Muutama kuva aiemmin Puuntakunen esitteli omaa koivikkoaan jossa aliskasvoskuuset oli tasaisesti kasvamassa koivujen alla. Tässä kuvassa vastinpari tuolle em. kuvalle, aina ei käy kuin luulisi.
Koivuilla ikää arviolta 35-40 v, rinnankorkeuspaksuus n. 30 cm. Harvennettu n. 2 v. sitten. Tuskin jalostettua alkuperää.
Kaksivaiheinen kasvatus kiinnostaa ja sitä kuusta tuohon alle kovasti luontaisena toivoin. Olosuhteet sinänsä kohdallaan koska kuvio on kapeahko kaistale ja isoa kuusikkoa molemmilla puolilla (ei näy kuvassa). Mutta kun ei synny niin ei synny. Istuttamaan noita ei kai etukäteen rueta eli lihotellaan koivut loppuun ja katsotaan sitten uudestaan. Vai mitä mieltä arvon raati?
Jossain ohjeessa olen lukenut uudistuksen tuohon 30 cm rinnakorkeushalkaisijaan. Tässä(kin) kohtaa tein harvennuksen liian myöhään ja latvus on supistunut reilusti alle suositellun. Ajattelin nyt kuitenkin katsoa sen 5 vuotta että lähteekö paksuus lisääntymään, muuten tuo 2 v sitten tehty harvennus ei oikein tunnu järkevältä.
Olen joskus vastaavassa tapauksessa koivut kaadatettuani epätasaisen kuusikon päältä,istuttanut reikäpaikkoihin keskelle koivua.Kasvaa rehevässä maassa yllättävän nopeasti,jolloin metsikkö tasaantuu.Ainoa ongelma ollut hirvet,jotka taittaa koivut vituralleen kuusien seasta.
Samaa mieltä aloittajan kanssa. Kaksijaksoiseen menetelmään tarkoituksellisesti pyrkiltä olisi mielenkiintoista kuulla, miten alikasvoksen riittävä määrä varmistetaan.
Vastaus löytyy tuosta etualalta: jo tässä vaiheessa vuotta myyrät ovat syöneet nälissään lehtipuunräipät kuorettomiksi, eli alueella on manipuloitu myyräkannan säätelyjärjestelmä (tapettu myyriä pääravintonaan käyttävät pienpedot).
Kesän 2013 nimimerkkien tapaamiseen uskaltautuneet pääsivät tutustumaan ympäristöön, jossa tuota mieletöntä manipulointia ei ole harjoitettu useampaan miesmuistiin ja jossa sankoista kuusimetsistä huolimatta ei niitä istuteta tai kylvetä lainkaan.
Täystiheä kuusikko syntyy itsestään istutuskoivikon alle. Hirviä (kuten ei typeryydestä johtuvia myyrätuhojakaan) tuo kaksi päätehakkuuta 60 vuodessa tuottava metodi ei siedä. Ne joko ammutaan tai vaihtoehtoisesti ajetaan pois.
Eiköhän kyseisessä metsässä ole kuivuus syynä kuusen puuttumiseen, nuo koivut vetää julmetusti vettä maasta ja maapohja kuivaa siksi ei kuusi menesty joka paikassa näkyy reikä kohtiin tuleen, Koivikko harvemmaksi ja maa rikki niin alkaa kuusi nousta mutta onko järkee on taas eri juttu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Muutama kuva aiemmin Puuntakunen esitteli omaa koivikkoaan jossa aliskasvoskuuset oli tasaisesti kasvamassa koivujen alla. Tässä kuvassa vastinpari tuolle em. kuvalle, aina ei käy kuin luulisi.
Koivuilla ikää arviolta 35-40 v, rinnankorkeuspaksuus n. 30 cm. Harvennettu n. 2 v. sitten. Tuskin jalostettua alkuperää.
Kaksivaiheinen kasvatus kiinnostaa ja sitä kuusta tuohon alle kovasti luontaisena toivoin. Olosuhteet sinänsä kohdallaan koska kuvio on kapeahko kaistale ja isoa kuusikkoa molemmilla puolilla (ei näy kuvassa). Mutta kun ei synny niin ei synny. Istuttamaan noita ei kai etukäteen rueta eli lihotellaan koivut loppuun ja katsotaan sitten uudestaan. Vai mitä mieltä arvon raati?
Eiköhän koivut ala aika loppuun olla lihoteltu?
Alkaa laho vain lisääntyä vanhuuttaan.
Jossain ohjeessa olen lukenut uudistuksen tuohon 30 cm rinnakorkeushalkaisijaan. Tässä(kin) kohtaa tein harvennuksen liian myöhään ja latvus on supistunut reilusti alle suositellun. Ajattelin nyt kuitenkin katsoa sen 5 vuotta että lähteekö paksuus lisääntymään, muuten tuo 2 v sitten tehty harvennus ei oikein tunnu järkevältä.
Olen joskus vastaavassa tapauksessa koivut kaadatettuani epätasaisen kuusikon päältä,istuttanut reikäpaikkoihin keskelle koivua.Kasvaa rehevässä maassa yllättävän nopeasti,jolloin metsikkö tasaantuu.Ainoa ongelma ollut hirvet,jotka taittaa koivut vituralleen kuusien seasta.
Samaa mieltä aloittajan kanssa. Kaksijaksoiseen menetelmään tarkoituksellisesti pyrkiltä olisi mielenkiintoista kuulla, miten alikasvoksen riittävä määrä varmistetaan.
Vastaus löytyy tuosta etualalta: jo tässä vaiheessa vuotta myyrät ovat syöneet nälissään lehtipuunräipät kuorettomiksi, eli alueella on manipuloitu myyräkannan säätelyjärjestelmä (tapettu myyriä pääravintonaan käyttävät pienpedot).
Kesän 2013 nimimerkkien tapaamiseen uskaltautuneet pääsivät tutustumaan ympäristöön, jossa tuota mieletöntä manipulointia ei ole harjoitettu useampaan miesmuistiin ja jossa sankoista kuusimetsistä huolimatta ei niitä istuteta tai kylvetä lainkaan.
Täystiheä kuusikko syntyy itsestään istutuskoivikon alle. Hirviä (kuten ei typeryydestä johtuvia myyrätuhojakaan) tuo kaksi päätehakkuuta 60 vuodessa tuottava metodi ei siedä. Ne joko ammutaan tai vaihtoehtoisesti ajetaan pois.
Eiköhän kyseisessä metsässä ole kuivuus syynä kuusen puuttumiseen, nuo koivut vetää julmetusti vettä maasta ja maapohja kuivaa siksi ei kuusi menesty joka paikassa näkyy reikä kohtiin tuleen, Koivikko harvemmaksi ja maa rikki niin alkaa kuusi nousta mutta onko järkee on taas eri juttu.