Kyseessä on 2,3 ha:n aika huonolaatuinen ja puustoltaan pieni alue sekämetsää. Metsäasiantuntijan sanoin myyjä oli tehnyt viimeisen harvennuksen ”myyntiasentoon”.
Vuosi sitten on tehty raivaus että koneenkuljettajalla on hyvä työskennellä. Vähäarvoista ja pientä puuta kerätty polttopuiksi n. 30 kiintoa.
Hakkuukertymän arvio 251m3 josta tukkia 137m3.
Viimeisessä kuvassa näkyy taimettumista. Kannattaako ne paikat jättää keväällä ilman mätästystä ja istutusta?
Viimeisen kuvan perusteella olisi kasvupaikka männylle sopivampi, nyt siellä on luontaista kuusta, joka ei jaksa kasvaa ja järeytyä kunnolla tukiksi. Jos kuviolla on kallion harjanne siinä voisi olla ko. leimikon säästökuvion paikka.
Mätästyksen ulkopuolelle ja luonnontaimien kattama alue tulisi olla jo jokunen aari kehityskelpoisia ja kasvupaikalle sopivaa taimiainesta. Jos halutaan tasainen nopeasti kehittyvä taimikko, silloin mättäitä 1800-2000 kpl / ha ja istutus 2 vuotiailla männyntaimilla.
3 kuva ei lupaa hyvä uudistamiselle. Nyt jo heinä valloillaan. Entäs kun maa rikotaan.
Meni kuvien numerot sekaisin. Toisessa ja kolmannessa kuvassa on esimerkki heinittyvästä alueesta joka puskee kuusta ja mäntyä paikoin ihan mattona. Tosin kaikkea mahdollista lehtipuuta myös jotka raivasin taimien latvojen tasalle.
Metsäasiantuntija oli Arton linjalla, että raivaushommia on odotettavissa tulevaisuudessa 🙂
Viimeisessä kuvassa on järeää, mutta harvaa männikköä. Rkm 30-50 cm. Tälle alueelle kylvetään mäntyä.
Muutoin kuusta tai rauduskoivua koko ala.
Epäilen kyllä, että yhtäkään yli 50 senttistä mäntyä ei löydy.
Kyllähän tuo pitäisi männylle uudistaa, nyt se on vajaatuottoinen.
Kääntömätästys ja Mä istutus / kylvö. Kuusesta voisi tulla täydennystaimia?
Kun tämä kasvupaikka vaikuttaa olevan rehevä vt tai karunpuoleinen mt, on männyn istutus oikea vaihtoehto MUTTA. Jos mietit istutuskustannuksia, olkoon ne vaikka 50 senttiä taimelta ja ensiharvennus kuviolla ajankohtainen 25 vuoden kuluttua, 4 %: korkokannalla laskettuna taimen kustannus on tuolloin jo 1.33 e. Jos eh:ssa poistettavan puun keskijäreys on vaikka 70 litraa ja mottihinta 15 euroa, yhdestä rungosta saat 1.05 euroa hakkuussa. Jäät siis 28 snt tappiolle jokaisesta ensiharvennuksessa poistettavasta kuitupuun kokoisesta istutuspuusta. Sen vuoksi luontainen kuusi on viisasta säilyttää täysin muokkauksessa ja istuttaa vain sen verran mäntyjä kuin välipinnoille on tarpeellista. Kasvupaikalle sopimaton kuusi otetaan pois taimikonhoidossa tai viimeistään eh:ssa, mihin asti puulajien välinen kasvunopeus on lähellä toisiaan, etenkin kun kuusen etumatka otetaan huomioon. Tällöin saat myös metsään sekapuustoisuutta mikä parantaa metsän kykyä kestää tuhoja. Myös monimuotoisuus lisääntyy.
Jos olisi minun metsä, odottelisin taimien suurenemista pari vuotta ja myisin vasta sitten.
Jos on jo myyty, niin sitten tietysti pitää miettiä sen kannalta. Kalliolle voi tosiaan jättää siemenpuumäntyryhmän. Jos ja kun taimia on kohtalaisen paljon niin saattaisin jättää maanmuokkauksen kokonaan tekemättä koko aukon alueella ja saattaisin istuttaa suurimpiin reikiin vaikka rauduskoivua tai jotain mitä sattuu saamaan halvalla. Tukkimiehentäikään ei ole mikään automaattituho, joka tulee varmasti ja vie kaiken, eli muokkaamattomaankin maahan voi kyllä istuttaa, koska ne taimet on kuitenkin useimmiten myrkytetty valmiiksi.
Epäilen, että kun tuonne on kuitenkin jätetty koivua, että tarkoitus on nimenomaan ollut edistää luontaista taimettumista eli tehdä tarpeeksi valoisa viimeinen asento.
Tuottoarvo, tuollainen nettonykyarvolla laskeminen tuppaa vain kyynistämään. Uudistaminen istuttamalla on kuitenkin varmin tapa uudistaa metsä ja jos vertaa onnistunutta metsänviljelyä epäonnistuneeseen luontaiseen uudistamiseen, niin voi laittaa laskelmat uusiksi.
Jean S
Kyseessä on muutama vuosi sitten ostettu palsta joka on tarkoitus nyt laittaa kuntoon.
Puiden harvuuden vuoksi metsä todettiin vajaatuottoiseksi joka kannattaa uudistaa vaikka puusto on osin 03KL, pääosin toki 04.
Puiden ikä vuosirenkaista laskien ollut 60-80v, rauduskoivujen puolet vähemmän.
Muutamassa tiheikössä johon moto ei ollut viimeksi koskenut oli yli 60 vuotiaita kuusia alle d10cm. Aikoinaan ollut puutteellinen taimikon hoito tai eh. Tuskin ne kasvuun enää ponnahtaa vaikka saivatkin polttopuuhakkuussa tilaa.
Riippumaton ajattelija olet kyllä ihan oikeassa. Asiaan on kuitenkin hyvä tuoda myös vaihtoehtoisia näkökulmia. Jalostettujen siemenviljelyssiemenestä kasvatettujen puiden kasvunopeus on epäilemättä luontaista puuta parempi. Tällöin metsän perimä kuitenkin yksipuolistuu mikä heikentää sen kykyä kestää tuhoja. Lisäksi kun mietitään mikä on metsänomistajalle kannattavaa, lopputulos on tukkipuiden kasvatus. Harvan kasvupaikan tuottokyky riittää 2000 tukkipuun kasvatukseen. Tällöin on perusteltua pohtia jos istuttaa vaikka vain 1000 taimea päätehakkuuta ajatellen ja kasvattaa luontaista puuta väleissä sen mitä kasvaa. Jos ei kasva mitään niin hyvä sekin. Puu järeytyy aivan eri nopeudella ja päätehakkuun tilipäivä tulee paljon aiemmin.
Onko paha hirvi/peura alue?
Alueella on asvalttitie, järvi, peltoja ja muutama talo ja metsät rikkonaisia. Eli ei paha hirvialue vaikka jälkiä välillä on, mutta peuraa ja kaurista silti löytyy paljon. Lähistöllä on hoidettuja metsiä ja jotkut viljelee rauduskoivikkojakin. Ehkä ei hirviä houkuttelevaa seutua.