Itselläni olisi samanlaisia, mutta en ole uskaltanut kaataa kesällä pieniäkään kuusia juurikäävän takia.
Yksi n. kahden sentin läpimittainen kuusi kaatui vahingossa rsahan osuessa siihen ja heti lähdin ostamaan ureaa ja antamaan ensiapua. Olikohan turhaa ?
Muistaakseni jossain ohjeessa sanotaan, että tyvestä max 10 cm paksut voi raivata lämpimänäkin aikana. Kanto kuivuu/lahoo eikä levitä juurikääpää. Miten lienee?
Osaakohan se juurikääpäitiö laskea halkaisijoita ?
Minun mielestä tämä on erittäin tärkeä kysymys ja tulisi selvittää tarkoin. Tuhot on kuitenkin sitä luokkaa, että noudatan Glan tapaan absolutismia kunnes Metla antaa asiassa ohjeet.
Tunnustan syyllistyneeni kuusikon alusräippien raivaukseen sulan maan aikana. Mikä on valtapuuston ennuste jos osassa raivatuissa joulukuusen kokoisissakin on jo lahoa? Vuosilustoja ei terveissäkään pysty paljaalla silmällä laskemaan, joten lienevät yhtä vanhoja kuin isommatkin.
Joskus tosiaan puhuttiin, että energiapuuta poistaessa yli 4cm kantoläpimitan kuuset tarvitsisivat kantokäsittelyn, mutta onkohan se varmanpäälle pelaamista?
Itsellä on ollut myös tiukka linja, alle +5 C niin voi alkaa raivaamaan kuusikkoa…ja yleensä aika pian sen jälkeen on jo sen verran lunta, että syksyn aikana ei paljon kuusikoita raivata!
Ainakin harrastelijan on vaikea valita sopivaa ajankohtaa. Lomat on niin kuin on ja lumi tulee kun tulee. Paksun lumen aikaan on turha lähteä rämpimään. Jää kannotkin pitkiksi ja motosetä on vihainen. Toisin on, jos voi työt suunnitella kelien mukaan.
Laitoin kuvan, josta vähän näkee tilannetta. Kilpailussa hävinneet kuuset enimmäkseen kuolleet latvatuhojen takia tai muuten. Pystyyn kuivaneet eivät tietääkseni levitä juurikääpää eikä muutakaan. Korjatkaa tietävämmät.
Tuossa ei kuidun maahan lyönnistä tarvi surra. Aika tavalla saa raivata, että edes 1 kiinto eli 15 € saadaan kasaan. Juurikääpätartuntakin tulee vain osaan kannoista. Osasta se häviää omia aikojaan ja niissä, joista se leviää eläviin puihin, kestää aikansa, ennenkuin se isojen puiden juurista pääsee runkoon saakka. Tuskinpa siis tuossa mitään isompaa tuhoa on tullut. Päätehakkuu pitää tehdä ajoissa ja sen jälkeen muistaa uudistaa ala koivulle.
Juurikääpäriskiä lukuunottamatta hyvää jälkeä raivauksessa syntyi, eikä tarpeesta ollut epäselvyyttä.
Tuossa ei nyt ole mitään juurikääpäriskiä enää. Metsä päätehakkuu kunnossa ja raivaus vaan parantaa uudistamistoimia. Eihän tuota nyt enää kannata harventaa. Lattiaan vain jonkin vuoden päästä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Minkäkokoisia oli suurimpien alikasvosten kantojen läpimitta? Ilmeisesti ei mitään kantokäsittelyä tehty?
Toivottavasti seuraava puu on lehtipuuta joka alalle tulee.
Itselläni olisi samanlaisia, mutta en ole uskaltanut kaataa kesällä pieniäkään kuusia juurikäävän takia.
Yksi n. kahden sentin läpimittainen kuusi kaatui vahingossa rsahan osuessa siihen ja heti lähdin ostamaan ureaa ja antamaan ensiapua. Olikohan turhaa ?
Muistaakseni jossain ohjeessa sanotaan, että tyvestä max 10 cm paksut voi raivata lämpimänäkin aikana. Kanto kuivuu/lahoo eikä levitä juurikääpää. Miten lienee?
4-5 cm todettiin vuoden tai parin takaisessa tutkimuksessa rajaksi. Itse vedän nollalinjaa ja raivaan kuuset vain talviaikaan.
Osaakohan se juurikääpäitiö laskea halkaisijoita ?
Minun mielestä tämä on erittäin tärkeä kysymys ja tulisi selvittää tarkoin. Tuhot on kuitenkin sitä luokkaa, että noudatan Glan tapaan absolutismia kunnes Metla antaa asiassa ohjeet.
Tunnustan syyllistyneeni kuusikon alusräippien raivaukseen sulan maan aikana. Mikä on valtapuuston ennuste jos osassa raivatuissa joulukuusen kokoisissakin on jo lahoa? Vuosilustoja ei terveissäkään pysty paljaalla silmällä laskemaan, joten lienevät yhtä vanhoja kuin isommatkin.
http://www.metsateho.fi/files/metsateho/ Opas/Juurikaavan_torjunta_kantokasittely lla_opas.pdf
Oheisessa oppaassa sanotaan, että 10 cm pienempiä taimia ei tarvitse käsitellä, joten saatoit saada synninpäästön etenkin jos kyse oli turvemaasta.
Opas ei jostain syystä puhu mitään alikasvuräipistä, liekö nekin taimia?
Joskus tosiaan puhuttiin, että energiapuuta poistaessa yli 4cm kantoläpimitan kuuset tarvitsisivat kantokäsittelyn, mutta onkohan se varmanpäälle pelaamista?
Itsellä on ollut myös tiukka linja, alle +5 C niin voi alkaa raivaamaan kuusikkoa…ja yleensä aika pian sen jälkeen on jo sen verran lunta, että syksyn aikana ei paljon kuusikoita raivata!
Ainakin harrastelijan on vaikea valita sopivaa ajankohtaa. Lomat on niin kuin on ja lumi tulee kun tulee. Paksun lumen aikaan on turha lähteä rämpimään. Jää kannotkin pitkiksi ja motosetä on vihainen. Toisin on, jos voi työt suunnitella kelien mukaan.
Laitoin kuvan, josta vähän näkee tilannetta. Kilpailussa hävinneet kuuset enimmäkseen kuolleet latvatuhojen takia tai muuten. Pystyyn kuivaneet eivät tietääkseni levitä juurikääpää eikä muutakaan. Korjatkaa tietävämmät.
Kuvan kohteessa max kantoläpimitta 10 cm. Kantoja ei käsitelty. Raivausjälki on minun, mutta metsä ei.
Kuitua maahan ja lahoa puuhun. Niinhän se nykykäytännöllä kulkee.
Tuossa ei kuidun maahan lyönnistä tarvi surra. Aika tavalla saa raivata, että edes 1 kiinto eli 15 € saadaan kasaan. Juurikääpätartuntakin tulee vain osaan kannoista. Osasta se häviää omia aikojaan ja niissä, joista se leviää eläviin puihin, kestää aikansa, ennenkuin se isojen puiden juurista pääsee runkoon saakka. Tuskinpa siis tuossa mitään isompaa tuhoa on tullut. Päätehakkuu pitää tehdä ajoissa ja sen jälkeen muistaa uudistaa ala koivulle.
Juurikääpäriskiä lukuunottamatta hyvää jälkeä raivauksessa syntyi, eikä tarpeesta ollut epäselvyyttä.
Tuossa ei nyt ole mitään juurikääpäriskiä enää. Metsä päätehakkuu kunnossa ja raivaus vaan parantaa uudistamistoimia. Eihän tuota nyt enää kannata harventaa. Lattiaan vain jonkin vuoden päästä.