Joo. Kyllä nyt on taas ennakkoraivaus ollut tekemättä ja motokuskikin lähti kotiin, meidän yhtiö ei näitä ainakaan osta. Hirvetkään eivät olisi viihtyneet, jos taimikko olisi hoidettu ajoissa. Metsänomistajan vika.
Mutta noin vakavasti, kyllä tuosta vielä metsä kasvaa, ja onneksi hirvi ei kauhean paljon kahta metriä ylemmäs ylety. Mäntyhän kasvaa alueesta riippuen 15-25 metrin pituuteen, että kyllä tuosta vielä 50 vuoden päästä rahaakin saa.
Noissa männyissä on sellaisia ranganvaihtoja tapahtunut, että epäilen vahvasti, että nuorena männikkönä on kohdannut paha tykkylumitalvi, jolloin latvuksia on vioittunut. Meillä on samantyyppinen kuvio, jossa oli / on vieläkin lukemattomia runkoja, joissa on vastaava vaurio – ja kaikissa samalla korkeudella. Runkojen järeys on jo varsin suuri, mutta kun niitä sahattiin, niin pahimmillaan tyvipölkyn sahauksessa sydäntavara meni käytännössä pilalle. Sellaisista rungoista saisi tyvipäästä ehkä ratapölkyn – raakkipätkän – ja sen jälkeen jopa tukkeja. Kuvien heikkolaatuisista männyistä olisi ehkä ollut mahdollista erittäin tarkalla valinnalla löytää jättöpuiksi virheettömiä ( – oksaisia ) runkoja riittävä määrä / ha. Suoratkaan rungot eivät ole kelvollisia pystykarsintaan, koska ovat niin oksikkaita.
Tuossa likeellä oli samanlainen metsä joka oli kaupungin omistuksessa. Nyt kun siihen tehtiin toinen harvennus niin yllättävän hyvin sinne niitä hyviäkin puita jäi.
Mutta olihan se kolmisenkymmentä vuotta sitten karmea metsä. Kaikkine vänkkyröineen ja monilatvoineen. Uskon että aloittaja saa vielä ihan hyvän metsän kun toinen harvennus on tehty ja kerran vielä läpi käydään.
Metsuri motokuskin arvio kuvion kehityskelpoisuudesta ivan oikea. Aikoinaan oli suuria pellonmetsitys hankkeita, jonne istutettiin avojuurisia mäntyjä. Yleinen mielipide taimikonhoito ja ensiharvennus vaiheeseen asti oli, ettei niistä tullut kuin massapuuta.
Ajallaan tehty taimikonhoito toi sekametsänä jo siedettävän ja kehityskelpoisen näköisiä taimikoita. Oikeilla runkojen valinnalla tehty ensiharvennus n. 1000 r / ha antoikin jo uskomattoman kuvan alkuperäiseen ennen harvennusta olevaan puustoon.
Toinen harvennus n. 500 r / ha näkemä on niin hyvä, että kohdetta on vaikea uskoa samaksi. Ps. silmä tarttuu väkisinkin niiden heikkojen runkojen vihoihin !
Panun kanssa samaa mieltä siitä, että harventamattomassa kuvassa näyttävät parempilaatuisilta. Kaikki tyvimutkaiset kannattaisi pudotella armotta pois ja kasvattaa vaikka niitä lievästi alle jääneitä. Mutta kyllä tuo vähän järeydyttyään ja toisen harvennuksen jälkeen vielä kohtuulliselta tulee näyttämään.
Tähän on saatu vuosituhannan alussa korvaus hirvituhosta ja Jätkä taitaa olla oikeassa lumituhoista,koska viidessä kuudessa metrissä on latvanvaihtoja ja haarautumista.Jätän n.1200 runkoa hehtaarille jotka jäävät jonkin verran epätasaisesti.Jätän semmoisia runkoja jossa latvanvaihto on 4-6 metrin korkeudella.
Oikooko kasvu sellaisia runkoja tukiksi joissa on kolmen neljän sentin mutka?
Kyllä oikoo riittävästi. Eihän tukki kaipaa satasuoraa vaan pieni mutka sallitaan. Kyllä, tuo on tuleva asiallinen tukkimetsä. Ei tuo oksaisuus ole mikään haitta, vain hidaste. Aika parantaa.
Mutka ei mihinkään oikea puun kasvaessa. Tasaista lenkoutta saa olla max. 1 cm/metri. Ennen (ja ehkä vieläkin) paksummassa tukissa sallittiin suurempaa lenkoa kuin ohuemmassa, luonnollisesta syystä. Mutkan kohdalle (ja joskus lengon ”pohjaan”) pitää tehdä sahaus. Jos sattuu tulemaan tukki ennen / jälkeen mutkan , niin hyvä niin.
Ikävin asia puiden mutkissa on metsänomistajalle tuleva rahallinen tappio. Suurimmillaan menetys on 2-harvennuksessa, jolloin poistettavat puut ovat vielä sen verran hoikkia, että mutkat ja lenkous vievät eniten tukkia kuitupinoon. Kahden metrin korkeudella oleva hirvituho on metsänomistajalle kaikkein kallein. Se voi vaikuttaa vielä päätehakkuussakin arvokkaimman tyvitukin osalta.
Hirvituhot näkyvät selkeimmin kiertoaikaisessa tukkiprosentissa, joka on hoidetuissa kuusikoissa lähes poikkeuksetta 80% tietämissä, mutta vastaavissa männiköissä vain 60-70%.
Edelliset kirjoittajat arvelivat että laatu paranee harventamalla ja näin varmaan käykin. Jos hyvälaatuisia kuusia on, niitäkin voisi jättää kasvamaan, jos kasvupaikka on rehevän puoleinen männylle.
Ja ilman muuta sekä kuusia että rauduksia noinkin rehevälle pohjalle olisi vaalittava taimikkoharvennuksista alkaen. Kuten aiempana todettua, laatu ei ole kummoinen. Viimeisen kuvan sellupuut eivät parane miksikään.
Tuollaisen ”laatumetsän” (jos todellakin tukkilaatuista ei löydy riittävästi ) lääke on yksi harvennus ja avohakkuu.
Meillä on parhaillaan työnalla hirvituhomännikön harvennus. Lähes joka rungossa on hirvien aiheuttamia vikoja, ja harvennus tehdään nyt tavallista rajumpana, jossa poistetaan ne rungot, joista ei tulisi koskaan tukkia. Alueella on myös useita koivuryhmiä, joita on syntynyt kokonaan syötyjen mäntyjen tilalle. Koivuista jätetään kasvamaan vain ne, joista on toiveissa saada joskus tukkia. Sanonta ”laatu paranee harventamalla” on harhaanjohtava. Paha hirvituho aiheuttaa aina metsänomistajalle taloudellisen tappion, sitä ei mikään harvennus poista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Voi kun olisi syönyt kaikki pois. Olisi tullut tilalle kunnon luontainen metsä.
Onkos nyt varmasti paraslaatuisimmat jätetty? Ekassa kuvassa näyttää, että siellä on ihan hyviäkin mäntyjä.
Koivunkaataja 2:kin saa täällä kuulla, että syyllinen ei hirvituhoihin ei olekaan hirvi, vaan metsänomistaja!
Joo. Kyllä nyt on taas ennakkoraivaus ollut tekemättä ja motokuskikin lähti kotiin, meidän yhtiö ei näitä ainakaan osta. Hirvetkään eivät olisi viihtyneet, jos taimikko olisi hoidettu ajoissa. Metsänomistajan vika.
Mutta noin vakavasti, kyllä tuosta vielä metsä kasvaa, ja onneksi hirvi ei kauhean paljon kahta metriä ylemmäs ylety. Mäntyhän kasvaa alueesta riippuen 15-25 metrin pituuteen, että kyllä tuosta vielä 50 vuoden päästä rahaakin saa.
Noissa männyissä on sellaisia ranganvaihtoja tapahtunut, että epäilen vahvasti, että nuorena männikkönä on kohdannut paha tykkylumitalvi, jolloin latvuksia on vioittunut. Meillä on samantyyppinen kuvio, jossa oli / on vieläkin lukemattomia runkoja, joissa on vastaava vaurio – ja kaikissa samalla korkeudella. Runkojen järeys on jo varsin suuri, mutta kun niitä sahattiin, niin pahimmillaan tyvipölkyn sahauksessa sydäntavara meni käytännössä pilalle. Sellaisista rungoista saisi tyvipäästä ehkä ratapölkyn – raakkipätkän – ja sen jälkeen jopa tukkeja. Kuvien heikkolaatuisista männyistä olisi ehkä ollut mahdollista erittäin tarkalla valinnalla löytää jättöpuiksi virheettömiä ( – oksaisia ) runkoja riittävä määrä / ha. Suoratkaan rungot eivät ole kelvollisia pystykarsintaan, koska ovat niin oksikkaita.
Tuossa likeellä oli samanlainen metsä joka oli kaupungin omistuksessa. Nyt kun siihen tehtiin toinen harvennus niin yllättävän hyvin sinne niitä hyviäkin puita jäi.
Mutta olihan se kolmisenkymmentä vuotta sitten karmea metsä. Kaikkine vänkkyröineen ja monilatvoineen. Uskon että aloittaja saa vielä ihan hyvän metsän kun toinen harvennus on tehty ja kerran vielä läpi käydään.
Metsuri motokuskin arvio kuvion kehityskelpoisuudesta ivan oikea. Aikoinaan oli suuria pellonmetsitys hankkeita, jonne istutettiin avojuurisia mäntyjä. Yleinen mielipide taimikonhoito ja ensiharvennus vaiheeseen asti oli, ettei niistä tullut kuin massapuuta.
Ajallaan tehty taimikonhoito toi sekametsänä jo siedettävän ja kehityskelpoisen näköisiä taimikoita. Oikeilla runkojen valinnalla tehty ensiharvennus n. 1000 r / ha antoikin jo uskomattoman kuvan alkuperäiseen ennen harvennusta olevaan puustoon.
Toinen harvennus n. 500 r / ha näkemä on niin hyvä, että kohdetta on vaikea uskoa samaksi. Ps. silmä tarttuu väkisinkin niiden heikkojen runkojen vihoihin !
Panun kanssa samaa mieltä siitä, että harventamattomassa kuvassa näyttävät parempilaatuisilta. Kaikki tyvimutkaiset kannattaisi pudotella armotta pois ja kasvattaa vaikka niitä lievästi alle jääneitä. Mutta kyllä tuo vähän järeydyttyään ja toisen harvennuksen jälkeen vielä kohtuulliselta tulee näyttämään.
Tähän on saatu vuosituhannan alussa korvaus hirvituhosta ja Jätkä taitaa olla oikeassa lumituhoista,koska viidessä kuudessa metrissä on latvanvaihtoja ja haarautumista.Jätän n.1200 runkoa hehtaarille jotka jäävät jonkin verran epätasaisesti.Jätän semmoisia runkoja jossa latvanvaihto on 4-6 metrin korkeudella.
Oikooko kasvu sellaisia runkoja tukiksi joissa on kolmen neljän sentin mutka?
Kyllä oikoo riittävästi. Eihän tukki kaipaa satasuoraa vaan pieni mutka sallitaan. Kyllä, tuo on tuleva asiallinen tukkimetsä. Ei tuo oksaisuus ole mikään haitta, vain hidaste. Aika parantaa.
Mutka ei mihinkään oikea puun kasvaessa. Tasaista lenkoutta saa olla max. 1 cm/metri. Ennen (ja ehkä vieläkin) paksummassa tukissa sallittiin suurempaa lenkoa kuin ohuemmassa, luonnollisesta syystä. Mutkan kohdalle (ja joskus lengon ”pohjaan”) pitää tehdä sahaus. Jos sattuu tulemaan tukki ennen / jälkeen mutkan , niin hyvä niin.
Ikävin asia puiden mutkissa on metsänomistajalle tuleva rahallinen tappio. Suurimmillaan menetys on 2-harvennuksessa, jolloin poistettavat puut ovat vielä sen verran hoikkia, että mutkat ja lenkous vievät eniten tukkia kuitupinoon. Kahden metrin korkeudella oleva hirvituho on metsänomistajalle kaikkein kallein. Se voi vaikuttaa vielä päätehakkuussakin arvokkaimman tyvitukin osalta.
Hirvituhot näkyvät selkeimmin kiertoaikaisessa tukkiprosentissa, joka on hoidetuissa kuusikoissa lähes poikkeuksetta 80% tietämissä, mutta vastaavissa männiköissä vain 60-70%.
Edelliset kirjoittajat arvelivat että laatu paranee harventamalla ja näin varmaan käykin. Jos hyvälaatuisia kuusia on, niitäkin voisi jättää kasvamaan, jos kasvupaikka on rehevän puoleinen männylle.
Ja ilman muuta sekä kuusia että rauduksia noinkin rehevälle pohjalle olisi vaalittava taimikkoharvennuksista alkaen. Kuten aiempana todettua, laatu ei ole kummoinen. Viimeisen kuvan sellupuut eivät parane miksikään.
Tuollaisen ”laatumetsän” (jos todellakin tukkilaatuista ei löydy riittävästi ) lääke on yksi harvennus ja avohakkuu.
Meillä on parhaillaan työnalla hirvituhomännikön harvennus. Lähes joka rungossa on hirvien aiheuttamia vikoja, ja harvennus tehdään nyt tavallista rajumpana, jossa poistetaan ne rungot, joista ei tulisi koskaan tukkia. Alueella on myös useita koivuryhmiä, joita on syntynyt kokonaan syötyjen mäntyjen tilalle. Koivuista jätetään kasvamaan vain ne, joista on toiveissa saada joskus tukkia. Sanonta ”laatu paranee harventamalla” on harhaanjohtava. Paha hirvituho aiheuttaa aina metsänomistajalle taloudellisen tappion, sitä ei mikään harvennus poista.