Vuosi sitten talvella kauriit olivat syöneet järjestäen kaikista kuusentaimista latvat. Tämä onneksi tapahtui vaan sankemman kuusikon läheisyydessä. Syksyllä viritimme hirvinauhan kokeeksi. Nyt lähes kaikki taimet oli säästyneet syönniltä, vaikka vain aukon yksi reuna oli aidattu. Samalla tuli nopeutettua luonnon valintaa, ja poistettua syönnistä seuranneet monihaaraisista väärät latvat -näistä lisäkuvat.
Kyllä, ja toimii hirvillekin.
Itselläni tuosta ei ollut mitään hyötyä. Aina kun menin katsomaan niin nauha oli poikki ja koivun ja männyn taimet syötynä. Laitoin jopa kolme nauhaa pahimpiin kohtiin mutta sekään ei auttanut mitään. Miten heppoinen nauha voisi pysäyttää ison eläimen?
Ei minullakaan toiminut, joka talvi hirvet katkoi nauhat. Toisaalta taimia syötiin hyvin vähän. Olisiko tuosta nauhasta vähän enemmän vastusta kauriille.
Kummallista?
Miksi Rhy jakaisi nauhoja edelleen 40 vuoden ajan jälkeenkin, jos ne eivät yleisesti tehoaisi?
Olen nähnyt ihan livenä ,kun emä vasoineen menee, että pärskähtää kahden keltaisen muovinauhan pitelemättä mieluisaan taimikkoon ,jossa ”kattaus”on runsas. Koko nauhoitus oli pätkinä jo yhden talven jälkeen.
Tehoa voisi parantaa hajustamalla nauhat. Hajuaisti on hirvellä satoja kertoja tarkempi näköön verrattuna. Jos vielä lisättäisiin toruntavälineeksi liiketunnistimella varustettu äänentoistolaite ,jossa mammat”kehuvat” kilvan toisiaan , siirtyisi hirviuhka pysyvästi toiseen pitäjään. Pelkkä nauha on vain hidaste eikä aina sitäkään.
Syökö ne siellä kuusiakin vai olisiko boorilannoituksen aika?
Minulla on pitkät kokemukset keltaisesta hirvinauhasta, joka on poluesteri vahvisteinen, tavallinen nauha osoittautui jo runsaan ja kostean lumisateen jälkeen heikoksi.
Viimeiset 10 vuotta on käytetty Trikoa aidan vieruspuissa ja tuki paaluissa, se on ohjannut vapaana kulkevia hirviä toisaallle.Nniitä polkuja on käydessään mukava huomata ja seurata kun jälet vievät-taimikolta pois.
Hirviporukan talvinen seuranta ja koirien juoksutus on ollut suuri apu etämetsän omistajalle, syystalvesta laumojen hätiskelyyn oli jouduttu käyttämään pelote laukauksiakin ilmaan.
Metsäsysseuran yhteistyöllä on saatu tähän asti hyviä tuloksia hirvituhoihin !
Paikoitellen aita oli tosiaan pettänyt, liekö sitten tapahtunut vasta lumien sulettua. Yllättävää oli ettei latvoja oltu syöty, ei ollut suurta luottoa aitaan. Eikä tämä varsinaisesti todista, että se olisikaan ainoa syy. Panulle tiedoksi, latvoista oli selkeästi syöty ylin 2cm, mutta boorilannoituskin tehtiin viimevuonna, se tosin näkyi erilaisena pensastumisena – ei selvänä syöntijälkenä.
Ompa mielenkiintoinen kuva sarja. Yleensä kauriit hankaavat sarvillaan kuusia mutta varsinaisia syönnöksiä ei minun eteen ole tullut. Vähän kuin boorin puute vaivaisi niin kuin panukin pohti.