Ei veikkauksia, tietoa pitää olla. Kuva on riittävän tarkka puulajin tunnistukseen. ?
Näköjään noi lisäkuvatkin tuli mukaan vaikka sivusto herjaili että toiminto epäonnistui.
Noita vanhoja kämpänpohjia löytyy omilta nautinta-alueilta pilvin pimein, inventoituja ja inventoimattomia.
Viimeisessä kuvassa kämpänpohja sadan vuoden takaa, siitä harvinainen että vastakkaisissa nurkissa oli kiuaskivikasat. Olisi ollut kuva jossa kiukaat näkyy paremminkin.
Huussin kuva on Korean suhdanteen ajalta, kämppä on siirretty, huussi jäänyt ja pitänyt pintansa ajanhammasta vastaan.
Tokkiinsa, oikealla haapa, vasemmalla leppä ja muut sitten varmaan jotain josta Jalapa jo mainitsikin. Mutta se että tiedän mottisen kyllä hakevan vertausta sinne edelliseen kuvaan, olikohan nyt kalle62 joka oli sen penkkikuvan laittanut. Katselin juuri nytkin illan otsalamppukierroksella niin leppiä kuin haapojakin ja näin märemmällä ilmalla ainakin aika samankaltainen rungon väri ja laikkuisuus tietyssä iässä. Joka on enemmän kuin kuvan melko selkeät ja kuivalla ilmalla otetut. Silloin haapa on selkeästi vaaleampi ja tasavärisempi. Kunhan nyt olen kotomaisemissa päiväsnäölläkin ei tarvitse mennä kuin tuohon takapihalle niin taas on lisää vertailukuvia.
Ei tuossa paljoa tarvitse vertauksia tehdä. Jos kyse on noista kahdesta eturivin puusta, niin oikeanpuoleinen on Haapa, vasen näyttää lepältä.
Sen penkin takana oli selkeät lepät, jos katsotaan puun näköisiä nuoria lehtipuita.
EDIT Minä taas näen täsmälleen samanlaisia runkoja tuhansittain omissa tiluksilla kulkiessani. Ja ne ovat haapoja. Ja hybridihaavalla ja normaali metsähaavalla on aivan samanlainen runko ja nimenomaan tuossa hiukan jo varttuneempana puhtaasti rungosta erittäin vaikea erottaa lepästä. Lepässä on usein hiukan muhkuraisempi runko mutta se ei tahdo erottua kuvissa. Leppä taas ei tee juurivesoja juuri lainkaan normaali kasvu-urallaan. Haapa taas jotenkin haistaa lähitilan vapauden ja alkaa tuottaa siellä vesoja jos siellä ei ole kuormitusta maan pintaan. Ja siinä sen penkin edessä vesoja oli aika reilusti. Katselin tänään paikallisen osuuspankin pylväshaapojen, noin viisivuotisia, niin aika moni sanoisi niitä esim. pihlajiksi tai jopa pajuiksi. Kyllä rungoista hiukan on epävarmempaa tunnistella. Niissä kun on esim. aika voimakkaita värivaihteluitakin.
Juurikin noin, juurivesaa lykkää harmaaleppä vallan penteleesti.
Mutta Harjavallassahan on kaikki toisin.
Ja siinä kalle62:n kuvassahan näkyi erinomaisen selkeästi juurikin nuo lepänkuoren kuviot.
Tuo puska sattui sopivasti silmiin viikonlopun reissulla mettävaltion mailla, leppä ja haapa rinnakkain vertailtavana.
Visakallo: Jeessi oli hukannut muistilappunsa, johon oli kirjannut ne tuntomerkit, joilla eri puulajit erottaa toisistaan. Ilmeisesti hän tarvitsee näin aluksi neuvoa Männyn ja Kuusen neulasten erottamiseen toisistaan – se toki on vaativaa, mutta siitä se Metsänomistajan rooliin paneutuminen alkaisi, kun näkyy perusteet olevan täysin hukassa.
No, eipä Portugalin tuomisinakaan ollut uutta näkökulmaa haavan ja lepän pintakuviointiin, ehkäpä sitten kesäretkellä,,,?
Tuohon nuorempaan kämppäkenttään on suvullani enemmänkin kontaktipintaa.
Isäni on puskenut alueella talviteitä ja lanssinpohjia Fiatin telakoneella.
Vaimoni siskonmies on ollut mittaporukan ylösottajana ennen armeijaa. Oli kuulemma piirrellyt kirkkoveneen kuvia tukkienpäihin. Mittamies oli ollut niin hidas että ylösottajalla oli käynyt aika pitkäksi.?
Itselläni on nuo mittaushommat tullut tutuksi armeija-ajoista lähtien, kun olin kerran mittaryhmän vetäjänä harjoitusleirillä. Mittaushommat jatkui töissäkin jonkun aikaa myöhemmin Metlan leivissä . Kierrettiin ympäri Suomea nappuloimassa tukkipuita. Siihen aikaan oli motot juuri tulollaan savotoille. Suurin osa savotoista oli vielä kokonaan metsurihakkuun varassa. Moton jäljiltä olisikin ollut hankalampi tehdä sitä hommaa.
Mitä tulee puulajien erottamiseen toisistaan, niin aloittaa kannattaa tosiaan ihan perusjutuista. Kuten se eräs metsänhoitajakin, joka oli metsäisellä tutustumiskäynnillä tehnyt muistiinpanoihin merkinnän : pitkät neulaset- mänty ja lyhyet neulaset- kuusi.
Luonto
EDIT
Veikkaisin että haapaa, mutta ei taida Jeesille kelvata, koska on kotimaista?
Ei veikkauksia, tietoa pitää olla. Kuva on riittävän tarkka puulajin tunnistukseen. ?
Näköjään noi lisäkuvatkin tuli mukaan vaikka sivusto herjaili että toiminto epäonnistui.
Noita vanhoja kämpänpohjia löytyy omilta nautinta-alueilta pilvin pimein, inventoituja ja inventoimattomia.
Viimeisessä kuvassa kämpänpohja sadan vuoden takaa, siitä harvinainen että vastakkaisissa nurkissa oli kiuaskivikasat. Olisi ollut kuva jossa kiukaat näkyy paremminkin.
Huussin kuva on Korean suhdanteen ajalta, kämppä on siirretty, huussi jäänyt ja pitänyt pintansa ajanhammasta vastaan.
Eturivi; leppä, haapa, pihlaja tai omenapuu
takarivi; kuusi, koivu, mänty
¿
🙂
Leppä ja haapa.
Kyllä se lehtipuu taitaa olla. Itse veikkaisin leppää. Oikean puoleinen näyttää tosin haavalta. EDIT
Tokkiinsa, oikealla haapa, vasemmalla leppä ja muut sitten varmaan jotain josta Jalapa jo mainitsikin. Mutta se että tiedän mottisen kyllä hakevan vertausta sinne edelliseen kuvaan, olikohan nyt kalle62 joka oli sen penkkikuvan laittanut. Katselin juuri nytkin illan otsalamppukierroksella niin leppiä kuin haapojakin ja näin märemmällä ilmalla ainakin aika samankaltainen rungon väri ja laikkuisuus tietyssä iässä. Joka on enemmän kuin kuvan melko selkeät ja kuivalla ilmalla otetut. Silloin haapa on selkeästi vaaleampi ja tasavärisempi. Kunhan nyt olen kotomaisemissa päiväsnäölläkin ei tarvitse mennä kuin tuohon takapihalle niin taas on lisää vertailukuvia.
Ei tuossa paljoa tarvitse vertauksia tehdä. Jos kyse on noista kahdesta eturivin puusta, niin oikeanpuoleinen on Haapa, vasen näyttää lepältä.
Sen penkin takana oli selkeät lepät, jos katsotaan puun näköisiä nuoria lehtipuita.
EDIT Minä taas näen täsmälleen samanlaisia runkoja tuhansittain omissa tiluksilla kulkiessani. Ja ne ovat haapoja. Ja hybridihaavalla ja normaali metsähaavalla on aivan samanlainen runko ja nimenomaan tuossa hiukan jo varttuneempana puhtaasti rungosta erittäin vaikea erottaa lepästä. Lepässä on usein hiukan muhkuraisempi runko mutta se ei tahdo erottua kuvissa. Leppä taas ei tee juurivesoja juuri lainkaan normaali kasvu-urallaan. Haapa taas jotenkin haistaa lähitilan vapauden ja alkaa tuottaa siellä vesoja jos siellä ei ole kuormitusta maan pintaan. Ja siinä sen penkin edessä vesoja oli aika reilusti. Katselin tänään paikallisen osuuspankin pylväshaapojen, noin viisivuotisia, niin aika moni sanoisi niitä esim. pihlajiksi tai jopa pajuiksi. Kyllä rungoista hiukan on epävarmempaa tunnistella. Niissä kun on esim. aika voimakkaita värivaihteluitakin.
EDIT
EDIT
EDIT
”Leppä taas ei tee juurivesoja juuri lainkaan normaali kasvu-urallaan ”
Ei pidä paikkaansa. Leppä tekee nimenomaan runsaasti juuri-ja kantovesoja.
Juurikin noin, juurivesaa lykkää harmaaleppä vallan penteleesti.
Mutta Harjavallassahan on kaikki toisin.
Ja siinä kalle62:n kuvassahan näkyi erinomaisen selkeästi juurikin nuo lepänkuoren kuviot.
Tuo puska sattui sopivasti silmiin viikonlopun reissulla mettävaltion mailla, leppä ja haapa rinnakkain vertailtavana.
Kuvioita on molemmissa, haavalla ja lepällä. Se mikä kuvassa ei näy on lepän pikkanen epätasaisuus, muhkuraisuus. Sitä ei haavalla juuri ole.
Odotin keskustelujen tason nousevan, kun olin taas jonkin aikaa poissa. Odotukseni osoittautui jälleen turhaksi.
Siirry Visa tuonne autokeskusteluun, siellä sitä tasoa on ”munanmitan” puitteissa havaittavissa.
Visakallo: Jeessi oli hukannut muistilappunsa, johon oli kirjannut ne tuntomerkit, joilla eri puulajit erottaa toisistaan. Ilmeisesti hän tarvitsee näin aluksi neuvoa Männyn ja Kuusen neulasten erottamiseen toisistaan – se toki on vaativaa, mutta siitä se Metsänomistajan rooliin paneutuminen alkaisi, kun näkyy perusteet olevan täysin hukassa.
No, eipä Portugalin tuomisinakaan ollut uutta näkökulmaa haavan ja lepän pintakuviointiin, ehkäpä sitten kesäretkellä,,,?
Tuohon nuorempaan kämppäkenttään on suvullani enemmänkin kontaktipintaa.
Isäni on puskenut alueella talviteitä ja lanssinpohjia Fiatin telakoneella.
Vaimoni siskonmies on ollut mittaporukan ylösottajana ennen armeijaa. Oli kuulemma piirrellyt kirkkoveneen kuvia tukkienpäihin. Mittamies oli ollut niin hidas että ylösottajalla oli käynyt aika pitkäksi.?
Itselläni on nuo mittaushommat tullut tutuksi armeija-ajoista lähtien, kun olin kerran mittaryhmän vetäjänä harjoitusleirillä. Mittaushommat jatkui töissäkin jonkun aikaa myöhemmin Metlan leivissä . Kierrettiin ympäri Suomea nappuloimassa tukkipuita. Siihen aikaan oli motot juuri tulollaan savotoille. Suurin osa savotoista oli vielä kokonaan metsurihakkuun varassa. Moton jäljiltä olisikin ollut hankalampi tehdä sitä hommaa.
Mitä tulee puulajien erottamiseen toisistaan, niin aloittaa kannattaa tosiaan ihan perusjutuista. Kuten se eräs metsänhoitajakin, joka oli metsäisellä tutustumiskäynnillä tehnyt muistiinpanoihin merkinnän : pitkät neulaset- mänty ja lyhyet neulaset- kuusi.
Jeessin lunttilapussa taitaa olla vain: Lehtipuu – harmaa kuori = haapa. Lehtipuu – harmaa kuori = Hybridihaapa. Lehtipuu – harmaa kuori = Leppä!