No nyt on ”Tervaroson” mielipidettä kuunneltu ja aiemmin kuvissa näkyvään männikköön tehty ensiharvennus,. Poistuma oli 60m3/ha. Maapohja kesti hyvin hakkuun. Kolhiintuneita puita oli kymmenkunta n. 5ha alalla.
Kyllä karsittuja meni aikalailla myös kuitukasaan.
Jonkinverran tuli myös tukkia, parhaista tyvistä.
Aika hyvin tyveltään mutkaisimmat poistettiin => jäävän puuston tyvipöllit pitäisi kyllä kaikki tukeiksi kelvata.
Viimekevään lannoitus ei vielä suuremmin näkynyt luston paksuudessa. Neulasten väri ja tuuheus kyllä kertoo, että tulevat vuodet tuovat ”Läskiä” tyvipöllin pintaan.
Mielestäni tuon kaltaisella pohjalla ei saa sallia yhtään kolhua pystyyn jäävissä. Tuohan on melkein kuin asfaltilla köröttäisi metsäkoneella. Ja kun poistuma noinkin mittava pitäisi kyllä kolhut olla nolla.
Onhan silloin, kun hakkuukertymä on suuri, kolhiutumisvaara isompi, kuin pienellä kertymällä.
Tyvenlyöntejä on mahdollista sattua enemmän.
Kyllä näkee aloittelevien kuskien jäljiltä paljon runkovikoja, mutta siinä työssä on niin monta valvottavaa kohtaa, että senkin ymmärtää aloittelijalta.
Ajokonekuskitkin saattavat kolhia puutavaroilla pystypuita.
Kyllä karsittuja meni aikalailla myös kuitukasaan.
Jonkinverran tuli myös tukkia, parhaista tyvistä.
Aika hyvin tyveltään mutkaisimmat poistettiin => jäävän puuston tyvipöllit pitäisi kyllä kaikki tukeiksi kelvata.
Viimekevään lannoitus ei vielä suuremmin näkynyt luston paksuudessa. Neulasten väri ja tuuheus kyllä kertoo, että tulevat vuodet tuovat ”Läskiä” tyvipöllin pintaan.
Lähetetty: 23 h, 11 min sitten Lähettäjä: satapii”
Turhaan karsittu runkoja, jos tuossa harvennuksessa on poistettu karsittuja kuitupuita ja tukkejakin.
Kun pystykarsitaan, niin karsitaan vain ne rungot, jotka ovat jäljellä päätehakkuussa = maksimissaan 500 r/ha.
Tosin nyt konekuskille jäänyt vapaammat kädet suunnitella ajourat ja valita poistettavat rungot kun ei ole tarvinnut yrittää säästellä noita pelkästää karsittuja runkoja.
Kevät auringonpaisteessa ei niin ole väliä karsiiko jonkun ylimääräisenkin rungon. Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen.
Kyllä siinä kelpaa ulkoilijoidenkin jatkossa nauttia luonnosta, kunhan hakkuutähteet vähän lahoaa.
Näinhän se pääasiassa. Kerran on minulla moto tehnyt tuollaisen männikön harvennuksella pahaa jälkeä. Oli aivan uusi Ponsse kaverilla alla ja ei hallinnut ”pilkin” liikeratoja kyllä yhtään. Laikkuja lähti todella korkealta jäämäpuustossa. Toki nuo meni korvattaviin silloinkin. Viimeksi samassa männikössä ajokone survoi ajourien varrella yhtä surutta. Mutta maasto aivan toisenlaista kallistuksiltaan. Mutta korvauspuolelle toki sekin hultteilu meni.
Oikea ajankohta pystykarsinnalle on ensiharvennuksen jälkeen, jolloin puusto on jo käynyt yhden valintavaiheen läpi ja on enemmän tilaa puuhailla. Harventaessa pitäisi olla jo tieto pystykarsinnasta, jolloin kasvatustiheys voidaan vetäistä alarajalle.
Seuraava harvennus parinkymmenen vuoden kuluttua, jolloin päätehakkuuta odottaa 400 – 450 runkoa /ha.
Jos kaikki menee hyvin, kannattaa lannoittaa.
(Ylimääräisiä runkoja ei todellakaan kannata karsia. Ainakaan jos työ rekisteröidään)
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
No nyt on ”Tervaroson” mielipidettä kuunneltu ja aiemmin kuvissa näkyvään männikköön tehty ensiharvennus,. Poistuma oli 60m3/ha. Maapohja kesti hyvin hakkuun. Kolhiintuneita puita oli kymmenkunta n. 5ha alalla.
Pystykarsittua?
Kuinka kauan on pystykarsinnasta? Jäikö jäljelle vain karsitut, kuinka paljon hehtaarille?
Kyllä karsittuja meni aikalailla myös kuitukasaan.
Jonkinverran tuli myös tukkia, parhaista tyvistä.
Aika hyvin tyveltään mutkaisimmat poistettiin => jäävän puuston tyvipöllit pitäisi kyllä kaikki tukeiksi kelvata.
Viimekevään lannoitus ei vielä suuremmin näkynyt luston paksuudessa. Neulasten väri ja tuuheus kyllä kertoo, että tulevat vuodet tuovat ”Läskiä” tyvipöllin pintaan.
Mielestäni tuon kaltaisella pohjalla ei saa sallia yhtään kolhua pystyyn jäävissä. Tuohan on melkein kuin asfaltilla köröttäisi metsäkoneella. Ja kun poistuma noinkin mittava pitäisi kyllä kolhut olla nolla.
Kertoo mies joka ei ole päiväkään metsäkonetta ajanut mutta on siitä huolimatta asiantuntija.
Onhan silloin, kun hakkuukertymä on suuri, kolhiutumisvaara isompi, kuin pienellä kertymällä.
Tyvenlyöntejä on mahdollista sattua enemmän.
Kyllä näkee aloittelevien kuskien jäljiltä paljon runkovikoja, mutta siinä työssä on niin monta valvottavaa kohtaa, että senkin ymmärtää aloittelijalta.
Ajokonekuskitkin saattavat kolhia puutavaroilla pystypuita.
satapii
Kyllä karsittuja meni aikalailla myös kuitukasaan.
Jonkinverran tuli myös tukkia, parhaista tyvistä.
Aika hyvin tyveltään mutkaisimmat poistettiin => jäävän puuston tyvipöllit pitäisi kyllä kaikki tukeiksi kelvata.
Viimekevään lannoitus ei vielä suuremmin näkynyt luston paksuudessa. Neulasten väri ja tuuheus kyllä kertoo, että tulevat vuodet tuovat ”Läskiä” tyvipöllin pintaan.
Lähetetty: 23 h, 11 min sitten Lähettäjä: satapii”
Turhaan karsittu runkoja, jos tuossa harvennuksessa on poistettu karsittuja kuitupuita ja tukkejakin.
Kun pystykarsitaan, niin karsitaan vain ne rungot, jotka ovat jäljellä päätehakkuussa = maksimissaan 500 r/ha.
En kiellä etteikö olisi tehty osin turhaa työtä.
Tosin nyt konekuskille jäänyt vapaammat kädet suunnitella ajourat ja valita poistettavat rungot kun ei ole tarvinnut yrittää säästellä noita pelkästää karsittuja runkoja.
Kevät auringonpaisteessa ei niin ole väliä karsiiko jonkun ylimääräisenkin rungon. Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen.
Kyllä siinä kelpaa ulkoilijoidenkin jatkossa nauttia luonnosta, kunhan hakkuutähteet vähän lahoaa.
Nimenomaan ajokoneen kuskit ne kolhuja tekevät.
Näinhän se pääasiassa. Kerran on minulla moto tehnyt tuollaisen männikön harvennuksella pahaa jälkeä. Oli aivan uusi Ponsse kaverilla alla ja ei hallinnut ”pilkin” liikeratoja kyllä yhtään. Laikkuja lähti todella korkealta jäämäpuustossa. Toki nuo meni korvattaviin silloinkin. Viimeksi samassa männikössä ajokone survoi ajourien varrella yhtä surutta. Mutta maasto aivan toisenlaista kallistuksiltaan. Mutta korvauspuolelle toki sekin hultteilu meni.
Oikea ajankohta pystykarsinnalle on ensiharvennuksen jälkeen, jolloin puusto on jo käynyt yhden valintavaiheen läpi ja on enemmän tilaa puuhailla. Harventaessa pitäisi olla jo tieto pystykarsinnasta, jolloin kasvatustiheys voidaan vetäistä alarajalle.
Seuraava harvennus parinkymmenen vuoden kuluttua, jolloin päätehakkuuta odottaa 400 – 450 runkoa /ha.
Jos kaikki menee hyvin, kannattaa lannoittaa.
(Ylimääräisiä runkoja ei todellakaan kannata karsia. Ainakaan jos työ rekisteröidään)