Joskus -80-90-luvun vaihteessa hakattu ja istutettu ja sen jälkeen täysin hoidotta jäänyt. Ja tässä on nyt tulos…
Joskus -80-90-luvun vaihteessa hakattu ja istutettu ja sen jälkeen täysin hoidotta jäänyt. Ja tässä on nyt tulos…
Metsänhoito
Heitteille jätöstä pannaan ihminen linnaan.Kuvan tapauksessa varmaankin maksetaan kemeroista korvauksia.
Jos uusi omistaja tarvitsee vaikka savustuspuuta savusaunaan. Jokainen saa hoitaa omaisuuttaan ihan niin hyvin tai huonosti kuin haluaa. Paheksutteko huonosti konepajaansa pyörittävää yrittäjää samalla tavalla. Sekin on kansantaloudelle huono asia.
Kyllä. Sitä paikallista konepajayritystä ei tulla erikseen ”kemeroilla” tukemaan .
Hyvä siitä tulee. Tuki kannustaa,mutta olisihan sen voinut aikaisemminkin hyödyntää.
No jos kemeralla kerran tuetaan, niin silloinhan metsää hoidetaan. Maksetaanhan sitä nykyään taimikon varhaishoitoonkin. Tuohon ei kemeroita liene käytetty. Tuon logiikan mukaanhan kemeraa ei tulisi koskaan maksaa, koska kemeraa tarvittaisiin vain kun metsänhoito on laiminlyöty. Nyt ei oikein tuo ajatuskulku aukene. Ette taida tietääkään millaisia yritystukia suomessa maksetaan. Kannattaa tutustua.
Jos minä istutan taimet omalla rahalla omaan metsääni, niin kyllä minulla on oikeus vaikka niittää ne seuraavana kesänä rehupaaliin.
Lampaat syö mielellään sitolkkan paalit. Tuetaanhan senkin kasvatusta.
Koivu olisi varmaan paras.
Vajaa tuottoisien metsien uudistamisen tuki tais loppua vuosi pari sitte.Sitolkkaki kiikkaa vaan keinussaan kaikessa rauhassa eikä lähde silippurillaan suinpäin metsiin ajelemaan.
Tuostakin saisi vielä ihan kasvavan metsän, jos raivaisi tupsulatvat raipat pois ja jättäisi kuuset ja aukkoihin parhaat jäljellä olevista. Leppä haittaa vähiten kuusen kasvua ; niitäkin voi jättää suojuspuiksi ja alle tulee helposti luontaista havupuutaimiainesta sen jälkeen, jos on vähänkin reunametsiä lähistöllä.
Kemera ei kattaisi kuin osan taim. hoidon kuluista tuossakaan. Jos heti tehtäisiin th , niin hyvin ehtisi tuokin metsä tuottaa melko monta euroa loppupeleissä monen muunkin kuin omistajan perijän lompsaan.
Vastaavanlaisia on tullut monesti raivattua 🙁
Näkymä on tuttu energiabuumin ajoilta . Rospuuttoaikaan käytiin kuvan kaltaisista olosuhteista keräilemässä energiarankaa motolla . Siitä ajasta on enää onneksi vain muistot jäljellä(ja syvät raiteet taimikossa ). Juurikäävästä ei kannettu huolta eikä kantokäsittelyä tehty .Työmuotoa markkinoitiin mainoslauseella ”laitamme metsäsi kuntoon” jokaisen metsäalan aviisin etusivulla . Kemeraakin lapioitiin melkoisia määriä toivottoman urakan toteuttamiseen .
Pitkissä kantimissa on noissakin kuvissa kunnon metsätili . Kemera-keskustelun avauksessa kolumnisti Aaltoila kertoi esimerkin kahdesta päätehakkuukuviosta . Ilmeisesti kuvassa on esimerkki siitä toisesta (140m3/ha ) päätehakkuukuviosta , joka jatkaa kiertoaan entiseen malliin . 60-70 vuoden kuluttua korjataan jälleen se 140m3/ha sato ellei tehdä pian jotakin .
Jos tuolta löytyy edes 600 kehityskelpoista kuusta/ha ja Koivu ja leppä täydentää loput, voi tuosta tulla vielä ihan hyvin tuottava metsä. Päätehakkuu tietysti siirtyy…
Syitä hoitamattomuuteen voi tietysti olla monia, mutta näin ulkopuolisena voin vain kateellisena todeta, että toisilla on varaa. Itselläni ei ole. Toivottavasti ei ole iso kuvio.
Taisi muuten kertyä eräältä tekemältäni työmaalta runsas 1000m3 energiarankaa(v 2007) . Pikkuisen isompaa oli lepikko sen palstan taimikossa , kun kuvassa . Isännältä oli loppuut usko palstan reunassa parin moottorisahan tankillisen jälkeen . Sitten hätiin kutsuttiin moto . Lähti paljon tavaraa ja jäljelle jäi harvahko puutostautinen kuusentaimikko (,,ja syvät raiteet).
Tuossahan on valtakunnan paras taimikko koska hirvet eivät ole raiskanneet yhtään lehtipuuta. Joka kertoo että tuossa olisi voinut kasvattaa koivua pääpuulajina ja olisi jo nyt huikeaa nuorta metsää. Nauruttaa jos ja kun joku noita kuusenräippiä tuolta vielä alkaa kasvuun pelastaa. Menetetty mikä menetetty.
Aika paljon on kuvan kaltaisia kasvatusmetsiä suomen maassa.
Tässäkin on varmaan ajateltu että ei kerkiä saada tuloja omana elin aikana, joten ei kannata tehdä mitään.
Ihan hyviä kuusia näyttää olevan välissä, mutta tässä saattaa olla ongelmana että hyvällä latvuksella olevia koivuja ei löydy.
Niin, kun ensin istutetaan sitä samaa mitä muutkin eli kuusta ja kun se on toivottomin kasvatussavotta se tuppaa käydä juuri noin. Monta vuotta tuhraa siellä maanrajassa ja ne puut jotka oikeasti kasvaisivat vielä ehkä omistajansa elinaikana on mhy-asiamies kauhistuneena todennut etti nyt sellaista voi laittaa. Tästä muuten oli juuri esim. metsäradiossa puhetta ettei mhy palvele vieläkään monipuolisesti vaan puskee kuusta joka niemennotkoon ja saarelmaan.
Siinä mielessä jees h valta oikeessa, että Koivu on ihan hyväksytty kasvatuskelpoinen puu, joka vielä kasvaa erittäin nopeasti, usein syntyy uudistusaloille ilmaiseksi ja siitä maksetaan ihan hyvin.
Tässä kuvassa vaan näyttää olevan leppää aika paljon, tosin ei niitä laatukoivuja hehtaarille montaa tarvikkaan noiden kuusten lisäksi.
Jessen kommenttiin, että emme tiedä noiden kuvien perusteella, millaisia hivituhoa hoidettu koivikko olisi kokenut, jos sellainen olisi ollut. Toki koivikko olisi varmaan ollut periaatteessa hyvä ratkaisu, mutta hoidettuna millä tahansa puulajilla tuossa olisi nätti, hiljattain ensiharvennettu tai vähintään kohta ensiharvennettava puusto. Nyt on vain tupsulatvaisia koivuja, joita täytyy jättää kun parempaakaan ei ole. Alle jää epätasainen kuusikko, josta kyllä koivujen kanssa nätti sekametsä tulee, kunhan koivut saadaan järeytymään ilman isompia lumituhoja. Aikaa vaan kuluu ja työtä tarvitaan, mutta kuutioita ei tule. Kuusikon päätehakkuusta voi silti kohtalainen määrä tukkia kertyä.
Hakkuutulojen siirtymistä seuraavalle sukupolvelle en käsitä perusteeksi jättää metsät hoitamatta. Varmaan laiskempi voi tuolla tavoin itseään huijata, mutta metsän arvo kehittyy ilman puukauppojakin. Niiden sijaan tilan myynnissä rahaa sitten joko saadaan tai ei saada ja tilanhan voi myydä, jos katsoo hakkuutulojen siirtyvän liian pitkälle.
Minulla on vain suppea otos mhy:n suosituksista, mutta en käsitä myöskään kuusen suosimisesta mhy:n syyttämistä. Toki neuvojat varmaan kuusta suosittavat, kun muiden puulajien ennuste on tulla syödyksi. Metsänomistaja on kuitenkin oman firmansa ylin päättävä elin. Keskustelua asioita kannattaa käydä, mutta sen verran ammattitaitoa pitää metsänomistajalta voida edellyttää, ettei ulkoista perusasioiden päätöksentekoa vastuuttomille konsulteille.
Omatoiminen mo saisi tuosta ihan kelvollisen metsän aikaan. Jos on laskutaitoinen ja tietää metsänkasvatuksestakin jotain, osaisi paikanpäällä tehdä oikeat ratkaisut, kun koko alue on näkyvissä.
Kuvien perusteella kuusesta vielä saisi pääpuulajin kohtuullisen edullisesti verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Raivaus ja uudelleen istutus olisi aivan liian kallista.
Suurin virhe on, jos rospuuttoaikaan mennään ajelemaan isoilla koneilla noihin pusikoihin.
Kuusi kyllä elpyy viidessä vuodessa. Lehtipuu maahan vaan. Tuossa on kymmenen vuoden päästä hyvä, ellei erinomainen kuusikko.
Tottakai tämäkin kannattaa vielä yrittää pelastaa. Maassa on taatusti voimaa kunhan vaan boorin pistää kohdilleen (jos tarvetta).
Toimiin pitää ryhtyä heti ja melkein mitä tahansa tekee niin se on parempi kuin jättää kokonaan tekemättä. Jos omat voimat ei riitä lepikon kaatamiseen kokonaan, niin sitten kannattaa tehdä edes jonkinlainen reikäperkaus. Paras vaihtoehto on toki leppien poistaminen kokonaan ja siihen työhän kannattaa kysyä tarjous useammaltakin toimijalta. Metsään.fi:stä löytyy tekijöitä jo aika hyvin, pienempiä metsäpalveluyrityksiäkin.
Kemera tässä auttaa jonkin verran. Lopputulos tämän kesän jälkeen voisi olla ylispuustoinen kuusentaimikko. Ylispuuta sen verran harvaan, että ne ovat selkeästi motolla korjattavissa aikanaan. Jos ylispuista koivua on edes puolet niin kyllä sen joku sitten aikanaan ostaa vaikka jonkuin toisen leimikon kylkiäisenä. Energiaharvennuksiakin jossain vielä tehdään ja sitä kannattaa tietysti yrittää tuli raiteet tai ei.
Omalle kohdalle osui tätä reippaasti järeämpi lepikko, vanha pelto/niitty reilu 3ha. Sitä ei ollut istutettu kuuselle. Lepikkoon täytyi tehdä päätehakkuu, mutta ostajaa ei meinannut löytyä kun ”päätehakkuulle” ei saanut kemeraa. Sitten löytyi klapiyrittäjä joka hakkasi lepät pois, kantorahaa tuli 0€. Vesakon ruiskutu glyfosaatilla ja nestemäinen bortrac siinä samalla seuraavana vuonna. Sitten muokkaus ja kuusen istutus. Kuviolla on nyt reilu 4m pitkä terve kuusentaimikko ja lehtipuuta hyvin vähän. Ennakkoraivaustarvettakaan ei paljoa ole. Projekti alkoi 2009.
Perikunnan metsää ja kenelläkään ei ole halua hoitaa yhteisiä metsiä…
Heti ositus käyntiin niin saat jotain pelastettua.
Ei ole onneksi oma ryteikkö. Oman metsäyhtymän laitoin juuri jakoon kyllästyneenä yksin hoitamaan kaikki sen asiat.
Minulla on samanlainen 0,5 ha rinne haapa/koivu ryteikköä jossa on alla kuusentaimikko. Ajattelin kevät kesästä osittain raivata pienimmät vesat ja tyvimyrkyttää rounupilla isoimat haavat ja kaataa ne vasta myrkytyksen jälkeen syksyllä. Onko kukaan tehnyt moista. Ajatuksena uudelleen vesoittumisen rajoittaminen.
Ei ole noinpäin kokemusta.Kerran kaadoin haapoja(n.10-15cm)männikön seasta.Myrkytin samon tein.ja tehosi.Eivät ollu alkaneet vielä vesomaan.Vanhan kotipaikan pihapiirissä oli isoja haapoja jotka vesoivat aika voimakkaasti.Otin pois.Kynnettiin pari pientä peltoa ihan vierestä ja istutin kuuselle.Pari kolome vuotta pukkas haapaa tosi kovasti kunnes kuihtui pois.Emopuun kaatoko vaikutti,en ole ihan varma.
Kaulaamalla vois kokeilla rauhoittuuko vesan kasvu.Tai sitte kerralla nurin ja lääkkeet perrään.
motokuski: Kyllä. Sitä paikallista konepajayritystä ei tulla erikseen ”kemeroilla” tukemaan .
Nämä metsänomistajat eivät yleensä laita metsiään kuntoon edes kemeroilla. Hyvä että tietävät omistavansa metsää.
On se kumma kun toisten tekemättömät työt täällä niin kiinnostaa. Eiköhän se oo jokkaisen oma asia mitä tekkee vai jättääkö tekemättä.
Sitten kun uudistamisvelvoitteesta luovutaan niin sitten se on jokaisen oma asia hoitaako taimikot vai ei.
Ja uudistamisvelvollisuus liittyy tähän miten? Sehän kattaa vain taimikon perustamisen. Sen jälkeen metsän saa kyllä jättää lain mukaankin heitteille.
Sertifikaatin menettäminen on mahdollista , jos ei hoida metsäänsä . Tämä puolestaan johtaa siihen , että puukauppa hankaloituu merkittävästi . Vain pieni osa yhtiöiden ostamasta puusta voi tulla sertifoimattomista metsistä . Jos sertifiointipykälien toteutumista yksityismetsissä alettaisiin tutkia tarkemmin , olisi monella tukalat paikat . 30%.n hoitorästit metsissä ovat merkki siitä , että sertifiointiehdot eivät täyty niiltä osin .Kyseessä on iso uhka Suomen maineelle maailmalla . Ei siis todellakaan ole yhdentekevää , mitä metsissä tehdään tai jätetään tekemättä .
”Jos minä istutan taimet omalla rahalla omaan metsääni, niin kyllä minulla on oikeus vaikka niittää ne seuraavana kesänä rehupaaliin.”
Ei sinulla ole oikeutta, vaan sinulla on uudistamisvelvoite ja vielä hoitovelvoite.
Tuossa on vaan ihan suotta istutettu ilmeisesti kuusen taimia. Koivu ja jopa muu lehtipuu on miehittänyt alueen, joka kuitenkin on jäänyt hoitamatta.Koivutkin ovat jo niin suuria, että kuusentappeja ei kannata jättää pelkäksi metsikön aluksi.
lehtipuun harvennus, jos löytyy raudusta, niin hieno homma.
Hoitovelvoitetta ei ole ellei sitten ole käytetty kemera:sta istutukseen.
Nykyisen metsälain mukaan voi niittää vaikka paaliin, kunhan sitten taas uudistaa saman alueen ellei tee siitä esim. peltoa.
Suht. isojakin kuusia näyttää olevan toisin paikoin. Ihan hyvä sekapuusto tuosta syntyy suht. vähällä vaivalla raivaussahaa käyttämällä.
Uudistamisvelvollisuus on nykyisellään lähinnä huono vitsi. Aina sieltä sen verran koivunnäreitä löyty, että on tarpeeksi. Ja mitään hoitovelvoitetta ei kyllä ole.
”Jos muu kasvillisuus uhkaa kehittymistä välittömästi”.
Tässä tuo muu kasvillisuus on pilannut istutustaimet. Eli metsälakia on rikottu selvästi.
Uhkasakko olisi pitänyt langettaa omistajalle jo aikaa sitten.
Todellisessa elämässä tapahtuu metsänomistajillekin kaikenlaista. Ketään ei pidä lynkata kolhoosin huutoäänestyksellä.
Lintumiehen kannalla olen, noin tosiaan elävä elämä menee. Saattaa tuonkin metsän omistaa yksin jäänyt esim. leski ja siinä ei varmasti aivan päällimmäinen mure ole sen taimikon kasvuongelmat. Joka metsä, kun sinne on edes uudistamiseksi tehty jotain, täyttää muutaman vuoden päästä lain kriteerit. Ja sen jälkeen on vain omistajan vapaa tahto tehdä todella mitä tahtoo. Tuo saattaa olla jopa jonkun tahto.
Sitten kun taimikko on vakiintunut, ei mitään velvoitetta ole. Poliisikouluun on jokainen voinut ihan vapaasti yrittää. Jos ei ole jostain syystä päässyt niin harmi.
Leppien seassa näyttäisi olevan jopa rauduskoivua.
Joissakin glijotiinikourissa on jo kantokäsittelylaitteet. Tämä vesakko on liian pieni energiaharvennukseen, mutta jos se kävisi kaupaksi niin olisin kovasti kiinnostunut vaikka maksamaan pari sataa euroa jos lehtipuukannoille saisi samalla glyfosaattiliuoksen. Samalla menisi se bortrac. Havupuukantojen käsittelyyn niitä giljotiinikouran ja vastaavien kantokäsittelyruiskuja vissiin suunniteltiin, mutta menisihän sillä muukin neste. Risutec on jonkin version markkinoille tuonutkin. Tämän kaltaisilla kohteilla seuraava käsittely olisi kuusikon ensiharvennus todennäköisesti ilman ennakkoraivaustarvetta.
Hyvä myyntikohde, tuosta metsäyrittäjät kilpailevat, kun laittaa tarjousmyyntiin. Rahat voi sijoittaa sitten tuottavampaan kohteeseen.