Historiaa taustatiedoksi. Alue on oli viljelyksessä kesään 98 saakka. Elokuussa heinikon myrkytys ja myöhemmin syksyllä kyntö penkkeihin ja niiden tiivystys/tasoitus karhilla. Taimet 99 keväällä. Ensimmäinen kesä oli helppo. Ei kasvanut juuri mitään vihreää. Sitten se alkoikin. 2010 kesällä taimia sai jo heinätä. 2011 ja 2012 syksyllä tuli heinäyksen yhteydessä tehtyä reikäperkausta. Viime kesänä sitten kaikki nurin, kun paikoitellen alkoi olemaan 3 m pitkää hieskoivikkoa. Olisi toki voinut väliin joitakin jättää, mutta milläs ne sieltä pois saisi ja mitä niillä tekisi. Kyllä nuo koivut vesoo uudestaan ihan hyvin, jotta saa vielä kerran niittää kaiken nurin. Sen verran olen oppinut tämän palstan kuvista ja omista havainnoista, että etukasvuisia koivuja ei saa olla kuusien seassa. Koivikot ovat erikseen. Pitää seurata noita yksittäisiä hyvinkasvaneita. Innostuuko ne joka kesä samalla tapaa vai pitääkö niidenkin huilata välillä. Pöheikkö alkoi olemaan sellaista, että heikommat alkoi jäädä varjoon, eikä lehtipuut innosta kuusia pituuskasvuun (kuva 1). Jonkun vuoden päästä pitänee levittää apulantaa, kun on ollut viljelyskäytössä pitkään. Myyrien kanssa oli hyvä tuuri. Ei ole syöty yhtään, eikä ole suojattu mitenkään. Heinät on poljettu taimen ympäriltä. Pellon metsityksessä istutus on mukavaa. Sen jälkeen onkin muutamaksi vuodeksi puuhaa. Vaikka kuinka myrkyttää, avoimeen maahan tulee ympärillä olevista koivuista aina vesakkoa. Kuusi oli tässä ainoa järkevä vaihtoehto, koska alue on tasaista ja 30 cm multakerroksen alla on savi.
Meni vuosiluvut hieman sekaisin. Siis kunnollisessa viljelyksessä hyvällä lannoituksella kesään 98 saakka. Sen jälkeen vuokralla 10 vuotta EU-viljelyksellä huonolla lannoituksella. Taimet 2009 keväällä. 15 vuotiaiksi taimiksi olisivat muuten aika pieniä.
Hyviä nämä kommentit. Joku olisi tehnyt reikäperkauksen ja toinen olisi pistänyt kaiken nurin aikaisemmin:)! Homma on tehty elokuun lopulla. Koivut kasvaa reilun metrin kesässä. Jos kuuset ovat 1.5-2 m pitkiä, voi tilanne muuttua yhdessä kesässä merkittävästi, kun koivut hujahtaa ohi. Pitäisi ennakoida ja olla aktiivinen. Raivaussahana oli kevyt saha pienellä terällä. Sillä oli niittämistä, mutta huomattavasti mukavampaa kuin vanhalla Husqvarna 165 sahalla ja isolla terällä. Viheliäisintä hommassa oli horsmien valkoiset haituvat, vai miksi niitä sanotaan. Tahtoivat tarttua joka paikkaan.
SveduP oikeassa että koivu hujahtaa metrin per vuosi. Entä sitten?
Olisit antanut koivun mennä. Ei ne siellä taivaalla kuusia haittaa. Olen aivan onnistuneesti kasvattanut koivua ykskertaisen satsin kuusten päällä ja kuusi tykkää kovaa.
Viidentoistavuoden kasvun jälkeen on syytä vasta ruveta seurailemaan koivujen poiston oikeaa aikaa. Vasta silloin alkaa kuusella olla ongelmia lähellä.
Sanoisin paikan olevan ehkä hieman hallanarka. Lähellä on ollut pieniä aukkoja 80-00 luvulla. Niissä ei halla ole koskaan palelluttanut taimia. Voihan nuo palehtua vielä, mutta sille ei sitten voi mitään. Kaikista pahinta olisi se, jos ihan pienet taimet paleltuu. Saisi etsiä niitä vuoden pari kauempaa heinikosta.
Lehtipuun ystäville yhdessä kuvassa kauempana näkyy 99 keväällä istutettuja koivuja vanhassa laidunpellossa. Ne ovat kasvaneeet keskimäärin metrin vuodessa. Pitäisi taas harventaa. Laatu ei ole liian hyvää, mistä jotkut ovat täällä puhuneet. Tosi hyvin tulee polttopuita. Jos haluaa maiseman muuttuvan nopesti vaikka pihapiirissä, niin silloin ehdottomasti koivuja.
Pitää kaivaa vielä muutama kuva, jossa on koivuja raahattu kuusien seasta nyt vuodenvaihteessa. Sen homman jälkeen entistä suuremmalla syyllä kaadan liian isot koivut pois kuusien päältä, jos ei ole erityistä syytä jättää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Selkeä kevyen reikäperkauksen paikka olisi ollut.
Jos olisi suoritettu totaalivarhaisperkaus oikealla ajalla, niin kuusentaimikko olisi aivan eri mitoissa.
Historiaa taustatiedoksi. Alue on oli viljelyksessä kesään 98 saakka. Elokuussa heinikon myrkytys ja myöhemmin syksyllä kyntö penkkeihin ja niiden tiivystys/tasoitus karhilla. Taimet 99 keväällä. Ensimmäinen kesä oli helppo. Ei kasvanut juuri mitään vihreää. Sitten se alkoikin. 2010 kesällä taimia sai jo heinätä. 2011 ja 2012 syksyllä tuli heinäyksen yhteydessä tehtyä reikäperkausta. Viime kesänä sitten kaikki nurin, kun paikoitellen alkoi olemaan 3 m pitkää hieskoivikkoa. Olisi toki voinut väliin joitakin jättää, mutta milläs ne sieltä pois saisi ja mitä niillä tekisi. Kyllä nuo koivut vesoo uudestaan ihan hyvin, jotta saa vielä kerran niittää kaiken nurin. Sen verran olen oppinut tämän palstan kuvista ja omista havainnoista, että etukasvuisia koivuja ei saa olla kuusien seassa. Koivikot ovat erikseen. Pitää seurata noita yksittäisiä hyvinkasvaneita. Innostuuko ne joka kesä samalla tapaa vai pitääkö niidenkin huilata välillä. Pöheikkö alkoi olemaan sellaista, että heikommat alkoi jäädä varjoon, eikä lehtipuut innosta kuusia pituuskasvuun (kuva 1). Jonkun vuoden päästä pitänee levittää apulantaa, kun on ollut viljelyskäytössä pitkään. Myyrien kanssa oli hyvä tuuri. Ei ole syöty yhtään, eikä ole suojattu mitenkään. Heinät on poljettu taimen ympäriltä. Pellon metsityksessä istutus on mukavaa. Sen jälkeen onkin muutamaksi vuodeksi puuhaa. Vaikka kuinka myrkyttää, avoimeen maahan tulee ympärillä olevista koivuista aina vesakkoa. Kuusi oli tässä ainoa järkevä vaihtoehto, koska alue on tasaista ja 30 cm multakerroksen alla on savi.
Meni vuosiluvut hieman sekaisin. Siis kunnollisessa viljelyksessä hyvällä lannoituksella kesään 98 saakka. Sen jälkeen vuokralla 10 vuotta EU-viljelyksellä huonolla lannoituksella. Taimet 2009 keväällä. 15 vuotiaiksi taimiksi olisivat muuten aika pieniä.
Hyviä nämä kommentit. Joku olisi tehnyt reikäperkauksen ja toinen olisi pistänyt kaiken nurin aikaisemmin:)! Homma on tehty elokuun lopulla. Koivut kasvaa reilun metrin kesässä. Jos kuuset ovat 1.5-2 m pitkiä, voi tilanne muuttua yhdessä kesässä merkittävästi, kun koivut hujahtaa ohi. Pitäisi ennakoida ja olla aktiivinen. Raivaussahana oli kevyt saha pienellä terällä. Sillä oli niittämistä, mutta huomattavasti mukavampaa kuin vanhalla Husqvarna 165 sahalla ja isolla terällä. Viheliäisintä hommassa oli horsmien valkoiset haituvat, vai miksi niitä sanotaan. Tahtoivat tarttua joka paikkaan.
Ainakin on egologista lannoitusta.
SveduP oikeassa että koivu hujahtaa metrin per vuosi. Entä sitten?
Olisit antanut koivun mennä. Ei ne siellä taivaalla kuusia haittaa. Olen aivan onnistuneesti kasvattanut koivua ykskertaisen satsin kuusten päällä ja kuusi tykkää kovaa.
Viidentoistavuoden kasvun jälkeen on syytä vasta ruveta seurailemaan koivujen poiston oikeaa aikaa. Vasta silloin alkaa kuusella olla ongelmia lähellä.
Neljä-viisimetrinen lehtipuutaimikko olisi jos sillä olisi menty.
Aiemmin jeespoju oli vannoutunut hytritin kasvattaja.Nyt jeesillä on pop varpaluuta ja onkivapa tureikot.Johan jopa järkikin sanoo raivaa ryteiköt.
Sitä järkeä voi olla enemmän kuin yhdenlaista rööri.
Jees minula paljon sitä oo,mut en tiedä oko sitä jeespojullakaan.Kuitenkaan en varpaluuta ja onkivaparyteikköitä kasvata.
En minäkään. Vaan hakkuutan ne kasvukuntoon. Tosin teen itsekkin juuri nytkin samaa askartelua.
Hieno svedu petteri. Olet oivaltanut taimikonhoidon oikein. Mitenkähän noinkin yksikertaisen asian saisi jopa ammattimetsurien päähän mahtumaan ?
Kyllä ammattimetsurimme Arto esim. on asian varsin oikein oivaltanut. Se EI tosin ole tuonnäköistä perkausta.
Ilmeisesti kasvupaikka on hallankestävä, kun ei kuusissa hallan merkkejä näy, vai suojasiko viime kesäkuun hallalta tiheä koivikko.
Hallaahan oli viime kesänä paikka paikoin Keski-Suomea myöten mm. Viitasaarella.
Sanoisin paikan olevan ehkä hieman hallanarka. Lähellä on ollut pieniä aukkoja 80-00 luvulla. Niissä ei halla ole koskaan palelluttanut taimia. Voihan nuo palehtua vielä, mutta sille ei sitten voi mitään. Kaikista pahinta olisi se, jos ihan pienet taimet paleltuu. Saisi etsiä niitä vuoden pari kauempaa heinikosta.
Lehtipuun ystäville yhdessä kuvassa kauempana näkyy 99 keväällä istutettuja koivuja vanhassa laidunpellossa. Ne ovat kasvaneeet keskimäärin metrin vuodessa. Pitäisi taas harventaa. Laatu ei ole liian hyvää, mistä jotkut ovat täällä puhuneet. Tosi hyvin tulee polttopuita. Jos haluaa maiseman muuttuvan nopesti vaikka pihapiirissä, niin silloin ehdottomasti koivuja.
Pitää kaivaa vielä muutama kuva, jossa on koivuja raahattu kuusien seasta nyt vuodenvaihteessa. Sen homman jälkeen entistä suuremmalla syyllä kaadan liian isot koivut pois kuusien päältä, jos ei ole erityistä syytä jättää.