Pari lisäkuvia samalta kohteelta. Kannattaa panostaa varhaishoitoon jos taloudellista tulosta havittelee. Vaikkei uudistamiseen halua/ymmärrä investoida.
Pari lisäkuvia samalta kohteelta. Kannattaa panostaa varhaishoitoon jos taloudellista tulosta havittelee. Vaikkei uudistamiseen halua/ymmärrä investoida.
Metsänhoito
Mitähän lie teksti kuvaan viittailla? Kyllähän metsä nuorena tuon näköistä on harvennuksen jälkeen jos vaikka tai sitten on tehty vaikka mitä sitä ennen. Lähinnä huomattavat ajourat tuossa silmään pistää.
Kakkoskuvassa uran oikea puoli on vanhempaa, liekkö jotain harsinnan jälkeistä jätemetsää. Samalla kertaa kuitenkin harvennettu.
Nyt ei tarvitse poistaa puuriviä että sopii kakkosharvennukselle.
Nuakka oikeassa mutta mikähän ongelma siinä on jos kakkosella sitten yhden puuvarvin joutuisikin poistamaan? Eikö nuorta metsää eli kuitua kannata kasvattaa? Voisihan siinä rivissä olla jopa hiukan tukkiakin.
Joo, muutta kun lähimmät puut sivusuunnassa on kolmen metrin päässä , syntyy paikalle h…. in iso reikä.
Aukkoisuutta valiteltiin harvennustarkastuksienkin kohdalla ja näistäkin kuvista on ammattilaisen helppo päätellä ,mistä se aukkoisuus alunperin johtuu. Jos kasvatuskelpoista materiaalia on vähän ,on sitä mahdotonta enää harvennusvaiheessa lisätä.
Sulli ollut taas kameran kanssa oikeassa paikassa ja vetänyt näkemästään juuri oikeat johtopäätökset .
Pikkuisen tuo vielä tuosta harvenee ,kun lumi ja tuuli ottavat jossakin vaiheessa omansa. Latvuksista päätellen puiden juuretkaan eivät ole hääppöset.
2 harvennuksella ei ole ollenkaan välttämätöntä saada ajouria samoihin kohtiin kuin 1. harvennuksessa.
Tällä mäkisessä ja suoputamien täyttämässä Keski-Suomessa vaihtoehdot urien sijoittelulle ovat vähissä. Kerralla kunnon ura ja sitä käytetään koko kasvukierron ajan. Tämän jälkeen ei ole välillä millä vehkeellä puut seuraavalla kerralla korjataan.
Eh:sta alkaen ajo-uraverkosta on tehtävä maastonmuotojen määräämänä, esteet ja kosteat paikat huomioden. Laanin paikka on myös siinä mukana sillä esim.sähkölinja,rajat tms. rajoittaa. Ja kaikenlainen joutava metsässä pujottelu ei palvele ketään.
”…2 harvennuksella ei ole ollenkaan välttämätöntä saada ajouria samoihin kohtiin kuin 1. harvennuksessa…” on mitä nurin kurisin ohje, jolla puusto on sitten yhtä tilkkutäkkiä!
Kyllä minusta tuosta on vähän liian leveät ajourat. Uskon että koneet olisivat mahtuneet vähän pienemmästäkin ajourasta.
Kantavilla mailla on sama missä 2 harvennuksen jälkeen kulkee ajourat kunhan ne on muuten oikiella kohdillaan n. 20 m päässä toisistaan. Ei vaikuta enää jäljelle jäävien puiden kasvuun siinä tiheydessä.
Aloituskuviin teksti: ”Kannattaa panostaa varhaishoitoon jos taloudellista tulosta havittelee…”
…johon Jeezin asiantuntemus: ”Mitähän lie teksti kuvaan viittailla? Kyllähän metsä nuorena tuon näköistä on harvennuksen jälkeen jos vaikka tai sitten on tehty..”
Kuten lukija näkee hieskoivujen määrästä, kuvat kertovat tulevat erot päätehakkuun tileihin. Kuvan vasemman puolen kuusessa on leima ja koivupuskan kannot. Jos tuollaisia puskia on ollut koko matkalla, mistäpä kasvatettavia puita uran reunalle?
Näyttää kanssa omiin silmiin melkosen paljon liian leveiltä ajourilta.. Joskus nähnyt motokuskeja jotka hakkaa ns varmuuden vuoksi erittäin leveät ajourat, ilmeisesti pelkäävät kolhittuja puita? Nämä kaverit sopii aukolle ei harvennuksille.
Ihan vaan milenkiinnosta kyselen ,mahtaako ”Aplilla” olla käytännön kokemusta koneellisesta hakkuusta ja lähikuljetuksesta? Voi nimittäin äkkinäisestä näyttää ,että on käytetty liikaa tilaa ,mutta käytännössä se tila on tehty tarpeeseen.
Kun ura suunnataan ”halvempiin” kohtiin palstalla vähäarvoisten koivupuskien sekaan , on jälki juuri tuollaista ja kuvassa olosuhteisiin nähden hyvää.
Tää menee just tähän, kun osa toivoo kerralla sellaista uraa, että ei tarvi kakkosharvennuksessa enää uran varresta puita poistaa. Tuossa on uraleveys yli 5 metriä ja kuitenkin tasaista maata ja suoraa uraa. Onhan se tietysti mukava ajaa, kun on reilu metri puolellansa vapaata tilaa. Kyllä näistä pitää olla huolissaan.
Laivoissa on leveyden mukainen luokitus, luokituksen mukainen laiva menee Panaman kanavasta niin että kyljet ovat molemmin puolin vajaan puolen metrin päässä laiturista. Luulisi ajokoneen pystyvän ehkä samaan.
Panaman kanavassa ei mahtane olla 5-10 metristä aallokkoa…?
Että totuus kuvan urasta paljastuisi, Sullin olisi näpättävä kesäkuva josta erottuisi kantojen koko. Onko oikean puolen raiteessa ojakin?
Sitten ihmettelyn jatkaminen on varmemmalla pohjalla.
Tuo oja raiteen kohdalla,matala sellainen, kävi minunkin mielessäni.
Oli ojaa tahi ei mutta pihkatappi oikeassa, kyllä huolissaan pitää olla jos suoraa paanaa ei osata jämptimpää aukkoa ajella. Roiskiiko moto ajouraa mututuntumalla vai pystyykö moton kopista tekemään tarkempaa mitta-arviota ajourasta? Tuntuu vain kummalta kun noita jatkuvasti tehdään ja niihin on kiinnitetty kyllä jo kauan huomiota. Eikö tapaa voi muuttaa edes tällaisella helpolla kohteella? Kun dronet ovat mittaamassa on tulos armottoman tarkka ja siihen perustuu paljolti viimeiset kohu-uutisetkin.
Sitä kesäkuvaa odotellessa Jeezzin edellä esittämiään pöljyyksiä on kyseenalaistettava: jos kuvan vaihettuma on tosiaan ollut pusikkomaista, olisiko kuski tehnyt oikein hakkaamalla ura toiseen laitaan vaikka osin kasvatettavia puita poistaen? Jos on toimittu kuten kuvasta sitten näkyy ja kehityskelpoisia reunapuita on jäänyt mitä on ollut olemassakaan, menettely on ainut oikea.
Pahus kun en älynnyt käydä ennen motoa. Käynpä sitten uudestaan kun on lumet sulaneet. Nämä kaksi kuvaa on siis samalta seisonnalta, 180 astetta. Nähdäkseni tämä ura on juurikin hakattu entisen aukon länsi reunaan, jossa puusto on ollut vieläkin heikompaa. Että sikäli ei välttämättä ole kovin edustava uran leveyden arviointiin.
Mitenkäs sattuikin kuviolla olemaan ”halvempia” kohtia suoralla linjalla ja juuri reilut 6 metriä leveällä? Ei ainoatakaan säästettävää puuta uran varressa?
Koomista tämä motokuskien solidaarisuus. Tämänkin kuvan osoittamat virheet johtuu kaikesta muusta kuin kahvojen välistä.
”Koomista tämä motokuskien solidaarisuus…”
Mutta kuten monessa keskustelussa on lukija huomannut, tietämättömyys ja ymmärtämättömyys ei voi olla paistamatta kysymysten ja keskustelun tasosta. Ne jotka ovat töitä tehneet vaikkapa korjuukoneilla, solidaarisuus syntyy helposti näkemyksestä asioihin,- kokemuksen ja tiedon perusteella.
Kaippa niitä aukon kohtia edes ajourien sijoittelussa voisi hyödyntää. Jos siis haluttaisiin. Pieniä mutkia se teettää mutta onhan ne koneet ohjattavia rakkineita kuitenkin. Tuo suorien urien ihannointi taitaa juontaa peltoviljelystä.
”…Voisi hyödyntää…peltoviljelystä ? ” Jos kuvan vyöhyke on ollut vesakon valtaama, ei siinä mutkittelut edistä yhtään mitään.
Kun korjuu-urien välit pyritään pitämään leimikolla tasaisesti päälle 20m, ei kurvailut tee muuta lystiä kuin urkkimisia seuraavalla uralla sekä raiteiden ja kolhujen syntyjä. Hoitamattomat alispusikot näkemäesteenä teetättää suorahkot urat vielä suuremmalla syyllä.