Ostopalstan reilun hehtaarin männyntaimikko tuli raivattua lehtipuusta heti kauppojen jälkeen viime kesänä. Nyt kävin mittaamassa kuvion tiedot ja muutenkin katselemassa miltä näyttää. Kuvio on äestetty ja kylvetty vuonna 2010 ja metsään.fi tietojen mukaan tiheys olisi 1700 kpl ja pituus 5m. Omien mittausten mukaan 10 :n koealan keskiarvo on 4400 tainta ja keskipituus 2,2m.
Kuviolle on jäänyt edellisessä hakkuussa useita männynrohjoja, josta yhdessä kuvassa esimerkki. Niistä ei tukkia tule.
Noh, katselin kuvat enkä kyllä nähnyt yhtään mäntyä josta ei tukkia varttuisi. Mutta hirven katkomia kyllä josta ei tukkia tule.
Mänty on valopuu, joten sitä kannattaa kasvattaa mahdollisimman tasakokoisena. Kuvien perusteella on laitettava raivaussaha uudelleen käyntiin ja poistettava noita suurimpia ”rohjoja”, sekä tietysti kaikki hirvensyömät ja kaikkein pienimmät puut.
Kuten edellä, rs kiskaistava tulille. Ylispuiset rohjot tietysti nurin ja lehtipuu tarkkoa kokonaan. Kun taimikko on keskimäärin 5-6 metristä, sitten se n. 2000:een
Joo, kyllä nyt on mennyt taimikko ihan pilalle. Kannata raivata kaikki äkkiä pois. Sitten uusi maanmuokkaus ja istutus kuuselle.
Vitsivitsi. Ei tuossa mitään vikaa ole, antaa kasvaa vaan. Rohjot ovat ihan hyvää puuta ja niitä voi sitten ensiharvennuksessa poistella jos ne ovat vielä silloin jonkun mielestä ruman näköisiä.
Ihan ensimmäinen toimenpide on syönninestoaineen ruiskutus. Sitten jossain vaiheessa etukasvuisten poisto ja harvennus.
Kannattaa muistaa se, että mitä pitempään rohjoja pidetään pystyssä, sitä enempi ne oksistollaan vikuuttavat ja hidastavat ympäröivien taimien kasvua. Ja kaataissa katkovat just sen säästettävän…
Jeanin kanssa samaa mieltä. Antaa kasvaa vain. Ehkä hiukan aikaistettu ensiharvennus 8-10 metrin pituudessa laatuharvennuksena, niin on jo näyttänyt miten kehittyy, eikä vahinkoa ole päässyt tapahtumaan. Hyvin on raivattu viime kesänä. Hirven syömistä ei ole mitään haittaa, eikä niiden kaatamisesta mitään hyötyä.
Kiitoksia vastauksista. Kyllä tuolla joutunee vielä lehtipuusavottaankin uudestaan. Viime kesänä lakaisin maahan lehtipuut tuolta, vaan niin pukkaa jo puolimetristä kantovesaa jo osassa kuviota. Pisimmät männyntihentymät ovat lähes viisimetriä pitkiä ja tiheydeltään 3400 tainta hehtaarilla, pienimmät kohdat sitten alle puolitoistametrisiä ja taimia on 6000 kpl/ha. Toisaalta harvimmat kuviot sitten 1400/4m ja loput katkottu. Osa noista kylvötuppaista näyttää sellaisilta, että kun sen perkaa niin onko siitä yhtään pystyssä seuraavan talven jäljiltä. Jäi ikävästi yksi kuva matkan varrelle sellaisesta kohdasta.
Ellei hirvet tee tuhojaan, kylvömännyt hyviä selviytymään. Tein yhden kylvömännikön raivauksen n. 15 vuotta kylvön jälkeen. Osa kylvötuppaiden männyistä sellaisia lyijykynän paksuisia ja 3-4 metriä pitkiä. Harvennuksen jälkeen toipuivat hyvin mukaan noin 5 metrin taimikkoon, joka nyt reilun 10 vuoden jälkeen odottaa ensiharvennusta vajaan 10 metrin keskipituudella.
Joskus joutuu odottamaan 12-14 metrin pituuteen asti ,kun pienemmät puut eivät käy kaupaksi. Näin ainakin 1-2ha:n kuvioiden kohdalla. Ei myöskään kannata yrittää kasvatella liian tiheässä. Takuuvarmoja ongelmia seuraa harvennuksen jälkeen ,kun puiden juuret ovat heikot ja liian lähellä toisiaan kasvaneilla rungoilla toispuoleiset. Jälkimmäisestä seuraa ikuinen riski tulla tuulen kaatamaksi.
”..Osa noista kylvötuppaista näyttää sellaisilta, että kun sen perkaa niin onko siitä yhtään pystyssä seuraavan talven jäljiltä…”
Sp:an eivät siemennä tekotuppaiden kaltaisia puskia. Puskat täytyisi jo matalana ollessa riittävästi laadulla harvennella, että eivät kehittyisi honteloiksi ja muotopuoliksi.
Jos pelaisi varman päälle ja harventaisi tuo isot tuppaat kahdessa osassa peräkkäisinä talvina. Ei nimittäin siitä jäisi kiinni etteikö tuonne talvellakin pääsisi, kun metsäautotie kulkee vieressä.
Hyvältä näyttää, 5 vuoden päästä metka tukien kanssa raivaus. Tuo tiheys ja kasvava vesakko ni varmaan riittää tiheys et hirvet ei enää ole juuri harmiksi.
Metsätalous on sitä kannattavampaa mitä aiemmin hakkuutuloja tulee. Sen vuoksi on erikoista että monesti kuulee sanottavan että isot puut on otettava pienten päältä pois. Näin toimien harvennustulo lykääntyy vuosikausia. Isot männyt kasvavat hirviltä karkuun nopeammin myös. Eli mielellään suosisin isoja runkoja jotka ovat myös geneettisesti parempia.
Toki näinkin kuten tuottoarvo kirjoitti. Männyntaimikoissa vain tahtoo niiden suurimpien puiden joukossa olla sellaisia leveitä räkäpuita, ettei niitä kannata edes ensiharvennukseen asti kasvatella, sillä vievät kasvutilan ympärillä olevilta parempilaatuisilta puilta. Oheisten kuvien perusteella suurimmat puut näyttävät kyllä yllättävinkin hyvälaatuisilta.
”Aikaistettu eh 8-10m pituusvaiheessa..” Mitä sillä tavoitellaan? Räkäpuiden säilytys on kyllä outo tuotto-odotus…
E-puuhakkuu n. 7-8 m pituusvaiheessa. Ennen sitä ei mitään hoitotoimia. Näin saadaan myös hyväkasvuisempien mäntyjen tuotto talteen.
Puukin kanssa jyrkästi eri mieltä ,mikäli ei ole kyseessä omatoiminen metsänomistaja. Olen joutunut käsittelemään työurani aikana lukuisia kohteita , jotka ”piti” harventaa alle 10-metrisenä. Kun sellaiselle leimikolle ei ollut ostajia, se kelpasi vasta ,kun puut olivat 12-14-merisiä ja silloinkin ankaran ennakkoraivauksen jälkeen. Jokainen ymmärtää ,mitkä olivat kustannukset ja latvuksen tila siinä vaiheessa.
Pientä viilausta ryppäät harvemmiksi ja ylikasvuiset nurin, hirvensyömät kannattaa jättää syöntipuiksi ja poistaa vasta myöhemmin.
Komppaan edellisiä, en uskaltaisi jättää energiahakkuun varaan taimikon kehitystä. Tasaisin nyt raivaussahalla puiden pituusjakaumaa varovasti ja alentaisin tiheyttä reippaammin vasta kun latvat ovat hirvien turvan ulottumattomissa eli yli 5 metrin pituusvaiheessa.