Ilman kustannuksia??
Kustannukset ovat jo syntyneet kalliinpana hakkuuna eli pienempänä kantohintana ja tulevina tuulenkaatojen korjuina.
Lopputuloksena on vajaatuottoinen metsä, joka on ylivoimaisen kallis kustannuksiltaan ja huonoin tuotoltaan.
Vain hyvin varakkailla on varaa kuvan kaltaiseen metsänhoitoon.
Aivan asiallinen kehittyvä metsä ja tosiaan mikä tärkeintä: Kustannukset olemattomat uudistuskustannuksiin verrokkina. Hieno, vaikka kuuset olisivat saaneet olla hiukan kasvuisampia. Ehkä elpyvät kuitenkin. Koivikko ok ja sitähän aina tulee lisää kun pintaa rikkoutuu ajourien kohdilla. Toki muutenkin.
Ajourille kyllä saattaa syntyä energiapuuksi mahdollisesti kasvavaa koivua. Tukkipuita niistä ei tule. Kuusiakin ajourille kasvaa. Muistettava kuitenkin alikasvuskuusten herkkyys lahottajasienelle. Siis vapaaehtoisesti hankitaan tulevia ongelmia, joita ei sitten enää onnistuta poistamaan.
Mitähän kuviolla oli ennen hakkuuta?
Tietysti menot ovat pienemmät kuin jaksollisessa hakkuussa. Olivatko tulotkin?
Kuvassa näkyy latvansa menettäneitä kuusia ja ongenvapa koivuja, kummat mahtaa elpyä?? Jos tulopuolelle lasketaan energiapuu niin silloin ollaan aivan sekaisin. Hyvin hoidetussa metsätaloudessa ei tarvita kemeratukia eikä tuoteta energiapuuta.
Hieno huomata että tämä kelpaa isännille oikein hyvin. Olen hyvinkin tyytyväinen meiltä metsäkonetyöntekijöiltä ei hommat lopu. Näitä vastaavia kyllä löytyy jatkossa.
En huomannutkaan, että kuvani oli tänne tullut kun viipyi matkalla monta päivää.
Laitanpa korvan taakse toiveen ja kuvaan saman metsän muutaman vuoden päästä uudestaan.
En ole ollut erityisen innokas jatkuvan kasvatuksen puolestapuhuja, mutta kun mielestäni tämä kuvio sattui olemaan sellainen jossa sitä voisi kokeilla niin ajattelin koittaa, ettei tarvitse pelkästään kuulopuheisiin ja ennakkoluuloihin mielipidettäni perustaa. Ei yksi kuvio heitä maalta merelle vakka kävisikin niin, ettei tulos ole optimaalinen.
Kohde on 60-luvun lopulla muokattu ja viljelty kuusikko, vajaa 10ha pinta-alaltaan ja rehevyydeltään lehtoa. Sijainniltaan varsin pohjoisessa. Suojelulta säästyi voimakkaan aurauksen ansiosta. Heinä oli tappanut suuren osan viljelykuusista. Tilalle oli kasvanut hieskoivikko. Hakkuussa koivua poistettiin 90-100m3/ha ja kuusta n 30-40m3/ha(pääosin etukasvuisia). Luonnollisesti kun koivikko alkoi varjostaa tarpeekis heinänkasvu hyytyi ja juroneet sekä luontaisesti syntyneet kuuset lähti kasvuun. Eli hyvin epätasainen metsä tuli luontojaan. Pientä ku alkuja on runsaasti. Aukoksi hakkaamalla olisi riski samanlaiseen epäonnistumiseen kuin edellisellä kerralla ollut suuri.
Vimpoihin ei kannata tuijottaa ne ei kasvua haittaa ja toisekseen raivaan ne sekä tiheiköstä myös huonolaatuisimmat kuusetkin pois.
Katsotaan nyt mitä tulee ei vielä tuomita. En tätä valtamenetelmäksi ole itselleni ajatellutkaan.
Kehitysluokka ”RAISKIO”.
Metsänhävitys.
Miltähän näyttää ensimmäisen vähän kovemman tuulen jäljiltä?
Kovemman tuulen jäljeltä saattaa väljemmältä näyttää,kuusia pyllähtää todennäköisesti, jos päällä ollut kunnon metsä ennen .
Tulee hieno ja terve metsä ilman kustannuksia, hyvä.
Ilman kustannuksia??
Kustannukset ovat jo syntyneet kalliinpana hakkuuna eli pienempänä kantohintana ja tulevina tuulenkaatojen korjuina.
Lopputuloksena on vajaatuottoinen metsä, joka on ylivoimaisen kallis kustannuksiltaan ja huonoin tuotoltaan.
Vain hyvin varakkailla on varaa kuvan kaltaiseen metsänhoitoon.
Aivan asiallinen kehittyvä metsä ja tosiaan mikä tärkeintä: Kustannukset olemattomat uudistuskustannuksiin verrokkina. Hieno, vaikka kuuset olisivat saaneet olla hiukan kasvuisampia. Ehkä elpyvät kuitenkin. Koivikko ok ja sitähän aina tulee lisää kun pintaa rikkoutuu ajourien kohdilla. Toki muutenkin.
Ajourille kyllä saattaa syntyä energiapuuksi mahdollisesti kasvavaa koivua. Tukkipuita niistä ei tule. Kuusiakin ajourille kasvaa. Muistettava kuitenkin alikasvuskuusten herkkyys lahottajasienelle. Siis vapaaehtoisesti hankitaan tulevia ongelmia, joita ei sitten enää onnistuta poistamaan.
Mitähän kuviolla oli ennen hakkuuta?
Tietysti menot ovat pienemmät kuin jaksollisessa hakkuussa. Olivatko tulotkin?
Kuvassa näkyy latvansa menettäneitä kuusia ja ongenvapa koivuja, kummat mahtaa elpyä?? Jos tulopuolelle lasketaan energiapuu niin silloin ollaan aivan sekaisin. Hyvin hoidetussa metsätaloudessa ei tarvita kemeratukia eikä tuoteta energiapuuta.
Jos sopii Sammeli, niin laitatko tästä alueesta tältä samalta paikalta otetun kuvan vuoden-kahden päästä!
hyvältä näyttää tämä malli ei sovi työtä vierastavalle
Hieno huomata että tämä kelpaa isännille oikein hyvin. Olen hyvinkin tyytyväinen meiltä metsäkonetyöntekijöiltä ei hommat lopu. Näitä vastaavia kyllä löytyy jatkossa.
En huomannutkaan, että kuvani oli tänne tullut kun viipyi matkalla monta päivää.
Laitanpa korvan taakse toiveen ja kuvaan saman metsän muutaman vuoden päästä uudestaan.
En ole ollut erityisen innokas jatkuvan kasvatuksen puolestapuhuja, mutta kun mielestäni tämä kuvio sattui olemaan sellainen jossa sitä voisi kokeilla niin ajattelin koittaa, ettei tarvitse pelkästään kuulopuheisiin ja ennakkoluuloihin mielipidettäni perustaa. Ei yksi kuvio heitä maalta merelle vakka kävisikin niin, ettei tulos ole optimaalinen.
Kohde on 60-luvun lopulla muokattu ja viljelty kuusikko, vajaa 10ha pinta-alaltaan ja rehevyydeltään lehtoa. Sijainniltaan varsin pohjoisessa. Suojelulta säästyi voimakkaan aurauksen ansiosta. Heinä oli tappanut suuren osan viljelykuusista. Tilalle oli kasvanut hieskoivikko. Hakkuussa koivua poistettiin 90-100m3/ha ja kuusta n 30-40m3/ha(pääosin etukasvuisia). Luonnollisesti kun koivikko alkoi varjostaa tarpeekis heinänkasvu hyytyi ja juroneet sekä luontaisesti syntyneet kuuset lähti kasvuun. Eli hyvin epätasainen metsä tuli luontojaan. Pientä ku alkuja on runsaasti. Aukoksi hakkaamalla olisi riski samanlaiseen epäonnistumiseen kuin edellisellä kerralla ollut suuri.
Vimpoihin ei kannata tuijottaa ne ei kasvua haittaa ja toisekseen raivaan ne sekä tiheiköstä myös huonolaatuisimmat kuusetkin pois.
Katsotaan nyt mitä tulee ei vielä tuomita. En tätä valtamenetelmäksi ole itselleni ajatellutkaan.
Sen verran korjaan, että -72 ollut istutus vuosi.