2022-keskikesällä hakattu hybridihaavikko nyt. Alkaa olla metsän ainesta tarjolla! Alku näytti heikolta mutta nyt todella metsä rokkaa!! Näin siis haapa uudistuu TODELLA!
2022-keskikesällä hakattu hybridihaavikko nyt. Alkaa olla metsän ainesta tarjolla! Alku näytti heikolta mutta nyt todella metsä rokkaa!! Näin siis haapa uudistuu TODELLA!
Metsänhoito
Jatkan vielä että tämäkin kuivahko mäki kasvoi 1998 vielä salskeita tukkimäntyjä. Niistä tein päätehakkuun ja sen jälkeen on siis kasvanut jo yksi haapaerä joka siis hakattiin 2022. Nyt minun aikanani alkoi kolmannen puustoerän kasvatus. Tuosta kun antaa kasvaa niin isoksi täystiheänä ettei hirvikään väliin mahdu voi alkaa sitten harvennella sopivaa laatuhaavikkoa jälleen. Kasvu on nyt täydessä vauhdissa ja mies sinne joukkoon jo häviääkin. Peltoheitot lähtivät hiukan huonommin mutta hyvässä kasvussa nekin. Istutin siellä aukkoihin hiukan rauduskoivua tänä keväänä.
Onko 8 metrisenä giljotiini harvennus? Vai meinasitko, että raivaussahalla teet taimikonharvennuksen jossain 6metrin paikkeilla?
Kyllä se raivaussahalla tehdään. Ehkä hiukan ennen kuutta metriä. 4-5 ehkä sopiva. Eli ensi kesänä.
Suojaatko tuota hirvieläimiltä jollain?
Raivaatko silleen et 1000 vai mikä se kasvatustiheys olikaan vai energiaharvennusta odottelemaan tiheämmäksi tai syöntivaralla?
Glalle vastaan että enpä taida. Määrä on niin valtava että syöntivaikutus jää (ainakin olettaisin) vähäiseksi. Olen toki hiukan petoja yrittänyt alueelle houkutella. Pieniä makupaloja sinne tänne ja muuten, katoaa aika nopsaan. Tarkkailulla. 1000/ha on se hyvä määrä mutta aion hiukan taajemmassa kasvattaa noin kymmenvuotiseksi. Siitä sitten hankintana haapakuitua tien varteen kuten tänäkin keväänä tein. Tulee siinä sitten se ennakkoraivauskin samalla päätehakkuuta silmällä pitäen. Kymmenvuotiaasta tulee jo kolme kuitutappia aivan hyvää sileää runkoa.
Haapakasvatuksesta tietämättömänä (kaikki rs.lla vaan poikki..) herää kysymys, eikö kuvan haapahorsmikko tuhoudu, jos sitä ei aleta kitkeä harvemmaksi runkojen vahvistamiseksi? Jos talvella sataa sankan märän lumen, tai vain kaatosade lehden aikaan, kenttä on tasaisena?
”Olen toki hiukan petoja yrittänyt alueelle houkutella. Pieniä makupaloja sinne tänne ja muuten, katoaa aika nopsaan.”
Mitä pedoille tarjoillaan? Oman kokemukseni mukaan raadot yms. syötäväksi kelpaava menee kettujen ja supikoirien suuhun, pienemmät ateriat myös variksille ja jyrsijöille. Sudet ja ilvekset ei kovin hanakoita tarjoilujen perään ole. Tai sitten niitä on niin paljon vähemmän kuin em. ottajia, ettei niitä saaliinjaolla käy.
Hirviongelma on Jessellä vasta edessäpäin. Kannattaa viivyttää tuon taimikon harventamista. Kokemusteni mukaan en ainakaan ensi kesänä sitä vielä tekisi. Hirvillä on inhottava tapa näljätä haapojen runkoja siinä vaiheessa kun eivät enää kunnolla ylety latvoihin. Taimikon harventamisen joutuu melko varmasti tekemään kahdessa erässä.
Ensin, mehtäukon kasvatusajatus ei ole nykysuomessa mahdollinen. Hirvieläinongelma teettää juuri Visan mainitsemat ongelmat. On pakko kasvattaa taajassa mutta haapa ei kokemukseni mukaan siitä ole moksiskaan. oli jo viimetalvenakin aika pitkät saitat ja hyvin selvisi talvesta. Mitään koivun kaltaista ei tapahdu. Visa erittäin oikealla linjalla eli harvennus pitää varmasti tehdä kahdessa osassa. Muuten hirvet pääsee tekemään vahinkoa liikaa. Glan kommenttiin voi vain todeta että en ala analysoimaan kuka tai mikä syö mutta aina katoaa huiman nopeasti. Itellehän tässä sitä psyykkistä suojaa haetaan että ollaan muka eteviä luonnon manipuloijia. Tähän astiset tämän kesän hirvivioitukset ovat hyvin pienialaisia ja rajoittuvat lähinnä reunametsien läheisyyteen. Jos näillä mennään huikea kasvu kyllä peittoaa vahinkoja.
Joku hirvien käytöksessä on kummastuttanut ja se on etteivät ne mene mielellään tuollaiseen mäkeen jossa noin peittävä kasvusto. Tuota mäkeä kuvassa ei ole kertaakaan syöty vaikka se on hiukka siellä rauhallisessa alueen reunaosalla. Ne selvästi kammoavat sitä etteivät näe lähitienootaan vitelikossa. Onkohan tuo jo sitä petokammoa? Useinhan hirvet mielellään jopa lyövät ruokansa viereen maate kun on hyvä mäki ja hyvälle maistuva taimikko. Kokemusta on.
Näinhän se on, että Hirvi ei mene tiheään puskaan jos helpompaa apetta on vieressä. Esim. Energiapuuennakkoraivauksilla huomaa hyvin vähän hirvituhoja.
Juuri illan kierroksella kiertelin ja ainoastaan peltoheiton reunojen yksittäisiä haapa-alkuja latvoista riivitty. Pieniä makausjälkiä avonaisemmissa kohdissa. Ehkä peurat. Ei siellä itikoiden joukossa kyllä itekkään kauaa viihtynyt.
Arvelinkin jessen mahdollisesti haavikoitaan olleen inventoimassa, kun miehestä ei pastalla elonmerkkiä vähään aikaan ole ollut. Itsellänikin on pieni peltokuvio hydridihaavikkoa, kaadoin sen hakepuuksi perivuotta sitten. Mahdoton vesakko nyt ja näköjään samalla lailla kuin kotoinen haapa juurista pukkaa entistä laajemmalle alalle.
Heh! Metsäkupsan päättely haavikoiden inventoinneista ei aivan kaikkea poisoloani selitä mutta lähes jonkun verran kyllä. Iltaisin tulee todella käytyä ihailemassa tavallaan eksoottista näkyä kun ruskehtavalla latvakasvulla haapa kasvaa melkein silmissä. Siitä tulee tuulessa vellova ”meri”. Yksi pieni mysteerialue siellä vanhassa paltoheitossa minulla on. Siinä nimittäin istutettuna silloin edellinen sukupolvi kasvoi hyvin mutta ei tuottanutkaan nyt yhtään jälkikasvua. Nyt se on jo niin pahoin heinittynyt ettei siihen enää tarvii kasvua odottaakkaan. Ilman kaivinkonetta. Se on mäen syrjän varjostuksessa ja ilmeisesti ojituksen savet on läntätty kasvavan mullan päälle. Mutta kun se edellinenkin istutettu kasvoi siinä aivan kuten muutkin. Se jääköön mysteeriksi ja katson syksyllä otanko siihen kaivuria. Samalla voisi ojarummun teettää ja tehdä siitä vaikka kulkua peremmälle pengertieperiaatteella.
Savikossa peltoheitolla olisi mielenkiintoista kokeilla tammia sekapuuna. Saattaisi jopa onnistua Satakunnassa kun siellä on susia karkottelemassa hirviä. Tammi tosin tarvitsee nuorena sivuttaisvarjostusta rungolleen tai ahkeraa karsintaa ettei sivuoksia tule tyvitukkiin.