Ei ole kone uponnut kuvien perusteella mutta ajo on ilmeisesti vielä edessä. Jokunen kuitupuukoinen runko näyttäisi katkenneen korjussa. Lopputulosta voi arvioida kun puut on ajettu.
Motomies on noissa oloissa tehnyt voitavansa. Ennakkoraivaus ja mahdollinen energiapuuvaihtoehto olisivat auttaneet huomattavasti parempaan lopputulokseen.
Harvennus energiana? Ennakkoraivaus ainakin olisi pitänyt tehdä. Olishan nuo rungot jotka on katkennut kaadettavan puun alle niin voinut puida pois. Jäävää puustoa kolhittu.
Tuollaiseksihan se pohjasutti menee, kun mo ei ole halunnut sitä ENSIN raivata! ”Jäävää puustoa kolhittu”. Siis missä ne kolhut? Yhtä eikä kahtakaan kasaa kukaan ei lähde lumien sulettua hakemaan. Mo on niistäkin rahat saanut. Kolmannen kuvan kuivia mäntyrunkoja on aivan tyhjää kuvata ja ihmetellä. Luonto korjaa kun muut eivät ole älynneet.
Keskimmäisesä kuvassa YKSI nirhauma. Ja niitä jos ei synny, kun kääntelet seipakoita ja vesakkoa sivuun, ihmehän olisi.
Kuvat kertovat juuri sen, kuinka roina jää sekasortoiseen asentoihin. Pirullinen haitta motomiehelle, josta ei makseta mitään.
Yllättävän hyvin ilmeisesti suokohteeksi tehty, raivaamattomaksi paikaksi, kun ei ole kolhupuita vielä enempää eikä syviä uria!
Ennakkoraivuulla olisi saanut ehkä vielä siistimpään kuntoon mutta ei tuokaan mikään paha vielä ole!
Ja minä katsoisin ennemmin jäävää puustoa jos ajatellaan että metsä olisi ”raiskattu”, metsään jää aina hakkuun jäljiltä tuota risua ja latvanpätkää näkyviin niin sen pohjalta en alkaisi itse sanomaan et on raiskattu
Kun ollaan pehmeällä suolla, kaikki hakkuutähteet kerätään uralle ja kantavuuden varmistamiseksi katkaistaan latvus vähän paksummalta kohtaa poikki.
Pilkkoja jääviin runkoihin syntyy huomattavasti vähemmän , kun ennakkoraivaus tehdään ajallaan ja kunnolla. Ne aluskasvosrassit osaavat ohjailla aika pirulliseti käsiteltäviä runkoja päin pysyyn jääviä lajitovereitaan. Voi olla ,että kuskin v….ksellakin on osuutensa tapahtuneeseen. Tuollaista voi hakata vain enemmän tai vähemmän alentuneessa syyntakeisuuden tilassa.
Raivaaja se hanakasti etsii korjuusta vikaa raivauksen laiminlyönnin saattelemana…”Oikeanpuoleisessa kuvassa yhessä puussa kaks pilkkaa”, mutta ei vaan ole sekin kuiva mänty..?!
Onneksi kohde ei ole minun metsää vaan sattui kohdalle matkalla korvasieniä etsimään.Hakkuu tehty kevättalvella ja tuo kasa kuitupuita jäänyt korjaamatta ( oli useampi).Alue suo pa.noin 0.9ha (n.90x100m). Hakkuu tehty kiertämällä kuvio vain ympäri eli keskeltä ei hakattu lainkaan ,elikkä tehty vain lähinnä ajoura, jollaisena hakkuuta jatkettu läheiseen järeytyneeseen kuusikkoon.Ennakkoraivaus kyllä tekemättä.
Niin kuin jo ensimmäisessä kommentissa sanoin, että ennakkoraivaus olisi pitänyt tehä. No maanomistaja tekee miten parhaaksi näkee. Ei moton kuljettajaa syyttäminen.
Talvihakkuu suoalueilla on se ainoa mahdollisuue saada turvemaat harvennettua. Kuvasarjasta selviää hyvin miten lasvusmassalla on estetty juurivaurioita ja parannettu kantavuutta.
Aliskasvusto joka talvella jäässä murtuu jo pienestäkin kosketuksesta pakkastalven puunkorjuussa, kuvista sen voi hyvin havaita. Kestopuu sen ilmaisi ”raiskioksi” se onkin oikea havainto, oksat ja katkenut aluskasvusto vielä korostaa näkymää.
Seuraavan turvemaa leimikon parannuskeinoksi olisin minäkin kirjaamassa jo edellä mainitun ennakkoraivauksen. Ennakkoraivatulla kohteella kaikki kaupan osapuolet olisi tyytyväisiä, nyt tässäkin voi joutua syytön motokuljettaja syntipukiksi, vaikka on tehnyt voitavansa. Lisäksi tässä markkinatilanteessa kannattaisi ko. kohteelle hakea energiapuun ostajalta näkemys ja tarjous !
Ei kai tuostasta nättiä okis saanu ennokkoraivaamallakaan enää, aiemmat harvennuksetkin on laiminlyöty. Sen verran järeän näkösiä nuo jääneet pusikon retaleet ettei niitä raivatessakaan olis otettu.
Sinänsä hyvin onnistunut kun ei ole ajokonekaan uponnut yhtään. Se olis viheliäinen mikäli metrin syvät urat olisi.
Meillä ei konemiehet tee tuommoisia, Vaativat raivauksen ennen tekoa. Tuostakin ollisi tullut nätti metsä ensin raivaus sitten teko periaatteella. Olisi mennyt kaikki kuitu pinoon.
Latva paksummasta kohtaa poikki kantavuuden parantamiseksi on paljon fiksumpaa ,kun aiheuttaa raiteet ja sulloa myöhemmin raiteisiin kuormallinen valmista kuitua.
Tavaralajiksi tehty tavara on se jota yleisesti käytetään kun paranetaan kantavuutta ja tehdään ojien ylityksiä. Joskus leimikolla voi tulla vastaan erikoistapaus, joka vaatiin jopa kokonaisia runkoja, mutta niistä onkin arvioitava luotettava kuutiomäärä erikseen.
Suorittavan portaan esimerkki on ilmeisesti firman omien tilojen puunkorjuun käytäntöä. Yksityisen maanomistajan leimikolla se vaatisi kumminkin sopimisen ennakkoon, jos näin ei sovita niin metsänomistajien ennakkoluulot alkaa vaikuttaa kieltoisesti ko. yrittäjän toimintaan.
Paljon paikkaillaan syntyneitä uria kaatamalla raiteisiin kokonaisia runkoja. Niistä ei makseta kantohintaa . Ajourat levenevät reippaasti ,kun lähimmät puut haalitaan raiteisiin.
Mielummin siis puu paksummalta poikki ,että kantavuus paranee eikä raiteita synny. Suohon mahtuu yllättävän paljon tavaraa ,kun raide on onnistuttu survomaan puhki. Se urien paikkailu ja ajokoneen kiskominen uppeluksista maksaa helposi satasia . Vähän paksumpi latvus vain senttejä ja koko savotassa vaikutus on vain muutamia euroja.
suorittava porras, Onko tämä paljon käytettu urien paikkailu jopa kokonaisilla rungoilla, sitten kuminkin niitä firmojen ja yhteistyökuppaneiden leimikoita ?
Täällä Itä- Suomessa vastaava toiminta on silminnähden harvinaista, tosin talvikorjuu aikaa täällä on 4-5 kk/ vuosi. Urien vahvistamisen tarve mittaamattomalla ainestavaralla voi olla syynsä myös leimikon väärällä korjuuajankokdalla.
On aivan selvää, missä järjestyksessä asioiden tulisi edetä että lopputulos on hyvä. Näissä kuvissa niin ei ole tapahtunut.
Uralle taivuttamalla katkaistulle kuivalle- ja muulle rojulle on selitys: sahatessa ketju on lentämässä hankeen muun raivaamattoman rojun takia. Yksi hävinnyt ketju riittää menetelmän muutokseen, sillä se EI OLE keneltäkään muulta pois.
Mutta siitäpä syystä tälläkin savotalla harhaillut sivullinen saa syyn julkaisuun, ja kutsua näkemäänsä raiskioksi!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Puukauppa
Ei ole kone uponnut kuvien perusteella mutta ajo on ilmeisesti vielä edessä. Jokunen kuitupuukoinen runko näyttäisi katkenneen korjussa. Lopputulosta voi arvioida kun puut on ajettu.
Olisit myynyt energiaksi niin nuokon latvat olisi kelvannut kasaan. Ainespuuna tilanne voi olla tuollainen.
Motomies on noissa oloissa tehnyt voitavansa. Ennakkoraivaus ja mahdollinen energiapuuvaihtoehto olisivat auttaneet huomattavasti parempaan lopputulokseen.
Harvennus energiana? Ennakkoraivaus ainakin olisi pitänyt tehdä. Olishan nuo rungot jotka on katkennut kaadettavan puun alle niin voinut puida pois. Jäävää puustoa kolhittu.
Tuollaiseksihan se pohjasutti menee, kun mo ei ole halunnut sitä ENSIN raivata! ”Jäävää puustoa kolhittu”. Siis missä ne kolhut? Yhtä eikä kahtakaan kasaa kukaan ei lähde lumien sulettua hakemaan. Mo on niistäkin rahat saanut. Kolmannen kuvan kuivia mäntyrunkoja on aivan tyhjää kuvata ja ihmetellä. Luonto korjaa kun muut eivät ole älynneet.
Näkyy siellä pilkkoja kun avaa kuvat isoksi ja zoomaa.
Keskimmäisesä kuvassa YKSI nirhauma. Ja niitä jos ei synny, kun kääntelet seipakoita ja vesakkoa sivuun, ihmehän olisi.
Kuvat kertovat juuri sen, kuinka roina jää sekasortoiseen asentoihin. Pirullinen haitta motomiehelle, josta ei makseta mitään.
Yllättävän hyvin ilmeisesti suokohteeksi tehty, raivaamattomaksi paikaksi, kun ei ole kolhupuita vielä enempää eikä syviä uria!
Ennakkoraivuulla olisi saanut ehkä vielä siistimpään kuntoon mutta ei tuokaan mikään paha vielä ole!
Ja minä katsoisin ennemmin jäävää puustoa jos ajatellaan että metsä olisi ”raiskattu”, metsään jää aina hakkuun jäljiltä tuota risua ja latvanpätkää näkyviin niin sen pohjalta en alkaisi itse sanomaan et on raiskattu
Oikeanpuoleisessa kuvassa yhessä puussa kaks pilkkaa.
Kun ollaan pehmeällä suolla, kaikki hakkuutähteet kerätään uralle ja kantavuuden varmistamiseksi katkaistaan latvus vähän paksummalta kohtaa poikki.
Pilkkoja jääviin runkoihin syntyy huomattavasti vähemmän , kun ennakkoraivaus tehdään ajallaan ja kunnolla. Ne aluskasvosrassit osaavat ohjailla aika pirulliseti käsiteltäviä runkoja päin pysyyn jääviä lajitovereitaan. Voi olla ,että kuskin v….ksellakin on osuutensa tapahtuneeseen. Tuollaista voi hakata vain enemmän tai vähemmän alentuneessa syyntakeisuuden tilassa.
Raivaaja se hanakasti etsii korjuusta vikaa raivauksen laiminlyönnin saattelemana…”Oikeanpuoleisessa kuvassa yhessä puussa kaks pilkkaa”, mutta ei vaan ole sekin kuiva mänty..?!
Onneksi kohde ei ole minun metsää vaan sattui kohdalle matkalla korvasieniä etsimään.Hakkuu tehty kevättalvella ja tuo kasa kuitupuita jäänyt korjaamatta ( oli useampi).Alue suo pa.noin 0.9ha (n.90x100m). Hakkuu tehty kiertämällä kuvio vain ympäri eli keskeltä ei hakattu lainkaan ,elikkä tehty vain lähinnä ajoura, jollaisena hakkuuta jatkettu läheiseen järeytyneeseen kuusikkoon.Ennakkoraivaus kyllä tekemättä.
Niin kuin jo ensimmäisessä kommentissa sanoin, että ennakkoraivaus olisi pitänyt tehä. No maanomistaja tekee miten parhaaksi näkee. Ei moton kuljettajaa syyttäminen.
Talvihakkuu suoalueilla on se ainoa mahdollisuue saada turvemaat harvennettua. Kuvasarjasta selviää hyvin miten lasvusmassalla on estetty juurivaurioita ja parannettu kantavuutta.
Aliskasvusto joka talvella jäässä murtuu jo pienestäkin kosketuksesta pakkastalven puunkorjuussa, kuvista sen voi hyvin havaita. Kestopuu sen ilmaisi ”raiskioksi” se onkin oikea havainto, oksat ja katkenut aluskasvusto vielä korostaa näkymää.
Seuraavan turvemaa leimikon parannuskeinoksi olisin minäkin kirjaamassa jo edellä mainitun ennakkoraivauksen. Ennakkoraivatulla kohteella kaikki kaupan osapuolet olisi tyytyväisiä, nyt tässäkin voi joutua syytön motokuljettaja syntipukiksi, vaikka on tehnyt voitavansa. Lisäksi tässä markkinatilanteessa kannattaisi ko. kohteelle hakea energiapuun ostajalta näkemys ja tarjous !
Ei kai tuostasta nättiä okis saanu ennokkoraivaamallakaan enää, aiemmat harvennuksetkin on laiminlyöty. Sen verran järeän näkösiä nuo jääneet pusikon retaleet ettei niitä raivatessakaan olis otettu.
Sinänsä hyvin onnistunut kun ei ole ajokonekaan uponnut yhtään. Se olis viheliäinen mikäli metrin syvät urat olisi.
Tuo olikin mulle uus asia että kaikkea kuitupuun mitat täyttävää puuta ei tarvitse korjata jos sitä tarvitaan uralle kantavuutta lisäämään.
Meillä ei konemiehet tee tuommoisia, Vaativat raivauksen ennen tekoa. Tuostakin ollisi tullut nätti metsä ensin raivaus sitten teko periaatteella. Olisi mennyt kaikki kuitu pinoon.
Latva paksummasta kohtaa poikki kantavuuden parantamiseksi on paljon fiksumpaa ,kun aiheuttaa raiteet ja sulloa myöhemmin raiteisiin kuormallinen valmista kuitua.
Fiksuus tietysti riippuu siitä kenen leipää syö ja kenen taskussa käsi. Semmonen ero että toisesta on saatu maksu ja toisesta ei.
Tavaralajiksi tehty tavara on se jota yleisesti käytetään kun paranetaan kantavuutta ja tehdään ojien ylityksiä. Joskus leimikolla voi tulla vastaan erikoistapaus, joka vaatiin jopa kokonaisia runkoja, mutta niistä onkin arvioitava luotettava kuutiomäärä erikseen.
Suorittavan portaan esimerkki on ilmeisesti firman omien tilojen puunkorjuun käytäntöä. Yksityisen maanomistajan leimikolla se vaatisi kumminkin sopimisen ennakkoon, jos näin ei sovita niin metsänomistajien ennakkoluulot alkaa vaikuttaa kieltoisesti ko. yrittäjän toimintaan.
Paljon paikkaillaan syntyneitä uria kaatamalla raiteisiin kokonaisia runkoja. Niistä ei makseta kantohintaa . Ajourat levenevät reippaasti ,kun lähimmät puut haalitaan raiteisiin.
Mielummin siis puu paksummalta poikki ,että kantavuus paranee eikä raiteita synny. Suohon mahtuu yllättävän paljon tavaraa ,kun raide on onnistuttu survomaan puhki. Se urien paikkailu ja ajokoneen kiskominen uppeluksista maksaa helposi satasia . Vähän paksumpi latvus vain senttejä ja koko savotassa vaikutus on vain muutamia euroja.
suorittava porras, Onko tämä paljon käytettu urien paikkailu jopa kokonaisilla rungoilla, sitten kuminkin niitä firmojen ja yhteistyökuppaneiden leimikoita ?
Täällä Itä- Suomessa vastaava toiminta on silminnähden harvinaista, tosin talvikorjuu aikaa täällä on 4-5 kk/ vuosi. Urien vahvistamisen tarve mittaamattomalla ainestavaralla voi olla syynsä myös leimikon väärällä korjuuajankokdalla.
On aivan selvää, missä järjestyksessä asioiden tulisi edetä että lopputulos on hyvä. Näissä kuvissa niin ei ole tapahtunut.
Uralle taivuttamalla katkaistulle kuivalle- ja muulle rojulle on selitys: sahatessa ketju on lentämässä hankeen muun raivaamattoman rojun takia. Yksi hävinnyt ketju riittää menetelmän muutokseen, sillä se EI OLE keneltäkään muulta pois.
Mutta siitäpä syystä tälläkin savotalla harhaillut sivullinen saa syyn julkaisuun, ja kutsua näkemäänsä raiskioksi!