Oli laitettu enskat ja toistat samaan kasaan puulajista ja laadusta riippumatta. Näitä kasoja oli useita lyhyellä matkalla. Ei näkynyt kokopuuta yhdessäkään kasassa ja tulevaisuudessa vielä vähemmän.
Oli laitettu enskat ja toistat samaan kasaan puulajista ja laadusta riippumatta. Näitä kasoja oli useita lyhyellä matkalla. Ei näkynyt kokopuuta yhdessäkään kasassa ja tulevaisuudessa vielä vähemmän.
Puukauppa
Taitaa tämä hiilijuttu ja Ruotsin malli kannustaa siihen, että kun ennen korjattiin mahdollisimman tarkoin kantoja myöten, nyt ”otetaan vain paistit” ja loppu jätetään metsää. Ennen tätä sanottiin tuhlaamiseksi, mutta nyt se on ”hiiliviisasta”.
Hyvin kuvaava kustannustietoinen vastakkainen käytäntö myhistyksen mallille. Siinähän muutaman motin nökkösillä saadaan runsain rukkasenkuvin vain tappiota kaikkiin työvaiheisiin.
Tässä menettelyssä ravinteet jää metsiin, latvuksia juurenniskain suojaksi, työtehoa käsittelyvaiheisiin.
Varmaan ollaan nähty emergianpuun huippuhinnat vähäksi aikaan varmaan nuo puut on myyty huippuun. Jännä nähdä kaventuuko vaiko kasvaako tukin jakuidun hinta suhteessa energiapuuhun. Kyllähän se olisi toivottavaa, että näin kävisi sillä jos tuo kuva toteutuu tarkottaa se ankeita aikoita ainespuulle ja sen tekijöille.
Minä saan rahaa sitä enemmän mitä vaikeampaa pusikkoa. En ymmärrä miksi tämä ei toimi samalla tavalla metsäkoneilla. Eikös päätehakkuun tekemisestä saa per kuutio vähemmän rahaa kuin harvennuksen tekemisestä? Tavallaan miksi tämä logiikka loppuisi kun mennään vielä pienempään tai jopa raivauksiin asti? Ainut kuka voi hyötyä metsäkonealalla on aito yrittäjä joka itse hinnoittelee työnsä ja saa sitä kaupaksi e. Energiapuumetsään. Taitaa tulla ainespuun hinnat melko annettuna.
Voihan siitä työstä saada enemmän rahaa, mutta kun se ei vastaa kasvaneita kustannuksia ,se on laiha lohtu. Siinä leikissä loppuvat rahat ja terveys. Alle 70 litran puiden nyplääminen koneellisesti ei elätä.
Kuvassa ei ole tarvinnut käyttää erikoiskoneita eikä lisälaitteita. Jälkeäkin on syntynyt ihan eri tavalla verrattuna ”printeisiin” kokopuukohteisiin. Ei ole mennyt koneen eikä kuskin aika hukkaan ja molemmat ovat hankkineet hintansa.
Tämän tyyppinen metsien käsittely tulee yleistymään ,kun aletaan purkamaan kädettömien perikuntien omistamien metsien hoitorästejä isommasta päästä. Pienemmät jäävät odottamaan kypsymistään. Luonto hoitaa ,kun ihminen ei kykene tai halua. Ihan ilmaiseksi. Sato korjataan sitten ,kun korjuu kannattaa. Kannattavuutta parannetaan yhdistämällä pienet tavaralajierät energiapuuksi. Ei ole laatuongelmia ja homma etenee.
Tavallaan jos kaikki annetaan valmiina eli metsä group osoittaa työmaan ja hinnan niin voihan se olla, että se ei vastaa kustannuksia. Mutta jos yrittäjä sopii asiakkaan eli metsänomistajan kanssa millä hinnalla se ostaa energiapuut niin eikö se silloin saa siitä haluamansa ja tarvittavan korvauksen? Saanhan minäkin rahani vaikka metsä on pientä ja risukkoista ja siitä ei tule edes energiapuuta. Kokopuukin syntyy samalla koneella kuin kaikki muukin, mitään erikoiskoneita ei tarvita. Giljotiinin ovat aika marginaalia mutta tarpeellisia yksittäiskohteilla.
Kyllä se niin on, että volyymi, minkä pystyy käsittelemään ja saa käsiteltäväkseen, ratkaisee kannattavuuden pitkällä tähtäimellä. Eli kohteet pitää olla sellaisia, joissa saa määrää aikaiseksi ja kohteita pitää olla riittävästi.
Entäs jos volyymit pienenee ainespuussa jos pukkaa jotain taantuman kaltaista niin paraneeko vai vähentyykö kannattavuus jos tekee myös energiapuuta itse jinnat sopien?
” Mutta jos yrittäjä sopii asiakkaan eli metsänomistajan kanssa millä hinnalla se ostaa energiapuut niin eikö se silloin saa siitä haluamansa ja tarvittavan korvauksen? Saanhan minäkin rahani vaikka metsä on pientä ja risukkoista ja…”
Suorittava porras kertoikin osan, enkä availe avo/harv. hinnoittelun logiikkaa.
On täysin selvää, että risun puristelijat ovat aivan liian monen tekijän armoilla. Jos hinnoittelu olisikin kustannusperusteista, pystyynhän jäisivät isolta osin ilman Metkoja. Siihen ketjuun verraten kyllä raivaajat valjaineen ja henkseleineen painivat höyhensarjassa.