Hoidetun kuusikon ensiharvennus energiapuuksi. Taitaa olla epulla hyvä kysyntä. Osa on jo tuoreena lähtenyt, terminaalille vaiko peräti kattilaan?
Hoidetun kuusikon ensiharvennus energiapuuksi. Taitaa olla epulla hyvä kysyntä. Osa on jo tuoreena lähtenyt, terminaalille vaiko peräti kattilaan?
Puukauppa
Paljonko hintaa ? Hyvän oloista tavaraa polttoon, kyllä energiaa irtoaa.
Kattilaankin varmasti jo päätyy, mtv3 aamutelkkarin uutisissa nyt juttua energiapuusta, paljon kysyntää varsinkin itäsuomessa jossa käytettiin lähinnä halpaa energiapuuta venäjältä tuotuna. Hinta sama kuin kuitupuulla vai oliko näin tässäkin tapauksessa? Latva 2cm?
Naapurin palsta niin en tarkkaa hintaa tiedä, enkä ilkiä kysyä vaikka tekisi mieli, mutta pitänee olla parempi kuin kuitu, miksi olisi muuten kaikki isketty samaan kasaan? Kesäharvennus sinänsä hauska juttu kun latvat on puitu uralle, niin latvaläpimitta lienee se 5-6 cm kuitenkin, mutta silti kannatti? Merkillinen maailma.
Hyvä järeys enerkiapinossa. Laadullisesti keskinkertainen ja sitä heikompi ensiharvennus leimikko kannattaa nyt myydä enerkiaksi.
Kevättälvella korjattiin kuusikko / koivikko ensiharvennus energiaksi.Kertymä oli hvä reipas 25 % tavaralaji kauppaa suurempi.
Kuusi valtainen ensiharvennus leimikko kärsi aluksi boorin puutteesta, joten tyvimutkista, poikaoksista ja koivujen haaroista olisi tullut rumasti hukkapaloja metsään, siinä yksi pääsyy energia rangan eduista.
Lisäksi kertymään vaikutti kaikkien puulajien kelpaminen samaan pinoon, laanin tarve väheni, latvaläpimitan minimi, ja savotan siisti yleisvaikutus hakkuun jälkeen.
No mikä ettei
En ymmärrä, miksi energiapuuna usein ymmärretään pieniläpimittainen puu. Itse en tee sellaisesta edes klapeja, vaan kaadan raivurilla maahan.
Kuvassa hyvän näköinen rankapino. Toivottavasti kasvamaan jätetty metsä on myös hyvä.
Olen Gla:n kanssa samaa mieltä. Pikku kepit eivät hyödytä ketään. Tietysti oikea paikka ammattimiehellä kaatokahvoilla tulee mieleen, ainakin jos on aikaa. Ja polttopuun keräily, kenellä on aikaa. Mutta vierastan koneillä tekoa. Ajallaan raivurit pyörimään.
En tiedä paljonko totuuden perää väitteessä mutta kuullut että kun pohja siistitään perusteellisesti niin varsinkin keväisin maa sulaa nopeammin ja kasvuunlähtö aikaistuu tämän johdosta, joten pikkukeppien keruu ainakin tässä tapauksessa sataisi metsänomistajan suuntaan parempana kasvuna ja kyllähän pienetkin risut sitä saantoa kasvattaa.
Asiaa ei enempää tutkittu mutta kyllä tuossa varmasti jotain perää on.
Voipi olla juuri päinvastoin. Hakkuutähde suojaa maata jäätymiseltä ja lumesta esiin pilkistävät oksat/risut kerää keväällä auringon säteitä ja lumi sulaa metsästä siten aiemmin. Hakkuutähteiden/risujen keruun negatiivisista vaikutuksista metsän kasvuun löytyy tutkimusta. Ravinteita poistuu metsästä.
Risut eivät kasvata saantoa. Niiden käsittelyyn riittää raivaussaha. Sormenvahvuisena kaadettuna työkään ei rasita ja hyöty on paras mahdollinen. Kaikki ravinteet tulevat raivauksen jälkeen kasvatettavaksi tarkoitetun puuston käyttöön.
Jos pyritään kasvattelemaan risukko energiapuuksi, menetetään kasvussa paljon enemmän ,kun tuetusta energiahakkuusta on mahdollista saada kantorahaa. Tuki valuu siis suoraan sanottuna ”suven persiiseen” ilman merkittävää hyötyä jäävän puuston kasvulle. Jäävät puut tosin voivat vähän virkistyä ,mutta menettyä kasvua ei saada koskaan takaisin.
Oikea tapa on hoitaa puusto ajallaan ,jotta se järeytyy nopeasti korjuukelpoiseksi. Hinta ilman tukiaisia ratkaiskoon siinä vaiheessa päätyykö puu ainespuuksi vai poltettavaksi. Mieluummin kuitenkin sitä rataa ,että jalostuskelpoinen puu jalostettavaksi ja jäte(puolet) poltettavaksi prosessin jälkeen.