Ensiharvennus puut pinossa. Pääkuvassa karsittu ranka (sekapino) yli 8 cm rinankorkeudelta ja lisäkuvassa tätä pienemmät kokopuuna.
Harvennuskuvio oli kärsinyt boorin puutteesta, josta seurauksena oli koivun monilatvaisuutta ja kuusella poikaoksaisuutta.
Energiapuun korjuun hyötyjä oli, merkittävästi suurempi kertymä m3 / ha.
Tavaralajiksi hakkuu olisi vaatinut ennakkoraivauksen, nyt aliskasvus puusto ja latvat on kokopuu kasassa
Metsä-masan kuvissa on hyvin tutun näköistä meininkiä. Kahdenkymmenen vuoden aikana on tullut osaltaan pidettyä kahta maakuntapääkaupunkia kaukolämmössä.
Nyt Väli-Suomeenkin on syntynyt kilpailua energiapuusta. Ensiharvennuksen hakkuu energiaksi toi pystykaupan kantohintaan lisäarvoa n. 1/4:n, kertymä m3/ ha lisääntyi 20 % ja isännältä säästyi ennakkoraivaus kustannus.
Nyt kannattaa kauppakumppaniksi hakea energiapuunostajia, varsinkin jos käyttöpaikka löytyy n. 20 km säteeltä.
Mikä on jäävän puuston tiheys ja paljonko tuli korjuuvaurioita?Olisiko läpäissyt metsäkeskuksen tarkastuksen?
Eikö tuota kohdetta pitänyt ennakkoraivata? Yleensä energiapuu ensiharvennuksetkin pitää raivata, jotta korjuu mahdollista
Vuosien kuluessa on kehittynyt näkemys ,että raivaamattomia leimikoita tekevät kokemattomat tai yritykset ,jotka vetelevät viimeisiään.
Korjuussa on joskus hyvää tuuriakin, kesäkuun pitkä helteinen poutajakso kuivatti maaston, ojien pohjatkin halkeili kuivuudesta. Kun juhannus viikolla koneet tuli pois metsästä alkoi rankat useamman vuorokauden sateet, ja tämä olisi tehnyt pahaa jälkeä, varsinkin kokoojaurille ja varastoalueelle.
Kuviolle äävä puusto, n.1000-1100 r/ha, rinnankorkeus läpimitta 14-15 cm välillä ja mahdolliselle tarkastuksellekin, normaali helppo kohde.
husse, Minäkin olin varautunut keväthankien aikaan kuvion ennakkoraivaukseen, mutta täälläkin energiapuun reipas kysyntä kevättalvella ja varastojen täydennnys tarve tulevaan lämmityskauteen kelpuutti leimikon nyt sellaisenaan korjuuseen.