Ensiharvennus kuvio. Alkujaan epätasaisesti taimettunut. Hallanarka paikka. Tehty ensiharvennus monen mielestä varmaan pieneen puustoon. Poistettu ne etukasvuiset puut parempilaatuisten puiden eduksi.
Ensiharvennus kuvio. Alkujaan epätasaisesti taimettunut. Hallanarka paikka. Tehty ensiharvennus monen mielestä varmaan pieneen puustoon. Poistettu ne etukasvuiset puut parempilaatuisten puiden eduksi.
Metsänhoito
Metsälle on tehty hyvää ja oikeaan aikaan. Onko kyseessä MT:n kasvupaikka, männyssä se hieman näkyy tässä vaiheessa, mutta korjaantuu kyllä ennen seuraavaa harvennusta.
Etukasvuisten mäntyjen kohdalla olet tehnyt aivan oikein, koska niissä laatu vaihtelee, eikä niistä aina saa myöhemminkään tukkilaatua !
Masan kanssa samaa mieltä, mielummin näitä hieman etuajassa kun myöhään.. Näyttää oikein hyvältä.
Ihan oikeaan aikaan tehty harvennus. Noin kun sen tekee juuristo ehtii vahvistua myrskyjä vastaan. Hyvän näköinen metsä tulossa.
Hyvä metsä tulee, osin sekametsää, jolloin paras tulos.
Oikeaan aikaan ja tosi hyvä metsä tulossa.
Kiitos kun jaat. Mikä on puiden ikä suunnilleen, ja pituus? Ei näy kuvasta…
Menneekö paljon pieleen jos arvaa , että n. 25 vuotiasta olisi puusto ? Hyvä sekametsä tulossa ja ulkonäkö paranee tuosta muutaman vuoden sisään entisestään, kun aukkoisuus häviä näkymästä.
Nätti harvennusjälki. Saat jatkaa…
Oikein toimittu! Hankintanako teit? Tämän tyyppiset ovat hankalia teetättää pystykaupalla, kun metsänhoidollisessa mielessä ajallaan eivät mielellään osta ja hakkaa. Hakkuutyö on sen verran haastavaa, että kun koneen hytistä näkyvyys on rajallinen, että ei ole monellekaan konekuskille mieleinen homma.
Itselläni juuri käynnissä jossain määrin vastaavan, epätasaisesti taimettuneen mäntyvaltaisen mt- pohjan sekametsän harvennus raivaussahatyönä, nyt noin 7 m. pituusvaiheessa. Olen todennut, että tuntipalkoille näissä ei oikein hakkuulla pääse, teen mieluummin raivaussahatyönä etukäteen. Normaalisti toimittaessa olisi odoteltu kymmenisen vuotta ja sitten ensiharvennus, mutta tilanne laadultaan hyvien puiden kannalta olisi siinä vaiheessa lohduttomampi.
Lyön etukasvuiset ja pahasti laatuvikaiset rungot nurin. Harvaksi menee, runkoluku ehkä 1400 savotan jälkeen. Vaan pystyyn jää ne laadultaan parhaimmat, hyväkasvuiset rungot ja tilajakaumaltaan tasaisesti. Ensiharvennuksessa aikanaan on hyvä näkyvyys ja tasainen puusto, hyvä mesta konekuskin näkökulmasta.
Menninkäiselle sanoisin, että ei kannata miettiä mitä muut ajattelee, kun tietää noin hyvin mitä metsä tarvitsee. Hienoa.
Hankintana tehty. Kuvion paremmin kasvanut osa pari vuotta sitten ja loput viime syksynä. Maa oli syksyllä vielä suhteellisen kuivaa niin sai märän kohdankin hoidettua.
Tuoreen kankaan kuvio ja -96 on merkitty uudistamisvuodeksi vanhaan metsäsuunnitelmaan.
Muistuu mieleen eräs harjoitustyömaa, jossa lähes puhdas männikkö ( 99 %) oli kohteena ja koko palsata rajalta rajalle erittäin epätasaista männikköä.
Ensin tehtiin ( Metsänomistajien omatoiminen harvennushakkuukurssi) – ajourasuunnitelma, eli merkattiin kylmästi ajouraverkosto.
Sitten mallileimaus, jossa jäävät puut merkattiin kuitunauhoilla. Siinä tuli tiukka vääntö. Jopa niin tiukka, että kotimatkalla työkaveri oli täysin puhumaton.
Seuraavana aamuna matkalla paikkakunnalle, hän kertoi, että hän ei tuossa metsässä tajua laatuharvennuksen merkitystä.
Annoin hänelle liputetun kohteen aloitusta varten ja menin puolen porukan kanssa toiseen paikkaan. Puolen tunnin päästä hän tuli pyytämään, että sanoisin, minkä puun hän sieltä ensimmäiseksi kaataisi, kun oli tullut oppilaiden kanssa erimielisyys. menin käymään ja näytin puskasta kaikkein suurimman – tukkikokoisen männyn = TUO – Ja niin, että se kaatuu suurimmaksi osaksi ajouralle.
Ruokatauon aikaan hän tuli nuotiolle ja tunnusti, että ”Kerralla selvisi hänelle laatuharvennus!” Männiköstä tuli silmäähivelevän kaunis, kun isännät valitsivat sen jälkeen jäävät puut.
Koko harvennuksen idea selviää, kun valitaan vain ne puut, jotka jäävät.
Kovasti on nätti, ja jää otettavaa vielä myöhempiinkin harvennuskertoihin.