Jees, jos taimikonhoidot on tehty ajallaan, niin ensiharvennuksen jälkeen kuvio ei ole harva tehtiin harvennus sitten pelkkänä ainespuuna tai yhdistettynä energiakorjuuna. Kuviosta tulee harva tai sitä joutuu täydentämään kasvuopaikalle sopimattomalla puulajilla jos energiaharvennuksen yhteydessä tehdään myös rästiin jäänyttä taimikonhoitoa. Näin yksinkertaista se on.
Mihinkä päin ne antonin männyt lainkaan mahtaa kasvaakkaan?
Aivan normaalia mäntymetsän alkua näyttää pukkaavan ja puut yleensä pyrkii jostain syystä ylöspäin. En nyt omasta raivausalaltanikaan muista että männyt kovasti olisi suuntaa muualle ottanut kuin taivasta kohti.
Kun routa vähän vääntelee sitä paalujuurta, niin kääntyy samalla koko runko. Sitten se latva lähtee pyrkimään vastakkaiseen suuntaan kuin maan keskipiste.
Runkoluku ennen harvennista oli vain 4300 kpl /ha (Hyvin kallioinen maapohja)
Runkoluku harvennuksen jälkeen 1450 kpl /ha.
Hakkuukertymä oli 35 mottia /ha.
Tällä hetkellä puuta 111 mottia /ha
Kasvu 13,2 mottia /ha
Lannoitettu 2012
Kakkosharvennuksessakan tuskin poistuma tukin määrästä puhumattakaan nousee merkittäväksi, kun noin tiheäksi on pitänyt jättää. Kallio tekee sen, että aukkoja on, joten siellä missä kalliota ei ole, puusto on hiukan tiheämpää kuin runkoluvusta voisi päätellä.
Edelleenkään käytännössä en oleellista eroa tuossa näe siihen, että taimikko harvennettaisiin ja ensiharvennus tehtäisiin hiukan myöhemmin. Mutta jos männylle huippulaatua haluaa varmistaa, noinhan se menee. Karulla paikalla kuten kuvassa silti toimisin hiukan toisin.
Miksi olet päätynyt tuollaiseen tiheikkökasvatukseen?
Pystykarsittu harvennuksen jälkeen.
Eipä tuo vallan harvalta näytä vieläkään.
Jesse ei tunnista sanojen harva ja harvennus merkitysta. Hoolla alkavista sanoista on kuitenkin oppinut hirven ja haavan?
Lähinnä mainitsin tuon vain siksi kun noita e-puuhakkuita on niin runsaasti arvosteltu harvaksi tehdyiksi.
Jees, jos taimikonhoidot on tehty ajallaan, niin ensiharvennuksen jälkeen kuvio ei ole harva tehtiin harvennus sitten pelkkänä ainespuuna tai yhdistettynä energiakorjuuna. Kuviosta tulee harva tai sitä joutuu täydentämään kasvuopaikalle sopimattomalla puulajilla jos energiaharvennuksen yhteydessä tehdään myös rästiin jäänyttä taimikonhoitoa. Näin yksinkertaista se on.
Lähes luotisuoraa puuta taas, hämmästyttävää.
Oliko lähtökohtana energiaharvennukseen tässä n. 4500 runkoa? Paljonko oli harvennuksen kertymä?
Mihinkä päin ne antonin männyt lainkaan mahtaa kasvaakkaan?
Aivan normaalia mäntymetsän alkua näyttää pukkaavan ja puut yleensä pyrkii jostain syystä ylöspäin. En nyt omasta raivausalaltanikaan muista että männyt kovasti olisi suuntaa muualle ottanut kuin taivasta kohti.
Kun routa vähän vääntelee sitä paalujuurta, niin kääntyy samalla koko runko. Sitten se latva lähtee pyrkimään vastakkaiseen suuntaan kuin maan keskipiste.
Ai nin, en muistanut että anton kasvattelee lähes ikirouran alueilla.
Runkoluku ennen harvennista oli vain 4300 kpl /ha (Hyvin kallioinen maapohja)
Runkoluku harvennuksen jälkeen 1450 kpl /ha.
Hakkuukertymä oli 35 mottia /ha.
Tällä hetkellä puuta 111 mottia /ha
Kasvu 13,2 mottia /ha
Lannoitettu 2012
Kakkosharvennuksessakan tuskin poistuma tukin määrästä puhumattakaan nousee merkittäväksi, kun noin tiheäksi on pitänyt jättää. Kallio tekee sen, että aukkoja on, joten siellä missä kalliota ei ole, puusto on hiukan tiheämpää kuin runkoluvusta voisi päätellä.
Edelleenkään käytännössä en oleellista eroa tuossa näe siihen, että taimikko harvennettaisiin ja ensiharvennus tehtäisiin hiukan myöhemmin. Mutta jos männylle huippulaatua haluaa varmistaa, noinhan se menee. Karulla paikalla kuten kuvassa silti toimisin hiukan toisin.
Miksi olet päätynyt tuollaiseen tiheikkökasvatukseen?
Ehkä eniten olen katsonut mallia metsäyhtiöiden ja muiden suurten metsää omistavien organisaatioiden metsänhoidosta.