Tässä pari kuvaa metsästä, jonka hakkuuoikeudesta väännettiin KHO:ssa 2008. Olisi pitänyt edelleen kasvattaa 40 vuotta.
Kolmas kuva viereisestä 20 v taimikosta
Kohde pääosin kuivaa kangasta.
Tässä pari kuvaa metsästä, jonka hakkuuoikeudesta väännettiin KHO:ssa 2008. Olisi pitänyt edelleen kasvattaa 40 vuotta.
Kolmas kuva viereisestä 20 v taimikosta
Kohde pääosin kuivaa kangasta.
Metsänomistus
Onko varttuneiden metsien kuvat tuoreita vai vuodelta 2008?
Tuoreita ovat, pari kolme viikkoa vanhoja. Minusta ne ovat silmämääräisesti samanlaisia kuin 2005. Nuorimmat puut ovat vähän lisänneet pituutta. Kasvakoot nyt vanhan lain muistomerkkinä. Nämä kuivat kankaat pitää harventaa aika harvaksi, että ne saadaan järeytymään näin karussa maassa. Suhteellinen arvokasvu romahtaa puiden ikääntyessä.
Jos verta näitä Kaihuan aurattuun rinteeseen, niin ero on raju – suhteellinen arvokasvu viisi tai kymenkertainen. Kasvujen erot ovat minusta Lapissa korostetusti näkyvissä.
Ajattelin 2005, kun pinta-alavero päättyi katsoa, mikä metsänomistajan oikeusturva oikein on.
Kun katsoo tuota taimikkoa, niin se on 20-vuoden kuluttua jo kuitupuuta ja kohta tukille tulossa. Taimikko on uudistunut luontaisesti reunametsän siemennyksestä. Äestys tehtiin avohakkuun jälkeen. Pieni vajaan hehtaarin kuvio.
Näiden kuivien kankaiden puuntuottokyky on mikä on ja niihin pitää suhtautua sen mukaisesti.
Laiton mehtäukolle kuvan eräästä Ranualla 20-vuotta sitten tekemästäni yläharvennetusta männiköstä, mutta se ei tainnut kestää päivänvaloa.
Erikoista, ettet uudista metsiä nyt, kun se olisi mahdollista, vaan jatkat vastoin kaikkia oppejasi alenevan suhteellisen arvokasvun parissa.
Oletko kuitenkin laskenut uudistamisen olevan kannattamatonta? Kukaanhan ei näe sitä, että puusto on tuollaista vanhan lain takia.
Toisaalta lain porsaanreiän turvin 1000 ha metsäomaisuuden hankkimisen jälkeen oikeusturvan puutteesta puhuminen hiukan särähtää korvaan. Laki oli tiedossa, samoin puuston lasvu, joten mikään ei tullut yllätyksenä.
Minun pitäisi tuntea siis huonoa omaatuntoa, jos yritän ajatella asiaa ihan omallakin päällä.
Olet siis sitä mieltä Gla, että pitäisi tyytyä osaansa, kuten Pohjois-Koreassa ja Venäjällä ihmiset tekevät, eikä kritisoida, jos kokee mielettömyyksiä.
Tätä metsää sitten kairailtiin valtion varoin rinnan korkeudelta ja piparkakkutyvistä ja yritettiin selvittää ikää, joka aikuisten oikeasti on käytännössä mahdotonta. Kun tämä metsä aikoinaan on luontaisesti syntynyt, niin ensimmäiset 20 cm on saattanut kestää 20 vuotta. Kun tilaa ja valoa on tullut kasvu on lähtenyt liikkeelle.
Hämmästelen sitä, että kun olet vapautunut Pohjois-Korean puristuksesta, jatkat silti kuten ennenkin.
Gla..”Toisaalta lain porsaanreiän turvin 1000 ha metsäomaisuuden hankkimisen jälkeen oikeusturvan puutteesta puhuminen hiukan särähtää korvaan. Laki oli tiedossa, samoin puuston kasvu, joten mikään ei tullut yllätyksenä…”
Juuri noin. Laki ja hyvän metsänhoidon suositukset, joilla tavallinen mo pärjää ajassa aivan hyvin. Mehtäukolle särähtää myös se, että pinta-alojen haalimisen seurauksena kun tietysti korjataan satoja, jatkohoidot voi jättää kun ”.. viisinkertainen tuotto niille rahoille siintää muualta..”
Miten ei ole kasvua tapahtunut juuri yhtään 18 vuodessa ? On melko varmasti eroa vaikka silmämäärä näyttäisi mitä.
Hienoa että ajattelet metsää muunakin kuin puuntuotantona. Sitähän se vielä Lapissa pitääkin olla. Täällä etelässä asia on hieman toisin kun metsän kasvu on eri luokkaa. Itse olen huomioinut että kuitupuun kasvunopeuteen ei suuria eroja ole keski-suomen männiköihin verrattuna. Mutta siitä eteenpäin se ero sitten kasvaakin. Monesti kun katselee Lapin nuoria metsiä voi todeta että hyvinhän täällä puu kasvaa mutta tukkivaiheeseen tultaessa se pysähtyy kuin seinään. Siitä olen samaa mieltä että järeää khl 2 metsät eteenpäin on kasvatettava harvassa
Laissa oli metsikön ikä yksi uudistamiseen oikeuttava suure, toinen oli keskiläpimitta. Jos ikä on omilla mittauksilla mitattuna 120 vuotta ostopäätöksen yhteydessä ja Metsä herra päätti hakkuu ilmoituksen tarkistuksessa että 90 vuotta, niin eihän tuo uudistushakkuun kielto ole ollut tiedossa ostohetkellä.
Luulisi että puuston iän mittaus ikäkairalla onnistuu, suurennuslasi matkaan. Vai oliko niin sekametsä että ei järkevästi onnistunut. Samapa tuo tässä vaiheessa.
R.Rannalla kävi vähän tuurin tynkää, kun valtiolla oli samaan aikaan intressi saada sen aikaisen hallitusohjelman mukaisesti metsistään enemmän tuloja, ja tämän takia metsälakia alettiin uudistaa. R:Rannan oikeusjuttu niveltyi osaltaan hyvin tähän tarkoitukseen. Meikäläiseltäkin kysyttiin tuohon aikaan mielipidettä uuden lain sisällöstä.
Minusta haukut Visa aivan väärää puuta. Metsähallituksen miehiä ei tällaiset kysymykset kiinnosta. Heille se on yksi paskan maku. Leipä tulee hakkaat sitten nuorempana tai vanhempana.
Ilman erästä päättäväistä metsäekonomistia, asia ei olisi edennyt mihinkään.
Kynnys valituksen tekemiseen minulla ylittyi veromuutoksen johdosta. Täytyy suorastaan ihmetellä sitä, kuinka kilttejä kyykytettäviä metsänomistajat ovat olleet. Vanha laki ei ollut mikään ongelma parhailla kasvupaikoilla (veromuutos kyllä sielläkin), mutta mikä helvetin viisaus piili siinä, että Lapissa, jossa metsätalouden kannattavuus on muutoinkin huonoin, pakotettiin metsänomistaja vielä pitämään varallisuuttaan, jopa puolen prosentin korolla. Paskan tärkeät pikkuvirkamiehet laitettiin sitten vahtimaan ja kairailemaan puita. Siis on suorastaan mahdotonta kuvitella jotain älyttömämpää.
Ei tässä minun ongelmasta tai tietämättömyydestä ollut millään tavalla kyse. Kyllä tällaiselle paimentamiselle luoja paratkoon pitää löytyä arkijärjellä ymmärrettävä syy.
Mitään maata kaatavaa muutosta ei ole tapahtunut lain muuttamisen takia. Kyse oli aivan turhasta paimentamisesta. Joitakin ylilyöntejä aina on, mutta niillä ei ole mitään käytännön merkitystä.
Ostin kerran Savukoskelta palstan ja menin Pelkosenniemelle virkamiehelle tekemään metsänkäyttöilmoitusta siemenpuuhakkuusta. Virkamies kysyi, että kuinka vanhaa tuo metsä on. Vastasin, että metsäsuunnitelman mukaan 126 vuotta. Siihen virkamies, että ei sitä sitten voi hakata, kun uudistamisikäraja on 130 vuotta. Kairaamalla Lapin kuivan kankaan männyn ikää on koko lailla mahdoton sanoa edes kymmen vuoden tarkkuudella. Pitää olla aika fakiiri, että kairaa piparkakkutyven sydämeen.
Ajoin takaisin Savukoskelle ja kun kairaa ei ollut mukana enkä saanut sitä lainattuakaan, niin kävin paikallisesta kaupasta ostamassa pokasahan. Kävin sitten kaatamassa palstalta sillä kaksi keskimääräistä pienempää runkoa ja niistä kiekot iän tutkimista varten. Luupilla tutkien iät olivat 150 – 160 vuotta.
Soitin sitten seuraavana päivänä virkamiehelle ja sanoin, että voisimmeko me käydä sillä palstalla, kun sinne pääsee autolla suoraan puun juurelle. En kuitenkaan menomatkalla malttanut olla kertomatta, mitä olin tehnyt. Niin ajettiin palstalle ja virkamies pikaisesti kairaamaan puuta rinnankorkeudelta ja totesi, että kyllä tämän voi hyväksyä.
Sanoin hänelle, että jos minä, aivan toisen alan suunnittelijana teen tuollaisen virheen, niin minulta kysytään, että kai sinulla on vastuuvakuutus.
Virkamies alkoi sitten perustelemaan ongelmaa sillä, että näitä suunnitelmia joudutaan tekemään puun ollessa jäässä, eikä ikää pystytä määrittämään. En voinut olla kommentoimatta siihen. Kun sinä kerran tiedät ongelman, niin miksi ihmeessä sinä tyrmäät metsänomistajan näkemyksen muutaman vuoden takia. Kymmenien vuosien virhe saattaa tarkoittaa monta metsänhintaa omistajalle.
Se on joskus ollut vähän kiusallista, kun kärsii tällaisesta pahemman sortin auktoriteettikammosta. Varsinkin, jos ei kykene asiaa arkijärjellä ymmärtämään.
Enhän minä R.R. ketään haukkunut, vaan päinvastoin.
En tuolla sanonnalla tarkoittanutkaan sitä, että olisit haukkunut, vaan sitä , että arvelet väärää tahoa syyksi.
Sinänsä erikoista, jos Metsähallitukselta vaaditaan vuosittainen tulosmäärä. Se johtaa siihen, että puuta pitää myydä paljon, kun hinta on huono ja päinvastoin. Yksityinen pyrkii toimimaan tietysti juuri päinvastoin.
Eikös ainakin Täällä etelä_Suomessa ollut metsätyypit niin, että Kitu – ja Joutomaat, jotka eivät olleet metsäverotuksen piirissä, sai hakata ihan niinkuin itse parhaaksi näki, eikä tarvinnut uudistaa?
Niinhän se silloin pinta-alaveron aikaan oli. Meikäläiselläkin oli muutama sellainen läntti.