Työohjelmaan oli merkitty tälle kohtaa ensiharvennus . Vieressä tien toisella puuolella työohje vastasi kutakuinkin olosuhteita . Tosin sielläkin touhuttiin pikkuisen pilalle riukuuntuneella kohteella .
Kun 15-20 litran riuut oli keräilty , jäljellä kasvoi harvahko nuori männikkö runkojen keskitilavuudeltaan 130 litraa . Koealamittaus osoittaa runkoja jääneen liian vähän ja siitä seuraava sanamuoto raportissa
on :”hakattu liikaa ” .
Tähän sanamuotoon toivoisi korjausta , koska monesti pelkkä elinkelvottomien runkojen poistaminen johtaa hoitamattomissa metsissä alitiheyteen .
Kuvassa pienimmät rungot eivät täytä ainespuun minimikokoa . Raivaus on ainoa oikea toimenpiden kuvan 0,5 ha:n alueella . Peruuttelin koneen pois vähin äänin kuviolta ja jatkoin harvennusta sieltä , missä oli otettavaa . Työmaa on kooltaan lähes 30 ha ja raivaukset on hoidetu kuvassa olevaa kuviota lukuunottamatta mallikkaasti .
Eipä tuossa olisi työmaata kuin raivaussahalle.
Niimpä.
On muuten sellanen työmaa että kaikkia osallisia v…..a.
Onko tämä muka leimikko…?
Työohjelman kartan mukaan on .
Olisiko vain unohtunut raivata tämä yksi kuvio, jos muut alueet oli hoidettu asiallisesti?
Unohtunut tai ei , mutta pelkkä raivaus olisi riittänyt . Poistettavaa ainespuuta ei ole .
Siitä vaan isompia päältä. Ei se kone siellä ilmaiseksi pyöri.
Ainoa ainespuun mitat täyttävä runko näkyy kuvan vasemmassa reunassa . Jätin palstan sikseen . Jos raivaavat , uusi yritys aikaisintaan 10 vuoden kuluttua .
Mistä raportti tuli, motostako? Eihän ihanteellista harvemmaksi jäänyt kuvio ole sama asia kuin ”hakattu liikaa”. Selkeä virhe siis raportissa.
Sitä ennen voisi kyllä ostajalta kysyä mielipidettä työohjeen järkevyydestä. Myyjänkin kannattaisi miettiä, onko järkeä ruhjoa ajourat taimikkoon.
Koneen ohjelmassa on koealamittausosio , johon syötetään koealalle jäävä puusto tietyn kaavan mukaan . Jos koealalle on jäänyt suositusta vähemmän runkoja , ohjelma kertoo , että
on hakattu liikaa . Tämä siitä huolimatta , että koealalla ei välttämättä ole ennen hakkuutakaan riittävästi elinkelpoisia
puita .
Oletetaan siis , että on tekijän vika , jos menee liian harvaksi .
Lähtötilannetta ei huomioida millään muotoa . Pahasti riukuuntuneet kohteet menevät hyvin helposti osioon ”hakattu liikaa”. Perusteluille ei ohjelmassa ole valitettavasti riittävästi tilaa .
Jos raportit etenevät sellaisenaan tilastoihin , kuva tilanteesta vääristyy merkittävästi . Alitiheys johtuu pelkästään huonosti toteutetusta hakkuusta . Onko alueella alunperinkään riittävästi puita , jää kokonaan huomioimatta .
Suorittava on tehnyt oikean päätöksen, antaa tämän metsikön kasvaa raivauksen jälkeen.
Tutun näköistä toissatalvelta.
Silloin olin jelppimässä tuttavan koneella yhtiön ostamaa ”ensiharvennussavottaa”. 10 hehtaaria, josta piti tulla 400 kuutiota puuta. Lähes puolet tuollaista kuvan kaltaista, alimittaista ja raivaussahatyöllä hoidettavaa puustoa. Savotan lopuksi saatiin juuri ja juuri raavittua ennakkoihin maksetut 200 mottia. Nekin löytyivät melko heikkolaatuisista ojanpenkkakuusikoista, jotka olivat syntyneet jo ennen metsän uudistusta 60-luvun lopulla.
Ja samaa tulee kuulemani mukaan vastaan jatkuvasti, erittäin yliarvioituja kuvioita, joista kaupat on tehty ilmakuvien ja ilmeisesti valuvikaisen kristallipallon myötä.
…nyt ollaan ytimessä…
” Luonnottoman näköinen kuva metsätraktorin puomista ja kourasta taimikossa ”
Hyvä suorittava porras, näitä ennenaikaisia harvennuskohteita esille tuomalla luulisi leimikontekijällekin hiipivän häpeäntunteen metsäosaamisestaan !
Oliskohan alunperin ollutkin ajatus, ettei kuvio tulisikaan harvennukseen, koska pohjia ei oltu raivattu, tai myyjä ajatteli ” jos hakkaavat hyvä niin ”
Kyllä näille kohteille yhteinen tekijä on se, ettei kukaan ole nähnyt kuvioiden todellisuutta ennen hakkuupäätösten tekoa. Todellista maastokäyntiä ei tehdä ja toivotaan-toivotaan -suunnitelmia tehdään…oman heittämäni esimerkin arvio oli tehty metsätaloussuunnitelman mukaan, joka oli tehty viitisen vuotta sitten. Sekä myyjä, että ostaja luottivat sen kasvuarvioihin. Todellisuus olikin toinen, sillä kasvu oli vähäisempää mm. liian tiheän kasvatusasennon ja paikoitellen maalajille sopimattoman kuusen osuudesta liian karulla pohjalla.
Juu hiukkas ollaan liian aikaisessa liikkeellä ja tosiaan olisi apuharvennus ja raivuusaha riittänyt ja sitten hiukan tuonnempana.
Hiukan mulla on vikaa tihkuja männikköä laatukasvattaa.
Aikas hyvä kuva. Toisaalta jos kuvio oli 30ha niin siihen mahtuu kaikenmoista kyllä.
Tänä päivänä ei ole niitä turhia saappaita metsään juoksemaan ennalta kaik pitäs hoituu tietokone ruudun äärellä tehokkaasti toimistoissa – harmi et toteuttajat joutuvat päätöksen tekijän rooliin ja ehkä osin maksajaksi.Onneksi jollain lailla viel löytyy raivaussahan kuljettajia muute tää homma alkaa krakaan tosi pahasti… Pitäisikö alueurakoitsijoiden vastuuta ja toimenkuvaa suurentaa korjuukohteiden esivalintaan ja valkkaukseen ja jopa raivuuseen.
#”Pitäisikö alueurakoitsijoiden vastuuta ja toimenkuvaa suurentaa korjuukohteiden esivalintaan ja valkkaukseen ja jopa raivuuseen.”#
Ei pitäisi .On kokeiltu . Kun eletään monesti leimikoiden suhteeen kädestä suuhun , raivauksia ei yksinkertaisesti ehditä tekemään eikä leimikoita valikoimaan .
Toinen merkittävä seikka on , että kukaan ei ole halukas maksamaan raivaustyöstä .
Jos ennakkoraivaus on tarpeen , on työ tehtävä vähintään vuosi tai kaksi ennen hakkuuta . Tässä vaiheessa palstasta ei välttämättä ole tehty edes kauppoja . Raivaus tulisikin selvästi määritellä kuuluvaksi metsänomistajan tehtäviin . Tämä selkiyttäisi peliä kummasti .
Tänä päivänä ensiharvennukset käyvät perin huonosti kaupaksi monessa tapauksessa syystä , joka näkyy kuvassa . Harvennuspuun lopullisen kauppahinnan määräytyminen vasta hakkuun jälkeen , on myös seurausta leimikko-olosuhteiden kirjavuudesta .
Leimikko kannattaa kunnostaa ajoissa . On syytä varautua myös siihen , että suurempien leimikkokokonaisuuksien
kunnostaminen ei välttämättä hoidu päivässä eikä parissa . Aikaa saatetaan tarvita jopa useampi vuosi . Raivauksen yhteydessä selviää myös , onko palstalla yleensäkään välitöntä harvennustarvetta .
Ei tule oikein bonuksia raivuusta , siinä yksi vika . Jotkut metsäsuunnitelman tekijät aivan ulalla !
Itse teen ensiharvennuksen sijasta yhden kuitupöllin puun maahankaatoa.Yhtiöitä ei isompikaan ,raivattukaan ensiharvennus kiinnosta ilman muutaman sadan motin päätehakkuuta.Minua ei taas kiinnosta tehdä harvennushakkuuta,jossa tuhraantuu paljon aikaa,eikä tule palkkaa.Myöhästeety taimikonhoito on kaikille osapuolille kannatavampaa .
Kun olin vielä Metsähallituksella töissä, menimme tekemään leimikkoa, jonka metsänhoitaja oli suunnitellut, piirtänyt karttaan ja arvioinut kertymät jne. Tämän kaiken hän oli tehnyt Talouskirjan tietojen ja karttojen perusteella.
Leimikosta piti kaikkiaan tulla useampi tuhat kuutiota kaikkia mahdollisia puutavaralajeja.
Hakkuu piti tehdä manuaalisesti, joten meidän piti liputtaa leimikon rajat, käsittelykuviot / lohkot ja ajourat.
Etenimme muutaman sata metriä metsätieltä, kun pysähdyimme: – Kertyykö tästä mitään puuta? Eipä juuri tule muualta kuin ajouralta.
Kyllä siinä muutama kymmenen hehtaaria jätettiin leimikon ulkopuolelle.
Talouskirja on periaatteessa sama kuin yksityispuolella metsäsuunnitelma.
#”Itse teen ensiharvennuksen sijasta yhden kuitupöllin puun maahankaatoa. ”#
Mikkään ei muuten estä kaatamasta sitä huonosti kehittyvää pikkurunkoa aikaisemmin . On vähemmän sahattavaa ja viereiset puut hyötyvät saamastaan kasvutilasta ja
ravinteista , jotka vapautuvat niiden käyttöön .
#”Myöhästeety taimikonhoito on kaikille osapuolille kannatavampaa .”#
Taimikonhoidossa ei kannata viivytellä . Siitä on nähtävillä jo aivan tarpeeksi epäonnistuneita esimerkkejä . Työmäärä vain kasvaa ja taimikon kasvu ja laatu kärsii , jos raivauksia ei tehdä ajoissa ja riittävän voimakkaina . Myös hakkuuajankohta siirtyy vuosilla eteenpäin hoitotoimien myöhästymisen seurauksena . Kuvassa näkyy konkreettisesti seuraukset siitä .
Metsäsuunitelma on laadittu
toteutettavaksi ja hakkuuajankohdat määritetään sen
mukaan , että asiat on hoidettu ajallaan . Kuten kuvasta voi havaita , hakkuu ei ole ajankohtanen vielä moneen vuoteen .
Raivaus olisi kuitenkin tehtävä pikimmiten .
Taimikonhoidossa ei kannata viivytellä . Hyvin hoidetun metsän hakkuuta voi puolestaan aivan turvallisesti viivyttää joitakin vuosia , jos tilanne niin vaatii . Toisaalta ko metsä on hakkuukypsää huomattavasti hoitamatonta aikaisemmin .
Tehokkaalla taimikonhoidolla lisätään pelivaraa myöhemmässä vaiheesa .
Luulen että Tamperelainen tarkoitti myöhästyneellä taimikonhoidolla enemmänkin ns. aikaistettua ensiharvennusta/ voimakasta ennakkoraivausta, jolla siirryrtään suoraan myöhempiin tukkiharvennuksiin. Uskoisin että myös hänen tapauksessaan taimikon varhaishoito on tärkeässä roolissa.
Kyseinen menettely tuli toki mieleni , mutta sanamuoto raivauksen viivyttämisestä antaa tilaa tutlkinnoille .
Viivytelty on jo ihan tarpeeksi .
Kumman huonoja Groupin kuvioita se suorittava vain sieltä mallimetsien uumenista löytää. Ei ole tainnut kukaan vaivautua hyvää metsäautotieverkostoa ajellessa jalkautumaan maastoon. Pitääpä mainita jos vielä tarjotaan turistibussi kierroksia heidän Serla-mallimetsiinsä.
Kyseessä on vastikään hoitosopimusen piiriin tullut suurehko yksityisen omistama tila .
Hoitorästejä on paljon .Kaikkia ei ole ehditty tekemään . Kuvassa esimerkki siitä ja seurauksista .
Pitäähän sinun silloin suorittaa kun kerran sopparikin on. Mikä hoitosopimus sellainen on jos ei metsää hoideta?
Tämä kuva kertoo myös sen, että monesti yritetään raapia puuta kuvioilta, joihin tosiaan raivuri olisi soivampi vaihtoehto. Tulihan näitä motoharvennusten alkaessa vastaan 80-90 -lukujen vaihteessa, mutta harvemmin kuin nykyisin. Silloinkin koneet kääntyi muualle, vaikka olikin ketteriä ja pieniä versioita).
Tuossakin kun muutoin katsotaan kasvatustiheyttä taimikonhoidon jälkeen (mikä näyttäisi tehdyn 15 vuotta aiemmin), jos silloin olisi kasvatustiheys olisi laitettu kuntoon, olisi huomattavasti järeämpää runkoa korjattavaksi.
Laatuahan sieltä pukkaa mutta pitää vain varrota vielä parkytä vuotta. Sitten eka harvennus ja suoritus tuo jo kantorahaakin.
Kun katsot kuvaa ” paksua kuitua ” selviää , mitä tältä kuviolta lopulta tulee . Sen kuvan palsta rajoittuu tähän kuvioon .
…eli se siitä laadusta …
….tällä tilalla on jouduttu varsiin massiivisiin ja kalliisiin ennakkoraivaushommiin . On mahdollista , että työt on jouduttu keskeyttämään kustannussyistä . Motolla hakataan kuitenkin urakointisopimuksen mukaan vain raivattuja ja hakkuukelpoisia kohteita .
”Taimikonhoito kannattaa aina”.