut kun lunta näyttää noilla korkeuksilla (?) olevan vielä reilusti.
Kolmoskuvassa on vähän kuin laahausjälkiä. Aattelin vaan että oliko minisukset tms. ”laajennukset” jalassa.
Tosi siisti taimikko on tässä.
Haittaako tuo että vesasyntyisistä hiesuista tekee täydennystä. Jos ne kuitenkin poistetaan ensiharvennuksessa kuituna. Parempihan se on kuin ei mitään.
arto olisi varmaan noin hulppeissa oloissa tekaissut kolme hehtaaria – teroittamatta.
Komea taimikko!
Tuo ei ole yhtään harva. Kun lähtötilanne on noin hyvä, niin koivujen enempi säästely olisi älytöntä. Ennakkoraivauksen tuonne joutunee kuitenkin tekemään ja/tai varsibnaisen taimikonharvennuksen sitten kun kuuset ovat 6-7 metrin pituisia. Siinä vaiheessa taimikko sulkeutuu ja vesaa ei enää käytännössä nouse. Sekin sopisi hyvin hankikeleille tehtäväksi.
Harrastelija ei pysty raivaamaan taimikkoa liian harvaksi eikä hakkaamaan metsää liian harvaksi. -Viidakon vanha sananlasku
jätkälle; joo olisin kävellyt päivässä koko kuvion helppo kohde kaikki koivut pois. Mitä sitä terävää terää teroittamaan, Talvi treenattu kestävyyttä (ei juotu alkoa niin kuin muut) Oletko kateellinen jos toiset osaa paremmin kuin sinä.
Loistava taimikko. Täysin oikein tehty, kun kaikki lehtipuu poistettu.
Kuvissa toimittu niin kuin pitää kohtella , joka on ”kaukana kaikesta”. Raivaus tehdään silloin , kun se käy helpoiten ja raskaalla kädellä sittenkin . Vielä voisi laittaa mietintään, tarvitseeko kaukaisilla palstoilla tehdä tehdä yhtä harvennusta enempää . Eli reipas ensiharvennus ja päätehakkuu aikanaan seuraavana toimenpiteenä.
Jos on harva, se ei ole kuusikossa vaarallista. Ensiharvennus tehdään vain hiukan normaalia myöhemmin hiukan normaalia järeämpään puustoon. Mutta kovin on erilaiset olosuhteet kuvassa kuin täällä etelässä. Viikko sitten perkasin koivikkoa, jossa on luontaista kuusta alla. Alkaa olla viimeiset hetket käsitellä kuusia, kun lämpötilat on nousussa. Tänään päivällä +10, eikä lumesta ole ollut pitkään aikaan tietoakaan.
Kuva lienee Pohjois-Karjalan suunnalta. Meillä on vielä tuollaiset puoli metriä lunta ja olen tämän kevään pitkään jatkuneilla hankiaisilla raivaillut metsää useamman hehtaarin. Just kyttäsin, että tuleeko vielä sunnuntain vastaiseksi yöksi riittävästi pakkasta. Puolta enemmän tankilla raivaa kun kesällä.
Kyllähän tuo alkaa hipoa päätehakkuuharvuutta. Mitään ensiharvennettavaa ei juurikaan ole ja tuskin enää tuleekaan. Mutta kukin tyylillään. Minusta ei tuollaisen metsän pitäjäksi olisi. Kun voi niinkuin unohtaa edes omistavansa moisen. Parempi olisi nyt myydä tuollainen pois. Jos ja kun tuon kasvua on aika turha jäädä norkoilemaan.
Kuvassa jalostettu taimiaines. Ei peitä vielä pitkään aikaa aluskasvillisuutta, koska ei kasvata pitkiä oksia jonka takia näyttää joidenkin amatöörien mielestä harvalta. Erittäin hyvä.
Hienon näköistä on. Vauhdilla lähteneet kasvuun. Ajoissa hoidettu, joten kuuset ei ole hidastanut eivätkä hidasta tulevaisuudessakaan kasvua.
Ottakaas näiltä kuvien aloilta luvut ylös ja heittäkää mukaan keskusteluun niin ei tarvi arpoa tiheyksiä.
Vai sekö näissä kuvissa on ideana?
Heitetään oma veikkaus, istutettu 2009, kuusia 1500-1600kpl/ha+männyt/koivut 150kpl/ha. Keskipituus n. 3m.
Tiheää päätehakkuumetsäksi?
Taimikko ei näytä kärsineen hallasta ja sekin tekee taimista läpinäkyviä ja lyhyt oksaisia.
Istutusvuosi oli 2007. Kuvion kankaisilla osilla viljely onnistunut hyvin ja lehtipuut eivät ehtineet tärvellä kaikkia kuusia. Tällaisilla osilla kuusta 1400, mäntyä ja koivua loput ja keskimäärin runkoluku 1800. Kuusten keskipituus 3m.
Sitten taas kosteimmilla paikoilla kuusten avuksi mentiin pari vuotta liian myöhään, taimikon perkauksesta vesat ehtivät kasvaa pieksämään kuuset pilalle, ehjiä kasvatuskelpoisia jäi joillekin kohdille vain 800. Näille kohdin jäi sitten täydentäviksi paljon koivua.
Itse huomannut, että taimikonhoidon tiheydestä oppii, kun käy katselemassa varttuneempia taimikoita ja ensiharvennusikäisiä metsiä. Tai käy sahaamassa viivästynyttä nuoren metsän hoitoa tai ensiharvenusta itse.
Kävin taas vakoilemassa naapurin ensiharvennusikäistä kuusikkoa, mikä oli jätetty aivan liian tiheäksi. Muistutti taas mitä liian ahdas kasvutila tekee. Ensiharvennustiliä ei tullut, metsuri kävi sahaamassa pienpuuston nurin ja harvennus siirtyi eteenpäin 5-10v. Tuolla parhaat kuuset eivät olleet päässeet lihomaan, taimikonhoidossa aikanaan varmasti näyttänyt, että sopivasti tuli tilaa.
Kun nykyään sitä ensiharvennusta tosiaan metsäfirmat haluaakin lykätä LIIAN pitkälle on tietty perusteltua laittaa heti harvaksi tuossa kohtaa mutta on tuo taas jotain muuta kuin ensiharvennus kun tuo joskus hakataan eka kerran. Mutta yhden harvennuksen taktiikkaahan metsäyhtiötkin ihannoivat. Kun se pakkaa tosiaan venymään tuonne lähes viiskymppiseen se harvennus on aika turha pushuakkaan enää ensiharvennuksesta. Ite kasvattaisin jo tuosta päätehakkuumetsää. Tai oikeammin en itse vaan myisin pohjineen pois ja antaisin seuraavan märehtiä ja pitää koko pääomaa kiinni hamaan tulevaan.
Ok metsä kasvamassa.Artola jutut vaan huimenee.Itsekehu haisee näytön läpi.Ei huili oo husoppii opettanu.
Hieno. Joko kasvukausi alkanut? ihankuin latvat olisi uusia kun paleltuneita ei näy. Ei tee puskaa tyveen. Nuo pitkät kannot 30cm, onko joku telonu itteensä niihin? Hirvi makoilee sitten taimien päällä.
Lyhytjalkaisten koirien kanssa tuollaisessa ei kyllä touhuta, dreeverit puhkovat mahansa jos tuolla ajattaa. Eipä mätästetyt kuusitaimikot ole muutenkaan mitään retkeilymaastoja, ja nuoret kuusimetsät myös ikäviä, kun oksat naamassa ja silmässä. Heh, Ei nämä mitään monikäyttömetsiä ole vaikka mettähallitus mainostaakin niin.
Ajele kalle omissa taimikoissa älä vinku ja kitise
Tosi tuo röörin kommentti, helppo sitä on toisten puskista valittaa. Hommaa omaas tosiaan niin mekin tullaan sinne koirilla kyöräämään.
Eikös tuo Kaller omasta taimikosta puhunut? Vai ymmärsinkö väärin?
Tuo 10 kasvukautta ennen kuusentaimikkoon sahan kanssa menoa, tietää lähes poikkeuksetta,että osa istutuskuusista on menetetty.
Jos omana työnä tekee, niin järkevää käydä pahimmat paikat läpi silloin kun on tarve. Vesoja pukkaa sen verran, että riittää raivattavaa vaikka loppuosan taimikosta käsittelee parin vuoden päästä.
4-8 vuotta oon pitänyt itsellä aikahaarukkana ennen kuin saha lähtee kuusikoissa käyntiin.
jees ilmeisesti haluaa kasvattaa kuusikoissakin koivua? Lähden siitä, jos kuuset on istutettu, niin niitä on silloin tarkoitus kasvattaa, mitä niitä muuten sinne laitettais?
Kuusikossakin voi kasvattaa lehtipuuta. Yhtään yhden puulajin metsää en omista. Aina löytyy muutakin kuin se istutettu. Ja yleensä aika montaakin lajia. Kait heinähankokin on nykysuosituksia sentään senverran nähnyt tai kuullut että sekametsä on ilmastonmuutosta vastaan aina kestävämpi.
Kuvatussa kohteessa on mielestäni kaikki kunnossa. Ei kasvateta energiapuuta, vaan kaikilla puilla on mahdollisuus kehittyä myyntipuun kokoon.
Näyttää niin hyvältä, että ilmeisesti noilla mennään enskaan asti, jolloin jätetään vain puita, joista on mahdollista kehittyä laadukasta tukkipuuta.
Tuollaiseen kuusikkoon ei pidä jättää koivua, joka on samanpituinen kuin kuusetkin, vaan puolta lyhempänä ne tavoittaa vielä kuuset, taikka jos ei tavoita, niin ei sitten. Maata parantava vaikutus niillä joka tapauksessa on.
Juu. Normisti on kuitenkin pääpuulaji. Aika pitkälti kuvan mukaiseen tulokseen ja lukuihin pyritään. Koivikot ja männiköt sitten erikseen.
Sitten sanotaan, että ”myisin pois,muiden märehdittäväksi”? Aina ei ihan ymmärrä, mitkä kommentit on sarkasmia, mitkä ei?
Mites tuo 1800kpl/ha kasvatetaan tukkikokoon? Roimaa lannoitusta? Vai miten onnistuu?
Kun jaksaa odotella 90 v, niin kyllä niistä kaikista jotka selviää tulee tukkipuita.
Jos kuuset on hyvää jalostettua alkuperää, niin samanmittaiset luomukoivut kasvaa samaa tahtia jo tuossa vaiheessa.
Kyllä tuostakin kuviosta on varmasti hakkuutuloja saatu kun on päätehakkuu tehty, se täytyy muistaa. Ja varmasti osa rahoista on tallessa mm. uudistamiskulujen kattamiseen.
Itse ostaisin mielelläni tällaisia taimikoita lisää. Eihän missään muussa metsässä ole samanlaista arvokasvupotentiaalia kuin tässä.
Itse olen saanut varhaisperkauksenkin tuottamaan positiivista kassavirtaa, kun omana työnä tekee, ja ottaa kemeran huomioon. Mutta laiskalle ei metsän omistaminen sovi.
Joo, kyllä nykyinen kemera antaa oman metän kasvukuntoon laitosta mukavasti tuloja/ha kun omana työnä viikonloppuisin mieliharrastuksenaan niitä raivailee. Ja keventää hyvin kustannuksia vaikka etäpalstalla vierastakin käyttäisi. Nätit on raivuun jälkeen nuo kuusikot, mitä tässä saadaan kuvissa ihailla. 15 vuotta ja moto töihin.
Sanotaan niin että jos laiskuutta on ilmaisen työn välttäminen en sitten väitä olevani ahkera mutta tyhmäkään en ole joten harrastan kyllä metsää muulla tapaa mutta ilmaista työtä hakkuun muodossa en. Ja kun enskarit pakkaa mennä jopa tappioksikin helposti on aika turha siellä reuhuta. Mutta esim. talon lämmityspuut on selvää rahan ansaintaa koska jokainen kilowatti tuo sen sähkön kursiilla takaisin. Nytkin näytti kuukauden suoraveloitus 40,00 euroa kaikkineen. Ensiharvennus tuossa metsässä kestäisi varrota niin kauan ettei kyllä saha enää kädessä pysy joten siksi ehdotinkin että myy pois jos nyt edes jotain jo on ikämittariin siunaantunut.
Sukupolvet vaihtuu mutta metsä pysyy ja kasvaa…
Sehän täällä tämä perivanhakantainen aatemaailma selkosilla on. Mutta että siihen erityisesti satsaisin ei kyllä tule mieleenkään. Seuraavat polvet voivat tehdä aivan oman tarinansa ja ite keskityn lähinnä päätehakkuiden tekoon ja sen uudistamiseen. Harvennustarpeita en heille tosin kauheasti ole hommannut kun viljelen lehtipuuta heti sopivaan kasvatustiheyteen jossa myös tulee vastaan vain päätehakkuita. Mitä tulee omiin tarpeisiin poltipuuta tehtyä tulee sitten metsääkin siivottua. Niitä on jonkinverran jäljellä edellisten omistajien toimesta. Niitä pikkuhiljaa kuntoon energiaksi. Taimikoita hoidellaan sitämukaa kun niistä tulee poltettavaa energiaa.
Jesse: ”Kyllähän tuo alkaa hipoa päätehakkuuharvuutta.”
Montako ”palautusjuomaa” olit perjantai-ehtoona jo juonut kun tuommoisia lauoit? Tuossahan on reilun kymmenen vuoden kuluttua ihan normaali ensiharvennus.
Tuohan oli hyvä kommentti Visakallo. Tuo REILUN kymmenen vuoden kuluttua antaakin sitten lukijalleen vapauden valita onko se viisikymppisenä vaiko ehkä jopa hiukan alle se enskari vai tarvinneeko lainkaan. Harveneehan se päätehakkuussakin.
Olisi mielenkiintoista kuulla kuvan lähettäjän kallerin näkemys odotukista tuon kuvion suhteen.
Onko aikomuksesi tai realistinen näkemyksesi mennä ensiharventamaan reilun 10 v, reilun 20 v kuluttua, vai milloin?
Onko tuolta lämpösummalta kallerilla kokemuksia tai arviota?
Mielestäni eh:n ajankohta on tässä helppo arvioida. Kuusikon keskipituus nyt reilut 3 m ja täystiheä kuusikko, joka kasvaa 60 cm vuodessa pituutta. 15 v tuo pituuta 9 m ja metsä on silloin näpeimmillään ensiharvennukseen. Valtapituus huitelee noin 14 metrissä. Poistuma on luokkaa 50-60 mottia/ha.
Aika höttöä sahatavaraa on tulevaisuudessa tarjolla noista harvoista ja nopeasti kasvatetuista kuusikoista, mutta onko sille kysyntää, herää kysymys. Korvaako määrä laadun.
Katselin tuosta etusivulta ensiharvennuksen kuvaa ja sen harvuus oli lähes yks yhteen kuvan taimikon kaas. Eli mitä sieltä harvennetaan ensiharvennuksella? Kuvan oikealla ensiharvennuskohteella oli tosiaan vielä peremmällä näkyvissä harventamatonta oikeantyyppistä tihentymiä sisältävää ensiharvennettavaa. Älkää haaveilko ja höttöilkö vaan antakaa metsän kasvaa silloin kun se kasvaa vielä taajemmassakin. Mitä sitä maahan kaataa kun siitä rahaakin saa.
15v x 0,6m/v on todella 9m
Kun ne nyt huitelee 3 m:ssä niin 15v päästä huidellaan 12 metrissä. (3+9)
Ainakaan meillä päin ei ole vielä tuolloin polttavan kova kiire harventamaan. Mutta jos siihen laitetaan vielä 3-5 v lisää niin vot! Saattaisi kertymäkin vähän nousta, eikä suurempi kiire ole vielä silloinkaan.
Hatelo puhuikin valtapituudesta, joka on silloin melko varmasti 14 metriä ja ehkä ylikin. Tiedettävästi kukaan ei ole vielä Suomessa metsää liian aikaisin harventanut. Sen sijaan myöhään tehty harvennus tulee omistajalle kaikkein kalleimmaksi. Pitääkö näistä perusasioista aina vain jauhaa.