Kuviolle tulossa energiapuu hakkuu vielä näille lumille. Kuvio on ojitettu lehtomainen turvemaa, puusto sekapuustoa, jossa vanhat ajourat.
” Kysymys, kumpi kouramalli olisi parempi energia- vai tavaralajikoura näissä sekapuukohteissa ?
Kuviolle tulossa energiapuu hakkuu vielä näille lumille. Kuvio on ojitettu lehtomainen turvemaa, puusto sekapuustoa, jossa vanhat ajourat.
” Kysymys, kumpi kouramalli olisi parempi energia- vai tavaralajikoura näissä sekapuukohteissa ?
Jos ei ole tarkoitus uittaa ajokonetta kelirikon kynnyksellä suosittelen tavaralajikouraa. Nipsuilla ura jää havuttamatta. Jos vielä on puhkaistava uraa isompaan puustoon tai tehtävä varastopaikkaa ko olosuhteissa, on tavaralajikoura ainoa vaihtoehto. Toki nuo puut saisivat kasvaa vielä muutaman vuoden ,että korjuukustannus ei menisi miinukselle.
Huvä huomio suorittavalta, oksista tuleva lisä kantavuus on tälläkin kuviolla eduksi. Täällä päin kiljotiini kourat eivät ole vielä yleisiä. Minullakin on näkemystä vasta kahdesta työnäytöksestä, jotka oli valjastettu keskiraskaseen kaivuriin.
Työ näytöksistä jäi minulle kokonaisuutena hieman kömpelö vaikutelma, ehkä helppoon maastoon ja kokeneen kuljettajan kanssa ? Tämäkin energiapuu leimikko sisältää lahovikaista, lähes vanerikoivun kokoluokkaa olevaa leimikon osia, joten varmenpi valinta taitaa olla ”energiapuuksi tavaralajikouralla ” !
Kantavuuden lisäksi ravinneseikka. Jos alue on yleensä aikomus jatkokasvattaa, kaiken tähteen keräys tuottaa selvää tappiota.
Kasvupaikka on (OMT) pohjaa, ja harventamalla, ylispuunpoistona ja poimintahakkuuna tämä 3,5 ha:n kuvio on tarkoitus käydä läpi.
ps. Minkä laisia kokemuksia palstalaisilla on kaivuripohjaisesta ja tavaralajikouralla varustetusta koneesta on syntynyt ?
Kulkeeko kaivuri näillä kevättalven n. 60- 70 cm lumilla liikaa pintoja pitkin, kun lähikuljetus tulisi keskiraskaalla ajokoneella tehtäväksi ?
Kolleegoilla olleet viritykset ja kokemukset ovat pitäneet ne vehkeet heidän liitereissä. Siinä on liian paljon kompromisseja yhteen vehkeeseen. Ja tuntuma on, että ajokoneen olisi oltava telavarustukseltaan vastaava, että raiteilla pysyy.
Kulkee liukkaammin sivuttain ,kun eteen tai taakse. Ei pidä ällistellä leveähköjä ajouria. Sitä leveämmät ,mitä vähemmän hakkuutähteitä jarruna.
Kaivuri soveltuu paikaan jossa masto tasaista ja tehdään pelkkää kokopuuta. Ei se oikein oikeaan metsän harventamiseen sovellu josta rankaakin pitäisi tulla. Kuvan paikkaan paras ihan normaali sahakoura niin pärjää isompien puidenkin kanssa ja saa tosiaan latvukset uralle.
Kiitos vinkeistä, kaivuri on telastoltaan jäykkä, ja sitäkautta voisi olettaa, että lähes tasainenkin maasto on tönimässä konetta suvuluisuun ja jonka seurauksena ajouran lisätarve kasvaa.
mehtäukolta myös hyvä vinkki lähikuljetus koneen telavarustukseen, tällä hetkellä vahva lumikerros on ilman välihankea, joten motokin jo liikuttelee lumia raiteista sammalikkoon asti.
Omaan hankkeeseen liittyen perehdyin vähän energiapuun korjuun tekniikoihin. Syöttävä energiapuukoura tuntuisi monessa tapauksessa järkevältä vaihtoehdolta. Sillä kun pystyy joukkokäsittelemään runkoja ja silti karsimaan ne. Varmaan hyvä vaihtoehto etenkin jos puu on pienempiläpimittausta. Sinun leimikko voi olla jo niin paksua, että kannattavuus kestää normi moton kouran.
Joo, meidän leimikko tuli alkuviikosta valmiiksi, korjuu olosuhteet oli meidän puolella ja vahva lumikerros painui oksien kanssa kantavaksi patjaksi ajouralle. Kuvan otto hetkellä palstalla oli lunta ,8-,9 m
Tässäkin leimikossa oli tavaralajikoura se oikea valinta. Minullekin oli yllätys miten paljon metsä muuttu edukseen kun sieltä poistettiin huonompilaatuinen koivu, välistä harvennettiin normaalisti ja paikoin päältä päin romupuita pois.
Tuollasissakaan enää todellakaan kannata jäädä riukuuntumista odottelemaan. Onnittelut oikeasta hetkestä ja käsittelyvalinnasta. Kaivureihin päin ei kannata oikeastaan katsella tuollaisissa paikoissa. Tavaralajikoura on paikallaan kun erotellaan ranka ja kokopuu, varsinkin tuollaisissa järeissä energiapuukohteissa ja monesti tiloille on samalla muitakin kuvioita tehtävänä, ei pelkästään energiakuvioita.
Itä-Suomeen energiapuun kauppa on ollut kilpailukykyinen vasta tämän nousukauden aikaan. Aiemmin meiltäkin on mennyt polttoon vain kantoja, kannot oli nostettu tulevien metsäautoteiden pohjilta.
Nyt kaksi energiapuukauppaa on olleet rangan, kokopuun ja toteutuksen osalta yllättävänkin oikeita ratkaisuja.
Aloitukseen kyselinkin koura vaihtoehdoista, kiljotiini- vai tavaralaji koura olisi käytössä parempi. Suorittava porras ja mehtäukko toikin siihen käytännön kokemukukseen perustuvaa lisää uskon vahvistusta, hyvä.