Aika suhteeton kalusto noihin keppeihin nähden. Melkein tekisin ”kyykkymotolla” tuollaista ennenkuin noin rehjakkaalla koneella. Hupat kommentit tuolla kuvien väleissä. Jää kyllä aika kelvaton metsäkin.
Ulottumaa olisin kaivannut enemmän. Kurkkimiseksi meni hommat. Vaikka keräävän kaatopää oli siihen aikaan järeimmästä päästä ,sai sitä ”tinailla” tämän tästä. Pienempiä olisi saanut parsia puolet työajasta.
Kuvassa näkyy perusteita sille ,miksi minä suhtaudun nuivasti energiapuun korjuuseen metsänhoitomenetelmänä. Kuten näkyy ,on kyse lähinnä saattohoidosta. Taimikot on hoidettava muilla keinoilla ja nopeammalla aikataululla. Kuvassa esimerkki siitä ,kuinka päädytään yhdellä käsittelyllä suoraan päätehakkuutiheyteen.
Omissani joskus tehtiin tuollaisella keräilykouralla ja siinä oli kyllä tosi iso kone ja aika hyvä ulottumakin. Mikä oli hyvä kun oli aika isoja kuusiryhmiä joiden joukossa kasvoi koivuja selvästi pidempänä kuusia. Sieltä se pudotteli kouraa puskaan ja en tiedä näkikö juuri mitään mutta kyllä niitä sieltä ”onki” pois ihan kiitettävästi. Kuuset säästyi sillä taktiikalla sillä palstalla hyvin ja onkin nyt tosi komeita jo.
Koivujen äkkimutkista päätellen näyttäisi olevan hirvien talvilaidunaluetta. Paikka on ilmeisesti ensin uudistettu männylle, mutta nostettu lopulta kädet pystyyn toistuvien tuhojen takia?
Tuossa oli nostettu rukkaset ilmaan jo siinä vaiheessa ,kun taimet oli saatu maahan. Kuva sijoittuu ajankohtaan ,jolloin suorastaan kannustettiin jättämään th:t väliin ja korvaamaan ne myöhemmin tehtävällä energiapuun korjuulla.
Mitä hirvituhoihin tulee ,niitä vahvasti liioitellaan siinä vaiheessa ,kun paskat on hosussa taimikon suhteen. Yleisin syy taimikon huonoon kuntoon on hoitamattomuus. Jos alueelle on vielä annettu kasvaa haapaa versoruostetta levittämään , saattaa tuho olla jopa täydellinen. Koivut nivettävät kasvun ja versoruoste hoitaa loput. On huomattava , että versoruosteen aiheuttamat vauriot ja kasvuhäiriöt mäntyjen taimille muistuttavat hyvin paljon hirvien aiheuttamia haittoja. Kaikki kuitenkin kirjataan mieluusti vain hirvien syyksi.
Hirvi ei ole mikään peruste jättää taimikot hoitamatta. Hirvi voi aiheuttaa haittaa kuvion jossakin nurkassa ,mutta hoitamattomuus pilaa koko taimikon, kuten kuvassa on tapahtunut. Energiapuusta saaduilla tuloilla ei sitä vahinkoa korvata.
No tulihan se hirvimieskin sieltä taas kuviin. Eilen juuri kuvasin hakkuutyömaaltani hirven kaluaman nuoren kuusen. En olisi huomannutkaan mutta kun aloin tankkaamaan sahaa haapakuitupöllien päällä ja kuinka sattuikaan silmään että mikä tuon kuusen rungon on nirhinyt. Tarkemmin katsottuna aivan selvät hampaan jäljet kun vedetty runkon sivusta viiluja. Toisella sivulla ehjä koivu suojasi että kyllä sekin kuusi jotenkin jatkaa mutta pihkoo ja lahoaa aikaa myöten. Eikä ketään ymmärrä hirven aiheuttamaksi. Olen kyllä vahvasti aivan päinvastaista mieltä eli paljon jää hirvien vahingoituksia myös huomaamatta. Ja ne ketä vahingoita huomaa ja kartoittaa eivät välttämättä tee vahinkoilmoitusta omavastuun vuoksi.
Tuossa vaiheessa ,kun kuvat on otettu ,pyöräily ei kuulunut harrastevalikoimaan.
Näissä kuvissa puulajisuhteet ovat lipsahtaneet päälaelleen laiminlyöntien takia ,kuin myös jopa niillä kohteilla ,jotka oli uudistettu kuuselle.90% lehtipuuvesakkoa ja kuusen osuus tippunut alle 10%:Iin runkoluvusta. Energiapuukohteet ,joita hakkasin 10 vuoden kuluessa olivat pääasiassa niitä ,joissa uudistaminen oli epäonnistunut laiminlyöntien vuoksi. Hoidetuissa nuorissa metsissä keräävä kaatopää oli tarpeeton työkalu.
Siinä vaiheessa kun keräävää kaatopäätä kehiteltiin , oli tarkoituksena vähentää sen avulla huonoon kuntoon päätyneitä rästikohteita. Kävi kuitenki niin,että rästit alkoivat vain lisääntyä ,kun hommaa alettiin boostata kemerakikkailun avulla. Neuvojatkin toitottivat ,että taimikot voi jättää hoitamatta ,kun niistä voi myöhemmin kerätä energiapuuta ja muuttaa kulut saataviksi .
Moni tarttui valitettavasti tähän syöttiin ja antoi nuoren metsän riukuuntua pilalle. Näin kävi ,kun odotukset oli asetettu liian korkealle mahdollisuuksiin nähden. Koetin aikanaan kertoa ristiriidasta ,joka vallitsi. Korjuun kannalta hyvä energiapuukohde oli sellainen ,joka oli puun kasvatuksen suhteen jo pahasti pilalla . Poistettavaa runsaasti ,mutta jäljelle jätetttäviä elinkelpoisia puita liian vähän.
Ei se aivan noinkaan mennyt kun suorittava yllä maalailee. Liioittelua on vahvasti. Kyllä homma useimmiten meni aivan päinvastoin eli taimikot joiden hoito laiminlyötiin oli jo hirvieläinten ja muiden tuholaisten suhteen pahasti epäonnistunut. Minulla esim. yksi palsta meni mäntytaimetukseltaan pahasti hirvien suihin. 2000-luvun vaihteessa hirvikanta oli aivan älytön kuten alkaa taaskin olla Satakunnassa. Onneksi sekin taimikko luontaisesti kuusettui ja koivuttui joten paljon aivan tyhjää ei jäänyt. Pieniä aloja kyllä. E-puusavotta noin viistoistavuotisena oli hyvä korjausliike jolla tuli aivan hyväntasoinen sekametsä. Männyt huonoa laatua, luontainen metsä hyvälaatuista. E-puuhakkuu ei tehnyt mainittavia kolhuja eikä näyttänyt edes katsellen kovin ongelmalliselta. Tili ei silloin kovin iso ollut mutta seuraavalla a harvennuksella joka jo tehtiin noin kolme vuotta sitten olikin jo hyvä tuottoinen. Kuusiinhan ei juurikaan vielä e-puuhakkuulla pidelty eikä tarviskaan. Mutta hiukka tuuria ja taitoakin tarvittiin pelastaa raiskiomänniköstä edes jonkunlainen metsä. Siinä yksi tärkeä vaihe oli osaava e-puun hakkaaja.
Suorittava voisi jo vähitellen siirtyä sieltä menneiden muisteluista tähän päivään. Valitettava tosiasia kun on, ettei hirvituhot vähene yhdelläkään taimen latvalla, vaikka valtakunnasta olisi raivattu ajallaan ihan jokainen taimikko. Ainoastaan hirvien kokonaismäärä on se, millä on vaikutus hirvituhoihin. Tämäkin talvi on jälleen osoittanut sen, että hirvilauma voi tuhota täysin mallikelpoisesti hoidettuja taimikoita, ja vieläpä aivan valtionteiden vierestä. Jos näitä ei ohi ajaessaan näe, pitäisi jo lääkärin ja viranomaisen puuttua kuljettajan ajo-oikeuteen.
Kokonaisuutena hirvi on olematon vaikuttaja taimikoiden heikkoon tilaan. Jokainen ,joka on toiminut vähänkin enemmän metsässä , tämän tietää. Monien kohdalla niukka kokemus saa näkemään kaikki mahdolliset ongelmat hirven aiheuttamiksi. Esim. kasvuhäiriöitä ovat aiheuttaneet muun muassa maaperän ravinnetasapainon häiriöt ,hyönteiset ,myyrät ,heinä ,lumi ,kasvitaudit ja jopa virheellinen istutusmenetelmä. Näitä täydentämässä on ollut tiheä ja etukasvuiseksi laskettu lehtipuusto. Vasta tuossa vaiheessa Hirvi on astunut kehään monipuolisen ruokamaan houkuttelemana. On ottanut osansa. Ei kaikkea. Lehtipuutiheikkö on ollut se lopullinen niitti , joka on aiheuttanut massiiviset tuhot taimikkoon.
Historiaan sen verran. Että aikanaan ,kun energiakalustoa alettiin kehitellä ,oli huutava pula työmaista. Esitin tuolloin ,että aletaan etsiä kohteita ”pitkäksi menneiden” nuorten metsien kunnostuskohteiden joukosta. Jostakin syystä viesti ymmärrettiin väärin ja alettiin ”tuottaa” näitä energiapuumetsiä ”risukontuotantopalkkioiden” avulla.(lue kemera) . Huonolla menestyksellä. Taimikoita pilattiin ja energiavehkeet päätyivät tekemään asioita ,jotka olisi voitu tehdä vaivattomammin raivaussahalla.
Jos otetaan esimerkki kuvasta, järeämpiäkin puita kaadettiin ennakkoraivauksen yhteydessä raivurilla. Nyt oltiin viettämässä aikaa satojen tuhansien arvoisen koneen kanssa , vaikka tonnin koneella sama työ olisi onnistunut paremmin. Kuvassa näkyviä pitkällään olevia puumääriä olen polkenut vuosien saatossa raiteisiin moneen kertaan ennakkoraivausten jäljiltä .
Johan tuo ymmärrettiin! Vika onkin meissä Visakallo ettemme ole liikkuneet metsissämme vielä riittävästi. Tiedä sitten kuinka paljon enemmän suorittava on liikkunut kun näkemys on kuitenkin koneen puikoista ja metsä on yleensä jo siinä vaiheessa taimikkovaiheen ohittanut ja hirvien syönnit luonto korjannut sen mitä pystyy. Tuosta kentästä on hyvä kohdistaa vain metsänomistajaan kun se isompi metsä ei hirviä siten enää kiinnosta ja jälkiäkin niissä satunnaisesti. Mutta näin kun päivittäin kulkee taimikkoa ja nuorta metsää ja jatkuvasti törmää hirvieläintuhoihin on kyllä vaikea enää itteään syyttää. Kun on lähes kaikkea tehnyt aina aitauksia myöden. Mutta talvehtimisalueella ei kyllä mikään niitä pitele. Nälkä on niilläkin se ainut konsultti. Nytkin minun hankintatyömaalla oli hirvi polvisillaan narskuttanut kaatamieni haapojen latvuksia. Valitettavasti tätä ennen on mennyt lähistöltä paljon taimia männiköstä ja rauduskoivuja kaulattu ympäri rungon. Ne eivät ole enää koskaan hakkuulla vaan on jo aikaa poistuneet luonnon kiertoon.
Vaikka tuota ikää on jo kertynyt, näkö on kuitenkin vielä säilynyt sen verran hyvänä, että hirvenjälkien ja -tekosien tunnistaminen taimikossa onnistuu edelleen. Mitenkäs se suorittava on ollut viime aikoina niin hiljaa niistä hirvimääristä? Ei ne tainnut aivan niin vähissä ollakaan kuin suorittava täällä tapasi julistaa?
On tärkeämpiäkin asioita. Esimerkiksi se ,että uudistusalat saavat ripeästi taimipeitteen ja raivaukset tehdään ajallaan. Tässä olemme Visan kanssa samaa mieltä. Toimenpiteiden ajoitus näyttää vaativan vielä vähän säätöä. Minun maailmassani taimikonhoitoon ei tarvita tukea yhtä kertaa enempää eikä energiapuun korjuu kuulu hoitosapluunaan. Hirvi viihtyy huonosti , kun toimitaan ajoissa. Visa puolestaan käyttää tukea kolme kertaa ja korjaa energiapuuta. … ja saa myös nauttia toimintatapansa seurauksena hirvien läsnäolosta. Sitä saa mitä tilaa.
Lopetahan jo suorittava asioiden vääristely, se ei ole millään tavalla korrektia, vaikka vain keskustelupalstalla ollaankin. Kertomani esimerkit eivät ole pelkästään omista metsistäni. Olen liikkunut myös siellä Keski-Suomen metsissä, ja nähnyt aivan samaan tapaan hirvituhoja hyvin hoidetuissa taimikoissa kuten täälläkin, joten tästä ei kannata enää minun, eikä muidenkaan kanssani väittää. Nykyinen Metka viiden vuoden väleineen mahdollistaa tietyissä oloissa jopa kolme käyttökertaa, mutta se ei ole kenelläkään varsinainen tavoite. Energiapuun korjuu ei pilaa kenkään metsiä, jos se tehdään järkevästi hoidettuihin nuoriin metsiin. Siitä minulla on nyt jo 20 vuoden kokemus. Energiapuu on vain yksi puukaupan lajike muiden joukossa, ei mitään sen kummempaa. Jos omalla kohdalla on mennyt joitain asioita pieleen, ei sen takia pidä kuitenkaan leimata koko toimialaa.
Valitettavasti juuri se energiapuu on kehittyessään turmellut lähistöllään kasvavien havupuun taimien latvuksia siihen kuntoon ,että kehittyvä tyviosa päätyy laadun aleneman vuoksi kuiduksi. Pahimmillaan männyn taimen latvan kuivahtaminen varjostuksen seurauksena johtaa täystuhoon. ….Tämä nyt vain runsaan 45 vuoden työkokemuksella asian ytimessä.
Palatakseni hirvimääriin, tänään näimme taas aivan uusia, todella pahoja hirvituhoja aivan valtiontien laidassa olevissa hyvin hoidetuissa männyntaimikoissa. Kysymys ei nytkään ollut omista metsistäni, vaan nämä alueet ovat n. 10 km etäisyydellä. Emme muista aikaisemmin täälläpäin näin pahoja talvituhoja olleen.
Visan taimikoista on saatettu lehtipuuta raivata ,mutta suosituksia suurempi tiheys lisää hirvien kiinnostusta kovaa kasvukilpailua käyvän ylitiheän taimikon suhteen. Maistuvuutta heikentäviä haitta-aineita kehittyy noissa olosuhteissa niukasti. Visan tilanne ei myöskään vastaa koko maan tilannetta. Nimen omaan hirvituhoista kärsivissä taimikoissa on todettu kasvavan liikaa lehtipuita. Tämä huomio on tehty tarkastusten yhteydessä. Kuvassa yksi esimerkki hoidon laiminlyöntien seurauksista. Niitä ei energiapuun korjuulla enää paranneta. On kyse saattohoidosta.
Unohdetaan nyt suorittava se ylitiheyskin! Ne talvituhot näyttävät iskevän aivan mallikelpoisesti hoidettuihin istutusmänniköihin, kuten tänä talvena on täällä jälleen nähty. Hirvituhoja aiheuttavat ainoastaan hirvet, eivät mitkään muut. Tämä seutu on aina ollut vahvaa metsätalousaluetta, kun maataloutta ei juurikaan ole. Ei täällä ole jätetty koskaan taimikoita hoitamatta tai edes huonolle hoidolle, eikä täällä suinkaan läheskään kaikista männiköistä korjata energiapuutakaan. Se ei todellakaan ole täällä syy hirvituhoihin.
Nuo kuvat nyt ovat suht harvinaisia tilanteita, tapauksia joissa ei istutuksen jälkeen ole palstalla käyty tai kyetty mitään tekemään. Mutta valitettavasti ainut konsti nytkin saada edes hetken rauha lähitaimikoihin on lähes vieressä sahan päristely ja toiminta. Niillä on kaikenlisäksi ilmiömäinen muistikin. Kun aikanaan nuo peltoheitot metsitin haavalle niin se takimmainen pelto oli hirvien kiima-aikaista elinympäristöä kiimakuoppineen. Nyt kahdenkymmenen vuoden haavankasvtuksen jälkeen ne ovat taas alkaneet täsmälleen samoilla paikoilla nuo kiimakuoppien ja taistelutannerten hallinnoinnin. Siinä vain menee luontaiset haapojen vesat sekä sotkemalla että syömällä. Myös kuusen luontaisia olisi hiukan jo mutta saavat kovaa kohtelua niissä karkeloissa.
Visalle totean ,että kuvan pointti ei suinkaan ole hirvituhoissa , vaan siinä ,mitä seuraa ,kun hoitotoimia ei tehdä tai jopa aikanaan kehotettiin jättämään tekemättä energiapuuhuumassa.
Olihan se täälläkin Väli- Suomessa havaittavissa, että viimeinen taimikon hoito jätettiin odottamaan energiapuu hakkuuta, nyt tosin vähenevässä määrin.
Joitakin vastaavia kohteita on vuosittain vieläkin työnalla, tekokoneena on ollut kaivuri johon on rakennettu puomisto käpäläkouraa varten.
suorittava porras, mikä mahtaa olla kuvasarjassa olevan leimikon järeys ?
Eihän tommosia keppejä kannata kerätä millään konstilla. Entä jos olisi 40 litraisia runkoja vähintään metrin päässä toisistaan. Vai onko siinä eroa kannattavuuteen, jos päivässä kertyy 10 mottia vai reilu 30 mottia.
Ei kannata ei. Tätä vain tyrkytettiin kameralla buustattuna ensiharvennusta valmistelevaksi työvaiheeksi. Monen oli pakko tuota hommaa tehdä ,kun koneet oli hankittu eikä niistä päässyt kunnialla eroon.
Tilanne on muuttunut tuosta ajasta merkittävästi ,kun tilan leimikkokokonaisuus on nykyään oltava korjattavissa yhden koneketjun voimin ,kun koneet tilalle tulevat. Tähän kuvioon sopimattomat jäävät hakkaamatta ja odottamaan aikaa ,jolloin ne mahtuvat siihen raamiin. Toiset harventavat tuolloin jo kuvioita toiseen kertaan ,kun hoitamattomat puskat kituvat kohti ensiharvennusvaihetta. Ehtii siinä ajassa supistua pilalle latvus jos toinenkin.
Joo, ensiharvennukset kannattaa tehdä pitkälti itse. Tahtoo olla että jo alle kymmenen metrin pituudessa latvat alkavat kärsimään, jos vähän epätasaisella asennolla 2500 runkoa/ha ja paras laatu pitäisi pelastaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Metsänhoito
Aika suhteeton kalusto noihin keppeihin nähden. Melkein tekisin ”kyykkymotolla” tuollaista ennenkuin noin rehjakkaalla koneella. Hupat kommentit tuolla kuvien väleissä. Jää kyllä aika kelvaton metsäkin.
Ulottumaa olisin kaivannut enemmän. Kurkkimiseksi meni hommat. Vaikka keräävän kaatopää oli siihen aikaan järeimmästä päästä ,sai sitä ”tinailla” tämän tästä. Pienempiä olisi saanut parsia puolet työajasta.
Kuvassa näkyy perusteita sille ,miksi minä suhtaudun nuivasti energiapuun korjuuseen metsänhoitomenetelmänä. Kuten näkyy ,on kyse lähinnä saattohoidosta. Taimikot on hoidettava muilla keinoilla ja nopeammalla aikataululla. Kuvassa esimerkki siitä ,kuinka päädytään yhdellä käsittelyllä suoraan päätehakkuutiheyteen.
Omissani joskus tehtiin tuollaisella keräilykouralla ja siinä oli kyllä tosi iso kone ja aika hyvä ulottumakin. Mikä oli hyvä kun oli aika isoja kuusiryhmiä joiden joukossa kasvoi koivuja selvästi pidempänä kuusia. Sieltä se pudotteli kouraa puskaan ja en tiedä näkikö juuri mitään mutta kyllä niitä sieltä ”onki” pois ihan kiitettävästi. Kuuset säästyi sillä taktiikalla sillä palstalla hyvin ja onkin nyt tosi komeita jo.
Stihl 490-työmaaksi oikein sopiva.
Koivujen äkkimutkista päätellen näyttäisi olevan hirvien talvilaidunaluetta. Paikka on ilmeisesti ensin uudistettu männylle, mutta nostettu lopulta kädet pystyyn toistuvien tuhojen takia?
Tuossa oli nostettu rukkaset ilmaan jo siinä vaiheessa ,kun taimet oli saatu maahan. Kuva sijoittuu ajankohtaan ,jolloin suorastaan kannustettiin jättämään th:t väliin ja korvaamaan ne myöhemmin tehtävällä energiapuun korjuulla.
Mitä hirvituhoihin tulee ,niitä vahvasti liioitellaan siinä vaiheessa ,kun paskat on hosussa taimikon suhteen. Yleisin syy taimikon huonoon kuntoon on hoitamattomuus. Jos alueelle on vielä annettu kasvaa haapaa versoruostetta levittämään , saattaa tuho olla jopa täydellinen. Koivut nivettävät kasvun ja versoruoste hoitaa loput. On huomattava , että versoruosteen aiheuttamat vauriot ja kasvuhäiriöt mäntyjen taimille muistuttavat hyvin paljon hirvien aiheuttamia haittoja. Kaikki kuitenkin kirjataan mieluusti vain hirvien syyksi.
Hirvi ei ole mikään peruste jättää taimikot hoitamatta. Hirvi voi aiheuttaa haittaa kuvion jossakin nurkassa ,mutta hoitamattomuus pilaa koko taimikon, kuten kuvassa on tapahtunut. Energiapuusta saaduilla tuloilla ei sitä vahinkoa korvata.
No tulihan se hirvimieskin sieltä taas kuviin. Eilen juuri kuvasin hakkuutyömaaltani hirven kaluaman nuoren kuusen. En olisi huomannutkaan mutta kun aloin tankkaamaan sahaa haapakuitupöllien päällä ja kuinka sattuikaan silmään että mikä tuon kuusen rungon on nirhinyt. Tarkemmin katsottuna aivan selvät hampaan jäljet kun vedetty runkon sivusta viiluja. Toisella sivulla ehjä koivu suojasi että kyllä sekin kuusi jotenkin jatkaa mutta pihkoo ja lahoaa aikaa myöten. Eikä ketään ymmärrä hirven aiheuttamaksi. Olen kyllä vahvasti aivan päinvastaista mieltä eli paljon jää hirvien vahingoituksia myös huomaamatta. Ja ne ketä vahingoita huomaa ja kartoittaa eivät välttämättä tee vahinkoilmoitusta omavastuun vuoksi.
Suorittava katselee tuhoja pyöränselästä kun sieltä näkee niin hyvin.
Tuossa vaiheessa ,kun kuvat on otettu ,pyöräily ei kuulunut harrastevalikoimaan.
Näissä kuvissa puulajisuhteet ovat lipsahtaneet päälaelleen laiminlyöntien takia ,kuin myös jopa niillä kohteilla ,jotka oli uudistettu kuuselle.90% lehtipuuvesakkoa ja kuusen osuus tippunut alle 10%:Iin runkoluvusta. Energiapuukohteet ,joita hakkasin 10 vuoden kuluessa olivat pääasiassa niitä ,joissa uudistaminen oli epäonnistunut laiminlyöntien vuoksi. Hoidetuissa nuorissa metsissä keräävä kaatopää oli tarpeeton työkalu.
Siinä vaiheessa kun keräävää kaatopäätä kehiteltiin , oli tarkoituksena vähentää sen avulla huonoon kuntoon päätyneitä rästikohteita. Kävi kuitenki niin,että rästit alkoivat vain lisääntyä ,kun hommaa alettiin boostata kemerakikkailun avulla. Neuvojatkin toitottivat ,että taimikot voi jättää hoitamatta ,kun niistä voi myöhemmin kerätä energiapuuta ja muuttaa kulut saataviksi .
Moni tarttui valitettavasti tähän syöttiin ja antoi nuoren metsän riukuuntua pilalle. Näin kävi ,kun odotukset oli asetettu liian korkealle mahdollisuuksiin nähden. Koetin aikanaan kertoa ristiriidasta ,joka vallitsi. Korjuun kannalta hyvä energiapuukohde oli sellainen ,joka oli puun kasvatuksen suhteen jo pahasti pilalla . Poistettavaa runsaasti ,mutta jäljelle jätetttäviä elinkelpoisia puita liian vähän.
Ei se aivan noinkaan mennyt kun suorittava yllä maalailee. Liioittelua on vahvasti. Kyllä homma useimmiten meni aivan päinvastoin eli taimikot joiden hoito laiminlyötiin oli jo hirvieläinten ja muiden tuholaisten suhteen pahasti epäonnistunut. Minulla esim. yksi palsta meni mäntytaimetukseltaan pahasti hirvien suihin. 2000-luvun vaihteessa hirvikanta oli aivan älytön kuten alkaa taaskin olla Satakunnassa. Onneksi sekin taimikko luontaisesti kuusettui ja koivuttui joten paljon aivan tyhjää ei jäänyt. Pieniä aloja kyllä. E-puusavotta noin viistoistavuotisena oli hyvä korjausliike jolla tuli aivan hyväntasoinen sekametsä. Männyt huonoa laatua, luontainen metsä hyvälaatuista. E-puuhakkuu ei tehnyt mainittavia kolhuja eikä näyttänyt edes katsellen kovin ongelmalliselta. Tili ei silloin kovin iso ollut mutta seuraavalla a harvennuksella joka jo tehtiin noin kolme vuotta sitten olikin jo hyvä tuottoinen. Kuusiinhan ei juurikaan vielä e-puuhakkuulla pidelty eikä tarviskaan. Mutta hiukka tuuria ja taitoakin tarvittiin pelastaa raiskiomänniköstä edes jonkunlainen metsä. Siinä yksi tärkeä vaihe oli osaava e-puun hakkaaja.
Suorittava voisi jo vähitellen siirtyä sieltä menneiden muisteluista tähän päivään. Valitettava tosiasia kun on, ettei hirvituhot vähene yhdelläkään taimen latvalla, vaikka valtakunnasta olisi raivattu ajallaan ihan jokainen taimikko. Ainoastaan hirvien kokonaismäärä on se, millä on vaikutus hirvituhoihin. Tämäkin talvi on jälleen osoittanut sen, että hirvilauma voi tuhota täysin mallikelpoisesti hoidettuja taimikoita, ja vieläpä aivan valtionteiden vierestä. Jos näitä ei ohi ajaessaan näe, pitäisi jo lääkärin ja viranomaisen puuttua kuljettajan ajo-oikeuteen.
Kokonaisuutena hirvi on olematon vaikuttaja taimikoiden heikkoon tilaan. Jokainen ,joka on toiminut vähänkin enemmän metsässä , tämän tietää. Monien kohdalla niukka kokemus saa näkemään kaikki mahdolliset ongelmat hirven aiheuttamiksi. Esim. kasvuhäiriöitä ovat aiheuttaneet muun muassa maaperän ravinnetasapainon häiriöt ,hyönteiset ,myyrät ,heinä ,lumi ,kasvitaudit ja jopa virheellinen istutusmenetelmä. Näitä täydentämässä on ollut tiheä ja etukasvuiseksi laskettu lehtipuusto. Vasta tuossa vaiheessa Hirvi on astunut kehään monipuolisen ruokamaan houkuttelemana. On ottanut osansa. Ei kaikkea. Lehtipuutiheikkö on ollut se lopullinen niitti , joka on aiheuttanut massiiviset tuhot taimikkoon.
Historiaan sen verran. Että aikanaan ,kun energiakalustoa alettiin kehitellä ,oli huutava pula työmaista. Esitin tuolloin ,että aletaan etsiä kohteita ”pitkäksi menneiden” nuorten metsien kunnostuskohteiden joukosta. Jostakin syystä viesti ymmärrettiin väärin ja alettiin ”tuottaa” näitä energiapuumetsiä ”risukontuotantopalkkioiden” avulla.(lue kemera) . Huonolla menestyksellä. Taimikoita pilattiin ja energiavehkeet päätyivät tekemään asioita ,jotka olisi voitu tehdä vaivattomammin raivaussahalla.
Jos otetaan esimerkki kuvasta, järeämpiäkin puita kaadettiin ennakkoraivauksen yhteydessä raivurilla. Nyt oltiin viettämässä aikaa satojen tuhansien arvoisen koneen kanssa , vaikka tonnin koneella sama työ olisi onnistunut paremmin. Kuvassa näkyviä pitkällään olevia puumääriä olen polkenut vuosien saatossa raiteisiin moneen kertaan ennakkoraivausten jäljiltä .
Johan tuo ymmärrettiin! Vika onkin meissä Visakallo ettemme ole liikkuneet metsissämme vielä riittävästi. Tiedä sitten kuinka paljon enemmän suorittava on liikkunut kun näkemys on kuitenkin koneen puikoista ja metsä on yleensä jo siinä vaiheessa taimikkovaiheen ohittanut ja hirvien syönnit luonto korjannut sen mitä pystyy. Tuosta kentästä on hyvä kohdistaa vain metsänomistajaan kun se isompi metsä ei hirviä siten enää kiinnosta ja jälkiäkin niissä satunnaisesti. Mutta näin kun päivittäin kulkee taimikkoa ja nuorta metsää ja jatkuvasti törmää hirvieläintuhoihin on kyllä vaikea enää itteään syyttää. Kun on lähes kaikkea tehnyt aina aitauksia myöden. Mutta talvehtimisalueella ei kyllä mikään niitä pitele. Nälkä on niilläkin se ainut konsultti. Nytkin minun hankintatyömaalla oli hirvi polvisillaan narskuttanut kaatamieni haapojen latvuksia. Valitettavasti tätä ennen on mennyt lähistöltä paljon taimia männiköstä ja rauduskoivuja kaulattu ympäri rungon. Ne eivät ole enää koskaan hakkuulla vaan on jo aikaa poistuneet luonnon kiertoon.
Vaikka tuota ikää on jo kertynyt, näkö on kuitenkin vielä säilynyt sen verran hyvänä, että hirvenjälkien ja -tekosien tunnistaminen taimikossa onnistuu edelleen. Mitenkäs se suorittava on ollut viime aikoina niin hiljaa niistä hirvimääristä? Ei ne tainnut aivan niin vähissä ollakaan kuin suorittava täällä tapasi julistaa?
On tärkeämpiäkin asioita. Esimerkiksi se ,että uudistusalat saavat ripeästi taimipeitteen ja raivaukset tehdään ajallaan. Tässä olemme Visan kanssa samaa mieltä. Toimenpiteiden ajoitus näyttää vaativan vielä vähän säätöä. Minun maailmassani taimikonhoitoon ei tarvita tukea yhtä kertaa enempää eikä energiapuun korjuu kuulu hoitosapluunaan. Hirvi viihtyy huonosti , kun toimitaan ajoissa. Visa puolestaan käyttää tukea kolme kertaa ja korjaa energiapuuta. … ja saa myös nauttia toimintatapansa seurauksena hirvien läsnäolosta. Sitä saa mitä tilaa.
Lopetahan jo suorittava asioiden vääristely, se ei ole millään tavalla korrektia, vaikka vain keskustelupalstalla ollaankin. Kertomani esimerkit eivät ole pelkästään omista metsistäni. Olen liikkunut myös siellä Keski-Suomen metsissä, ja nähnyt aivan samaan tapaan hirvituhoja hyvin hoidetuissa taimikoissa kuten täälläkin, joten tästä ei kannata enää minun, eikä muidenkaan kanssani väittää. Nykyinen Metka viiden vuoden väleineen mahdollistaa tietyissä oloissa jopa kolme käyttökertaa, mutta se ei ole kenelläkään varsinainen tavoite. Energiapuun korjuu ei pilaa kenkään metsiä, jos se tehdään järkevästi hoidettuihin nuoriin metsiin. Siitä minulla on nyt jo 20 vuoden kokemus. Energiapuu on vain yksi puukaupan lajike muiden joukossa, ei mitään sen kummempaa. Jos omalla kohdalla on mennyt joitain asioita pieleen, ei sen takia pidä kuitenkaan leimata koko toimialaa.
Valitettavasti juuri se energiapuu on kehittyessään turmellut lähistöllään kasvavien havupuun taimien latvuksia siihen kuntoon ,että kehittyvä tyviosa päätyy laadun aleneman vuoksi kuiduksi. Pahimmillaan männyn taimen latvan kuivahtaminen varjostuksen seurauksena johtaa täystuhoon. ….Tämä nyt vain runsaan 45 vuoden työkokemuksella asian ytimessä.
Minun männiköissäni ole ollut koskaan lehtipuita, sillä ne on poistettu jo varhaisperkauksessa.
Palatakseni hirvimääriin, tänään näimme taas aivan uusia, todella pahoja hirvituhoja aivan valtiontien laidassa olevissa hyvin hoidetuissa männyntaimikoissa. Kysymys ei nytkään ollut omista metsistäni, vaan nämä alueet ovat n. 10 km etäisyydellä. Emme muista aikaisemmin täälläpäin näin pahoja talvituhoja olleen.
Visan taimikoista on saatettu lehtipuuta raivata ,mutta suosituksia suurempi tiheys lisää hirvien kiinnostusta kovaa kasvukilpailua käyvän ylitiheän taimikon suhteen. Maistuvuutta heikentäviä haitta-aineita kehittyy noissa olosuhteissa niukasti. Visan tilanne ei myöskään vastaa koko maan tilannetta. Nimen omaan hirvituhoista kärsivissä taimikoissa on todettu kasvavan liikaa lehtipuita. Tämä huomio on tehty tarkastusten yhteydessä. Kuvassa yksi esimerkki hoidon laiminlyöntien seurauksista. Niitä ei energiapuun korjuulla enää paranneta. On kyse saattohoidosta.
Unohdetaan nyt suorittava se ylitiheyskin! Ne talvituhot näyttävät iskevän aivan mallikelpoisesti hoidettuihin istutusmänniköihin, kuten tänä talvena on täällä jälleen nähty. Hirvituhoja aiheuttavat ainoastaan hirvet, eivät mitkään muut. Tämä seutu on aina ollut vahvaa metsätalousaluetta, kun maataloutta ei juurikaan ole. Ei täällä ole jätetty koskaan taimikoita hoitamatta tai edes huonolle hoidolle, eikä täällä suinkaan läheskään kaikista männiköistä korjata energiapuutakaan. Se ei todellakaan ole täällä syy hirvituhoihin.
Nuo kuvat nyt ovat suht harvinaisia tilanteita, tapauksia joissa ei istutuksen jälkeen ole palstalla käyty tai kyetty mitään tekemään. Mutta valitettavasti ainut konsti nytkin saada edes hetken rauha lähitaimikoihin on lähes vieressä sahan päristely ja toiminta. Niillä on kaikenlisäksi ilmiömäinen muistikin. Kun aikanaan nuo peltoheitot metsitin haavalle niin se takimmainen pelto oli hirvien kiima-aikaista elinympäristöä kiimakuoppineen. Nyt kahdenkymmenen vuoden haavankasvtuksen jälkeen ne ovat taas alkaneet täsmälleen samoilla paikoilla nuo kiimakuoppien ja taistelutannerten hallinnoinnin. Siinä vain menee luontaiset haapojen vesat sekä sotkemalla että syömällä. Myös kuusen luontaisia olisi hiukan jo mutta saavat kovaa kohtelua niissä karkeloissa.
Visalle totean ,että kuvan pointti ei suinkaan ole hirvituhoissa , vaan siinä ,mitä seuraa ,kun hoitotoimia ei tehdä tai jopa aikanaan kehotettiin jättämään tekemättä energiapuuhuumassa.
Olihan se täälläkin Väli- Suomessa havaittavissa, että viimeinen taimikon hoito jätettiin odottamaan energiapuu hakkuuta, nyt tosin vähenevässä määrin.
Joitakin vastaavia kohteita on vuosittain vieläkin työnalla, tekokoneena on ollut kaivuri johon on rakennettu puomisto käpäläkouraa varten.
suorittava porras, mikä mahtaa olla kuvasarjassa olevan leimikon järeys ?
10-20 litraa/runko.
Eihän tommosia keppejä kannata kerätä millään konstilla. Entä jos olisi 40 litraisia runkoja vähintään metrin päässä toisistaan. Vai onko siinä eroa kannattavuuteen, jos päivässä kertyy 10 mottia vai reilu 30 mottia.
Ei kannata ei. Tätä vain tyrkytettiin kameralla buustattuna ensiharvennusta valmistelevaksi työvaiheeksi. Monen oli pakko tuota hommaa tehdä ,kun koneet oli hankittu eikä niistä päässyt kunnialla eroon.
Tilanne on muuttunut tuosta ajasta merkittävästi ,kun tilan leimikkokokonaisuus on nykyään oltava korjattavissa yhden koneketjun voimin ,kun koneet tilalle tulevat. Tähän kuvioon sopimattomat jäävät hakkaamatta ja odottamaan aikaa ,jolloin ne mahtuvat siihen raamiin. Toiset harventavat tuolloin jo kuvioita toiseen kertaan ,kun hoitamattomat puskat kituvat kohti ensiharvennusvaihetta. Ehtii siinä ajassa supistua pilalle latvus jos toinenkin.
Joo, ensiharvennukset kannattaa tehdä pitkälti itse. Tahtoo olla että jo alle kymmenen metrin pituudessa latvat alkavat kärsimään, jos vähän epätasaisella asennolla 2500 runkoa/ha ja paras laatu pitäisi pelastaa.