Ei vihervasemmisto puuston määrää halua alentaa pois lukien ojitetut suot. Ennallistamisen tarkoituksena on palauttaa heikentyneitä luontoarvoja. Toki vihervasemmiston puheissa on ongelmana se, että esitetyillä menetelmillä ainakin puuston kasvu hidastuu. Mutta se kompensoidaan vähentämällä hakkuita. Kieltämättä se olisi luonnolle paikallistasolla hyväksi. Mikä vaikutus olisi, kun puutavaran saatavuus heikkenisi ja nämä tuotteet pitäisi hankkia jostain muualta.
Maanmittauslaitoksen julkaisemat historialliset ilmakuvat ovat todella mielenkiintoinen näyteikkuna metsiemme kehitykseen. Sotien jälkeen otetut mustavalkokuvat ovat todella teräviä. Lentotiedustelussa olleet kamerat joutivat rauhan tultua siviilihommiin. Nyt nämä vanhat kuvat ovat kullanarvoisia historiateoksia!
Näillä kylillä pellot vähentyneet todella paljon, samoin kuiin karjatilatkin 30-40v aikana nollaan. Kuvassa kiinnitti huomion rannan ruovikko vanhassa kuvassa, ukin aikaan olivat olettaneet lammen kasvavan umpeen. Sitten olivat tulleet piisamit, ja ruovikot hävinneet. Nyt ei sitten ole enää piisameita, eikä lampikaan ole heinittynyt uudelleen. Nämä kuvat ovat kyllä mielenkiintoisia!
Lieneeköhän kyseessä metsälaidun. Eihän kukaan tällaisia alueita ole ehdottamassa ennallistettavaksi. Maanomistajat tosin usein haluavat palauttaa perinnebiotooppeja ja siihen löytyy tarvittavat tuet maatalouspuolelta.
Suomessa riittää ennallistettavaa vuosikymmeniksi niissä parissa miljoonassa ojitetussa kitu- ja joutomaahehtaarissa, joissa puustoa ei olla saatu kasvuun, mutta joista on merkittävät ilmastopäästöt, kuormitusta alapuolisiin vesistöihin ja suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen
toni.etholen: ”””parissa miljoonassa ojitetussa kitu- ja joutomaahehtaarissa, joissa puustoa ei olla saatu kasvuun, mutta joista on merkittävät ilmastopäästöt, kuormitusta alapuolisiin vesistöihin ja suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen”””
Karut ojitetut suot taitavat olla ainoat turvemaat, joista ilmastopäästöjä ei ole lainkaan. Ovat pieni hiilinielu jopa. Luonnon suot ovat valtava päästö n. +10 Mekv-tn/v metaanin ja oksiduulin vuoksi. Mitä nuo suuret vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat?
Eikö tietoon ole tullut, että Suomen monimuotoisuus-indeksi on matsätalousmaista maailman korkein Brittien NHM luokituslaitoksen mukaan.
Samanlainen kehitys se on ollut tälläkin seudulla. Tuntuu varsinkin niillä jotka ovat seudulta pois muuttaneet aika kultaavan muistot. Ei niitä vanhoja suuria ikihonka metsiä oikeasti ollut kuin vaikeakulkuisissa paikoissa. Tietysti pienenä lapsena se nuorikin metsä näyttää suurelta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Tätä vihervasemmisto haluaa. Ennallistetaan johonkin päättömään verraten. Kas kun ei sotakorvauksia vihervasemmiston isäntämaahan penätä.
Hyvä ja havainnollinen kuvapari !
Ei vihervasemmisto puuston määrää halua alentaa pois lukien ojitetut suot. Ennallistamisen tarkoituksena on palauttaa heikentyneitä luontoarvoja. Toki vihervasemmiston puheissa on ongelmana se, että esitetyillä menetelmillä ainakin puuston kasvu hidastuu. Mutta se kompensoidaan vähentämällä hakkuita. Kieltämättä se olisi luonnolle paikallistasolla hyväksi. Mikä vaikutus olisi, kun puutavaran saatavuus heikkenisi ja nämä tuotteet pitäisi hankkia jostain muualta.
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi×eries=1950&noSavedState=true&showIntro=false&lang=fi
Maanmittauslaitoksen julkaisemat historialliset ilmakuvat ovat todella mielenkiintoinen näyteikkuna metsiemme kehitykseen. Sotien jälkeen otetut mustavalkokuvat ovat todella teräviä. Lentotiedustelussa olleet kamerat joutivat rauhan tultua siviilihommiin. Nyt nämä vanhat kuvat ovat kullanarvoisia historiateoksia!
Aika paljon on peltoa tullut metsän tilalle monin paikoin.
– Ja myös päinvastoin.
Näillä kylillä pellot vähentyneet todella paljon, samoin kuiin karjatilatkin 30-40v aikana nollaan. Kuvassa kiinnitti huomion rannan ruovikko vanhassa kuvassa, ukin aikaan olivat olettaneet lammen kasvavan umpeen. Sitten olivat tulleet piisamit, ja ruovikot hävinneet. Nyt ei sitten ole enää piisameita, eikä lampikaan ole heinittynyt uudelleen. Nämä kuvat ovat kyllä mielenkiintoisia!
Mitenkähän ne kaupungit ennallistettaan,nyt on vain maaseuvusta puhuttu..
Teetätin juuri päätehakkuun palstalle jossa oli vielä vuoden 1941 ilmakuvassa viljelyksessä oleva pelto.
Kajaanin joella näkyy olevan paljon tukkilauttoja 1950 ja vanhat uittorakennelmat näkyvät selvästi.
Lieneeköhän kyseessä metsälaidun. Eihän kukaan tällaisia alueita ole ehdottamassa ennallistettavaksi. Maanomistajat tosin usein haluavat palauttaa perinnebiotooppeja ja siihen löytyy tarvittavat tuet maatalouspuolelta.
Suomessa riittää ennallistettavaa vuosikymmeniksi niissä parissa miljoonassa ojitetussa kitu- ja joutomaahehtaarissa, joissa puustoa ei olla saatu kasvuun, mutta joista on merkittävät ilmastopäästöt, kuormitusta alapuolisiin vesistöihin ja suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen
toni.etholen: ”””parissa miljoonassa ojitetussa kitu- ja joutomaahehtaarissa, joissa puustoa ei olla saatu kasvuun, mutta joista on merkittävät ilmastopäästöt, kuormitusta alapuolisiin vesistöihin ja suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen”””
Karut ojitetut suot taitavat olla ainoat turvemaat, joista ilmastopäästöjä ei ole lainkaan. Ovat pieni hiilinielu jopa. Luonnon suot ovat valtava päästö n. +10 Mekv-tn/v metaanin ja oksiduulin vuoksi. Mitä nuo suuret vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat?
Eikö tietoon ole tullut, että Suomen monimuotoisuus-indeksi on matsätalousmaista maailman korkein Brittien NHM luokituslaitoksen mukaan.
Samanlainen kehitys se on ollut tälläkin seudulla. Tuntuu varsinkin niillä jotka ovat seudulta pois muuttaneet aika kultaavan muistot. Ei niitä vanhoja suuria ikihonka metsiä oikeasti ollut kuin vaikeakulkuisissa paikoissa. Tietysti pienenä lapsena se nuorikin metsä näyttää suurelta.