Raivasin kyllä itsellä raivarilla vastaavan tihkun koivuvitelikön jättäen kuusien ympärille hiukka tilaa. Elikkä noi ohuimmat nurin, mutten ollenkaan niin harvaksi kuin yleensä koivua ohjataan. Ideana lisi saada hetken päästä siitä energiarankaa tai polttopuuta itselle. Energiastahan saa saman hinnan kuin kuidusta.
Pohjasta näkyy että kasvuvoimaa on ja lannoirtusta sinällään ei toi pohja kaipaa ja aika pian koivu hyödyntää kasvutilan, joten lienee hyvä energiahakkuukohde aika pian. Elikkä ehdotan apuharvennusta raivaussahalla tässä vaiheessa.
Jätettävä puusto lienee jotain 5-6 metristä ja 5-6 senttistä, reilut 10 vuotiasta vitelikköä. Mielestäni kevyt raivaus energiakorjuu tavoitteena ei riitä. Edelleenkään hyvän energiakohteen määritelmä ei ole suuri runkoluku ja pieni rankakoko. Siksi etenkään lehtipuustoa ei kannata kasvattaa tiheänä, koska rungot eivät järeydy ja harvennuksen jälkeen honteloina ne taipuu lumen alla. Latvuskin ehtii supistua liikaa, jolloin kasvun paranemista saa odotella vuosia.
Itse tekisin tuohon luultavasti mahdollisimman pian selkeän harvennuksen suunnilleen runkolukuun 1800-2400 riippuen puulajeista (hies/raudus/haapa/havupuut). Tarkempi määrittely jäisi tietysti paikan päällä tehtävään arvioon.
Riippuu siitä onko mahdollista käydä kuviolla lähitulevaisuudessa uudestaan, mikäli on, niin kannattanee harvennella esim polttopuuksi ylispuita tulevaisuudessa. Pahin pöpelikkö kannattaa raivata joka tapauksessa.
Itsellä vähän samantapaista alaa vajaa hehtaari ”siivuna” pian päätehakattavan metsän ja palstan reunan välissä (n 20m x 300 m). Onko sillä suurta merkitystä tekeekö harvennuksen nyt syksyllä, vai vasta keväällä? Ilmeisesti lumituhojen riski pienenee hivenen, mutta onko muita etuja?
Tuossa kuvassa näkyy aika paljon hyvänoloisiakin koivuja. Osa siis selkeästi pientä riukua ja osa jo hyvän kokoista. Vaikeia toki kuvasta aina päätellä pituuden suhdetta paksuuteen, mikä taitaa mittari olla mahd. riukuisuudelle.
Ehdottomasti GLA:n linjoilla. Tehokas harvennus vain raivaussahalla, Koivu järeytyy silmissä eikä pääse riukuuntumaan. Tulee myös tilaa kuusille kasvaa,
Tuossa on alkujaan tavoiteltu rauduskoivikkoa (päätellen siemenpuista). Kuusia on sinänsä turhaa lisäillä koivikon alle myöhemmin, koivut voittavat nuorena kuuset helposti.
Minun silmään kuvan koivut näyttävät hyviltä. Jos pituutta on seitsemän metrin luokkaa niin raivaussahalla taimikonhoito tiheyteen 1600 runkoa hehtaarilla. Siten runkojen järeytymisen jälkeen normaali ensiharvennus.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Molemmat: Eli kevyt raivaus ja e-puunkasvatusta kotvan vielä.
Raivasin kyllä itsellä raivarilla vastaavan tihkun koivuvitelikön jättäen kuusien ympärille hiukka tilaa. Elikkä noi ohuimmat nurin, mutten ollenkaan niin harvaksi kuin yleensä koivua ohjataan. Ideana lisi saada hetken päästä siitä energiarankaa tai polttopuuta itselle. Energiastahan saa saman hinnan kuin kuidusta.
Pohjasta näkyy että kasvuvoimaa on ja lannoirtusta sinällään ei toi pohja kaipaa ja aika pian koivu hyödyntää kasvutilan, joten lienee hyvä energiahakkuukohde aika pian. Elikkä ehdotan apuharvennusta raivaussahalla tässä vaiheessa.
Kevyt raivaus, sitten jonkunajan päästä energiapuu harvennus, jäljelle jää toivottavasti kehityskelpoinen kuusi koivu sekametsä
Jätettävä puusto lienee jotain 5-6 metristä ja 5-6 senttistä, reilut 10 vuotiasta vitelikköä. Mielestäni kevyt raivaus energiakorjuu tavoitteena ei riitä. Edelleenkään hyvän energiakohteen määritelmä ei ole suuri runkoluku ja pieni rankakoko. Siksi etenkään lehtipuustoa ei kannata kasvattaa tiheänä, koska rungot eivät järeydy ja harvennuksen jälkeen honteloina ne taipuu lumen alla. Latvuskin ehtii supistua liikaa, jolloin kasvun paranemista saa odotella vuosia.
Itse tekisin tuohon luultavasti mahdollisimman pian selkeän harvennuksen suunnilleen runkolukuun 1800-2400 riippuen puulajeista (hies/raudus/haapa/havupuut). Tarkempi määrittely jäisi tietysti paikan päällä tehtävään arvioon.
Siitähän saisi vielä melko hyvän koivikon raivaamalla. Toki töitä on tuossakin tehtävänä aika reippaasti, verrattuna hyvin hoidettuun.
Kuvio kasvanut vapaasti vuodesta 1999.
Historia; Avohakkuu, äestys, r-koivu siemenpuiden poisto, kuusen viljelyä ”sinne tänne”.
Kuuset jääneet lehtipuuston alle ja koivu ottanut vallan.
Päätehakkuun puuston saa sitten kuusista ja valio r-koivurungoista.
Raivuuta siis, heikko koivu pois, kuuselle elintilaa ja valio r-koivurungoille sama temppu.
_______
Energiapuu vaihtoehto; apuharvennus—>energia päätehakkuu 20 v.päästä.
_______
Ekologinen vaihtoehto; antaa vaan kasvaa. Kuviolla oma kiva tunnelma…
______
Heti kun lumet on sulanut keväällä niin raivuri käyntiin.
___
Metsämaa erinomaista OMT, kivetöntä. Tie kuvan ottopaikasta 90 m päässä.
Pikkukoivut pois vaan säälittä. Lopun kanssa voi hifistellä.
Riippuu siitä onko mahdollista käydä kuviolla lähitulevaisuudessa uudestaan, mikäli on, niin kannattanee harvennella esim polttopuuksi ylispuita tulevaisuudessa. Pahin pöpelikkö kannattaa raivata joka tapauksessa.
Terve
Itsellä vähän samantapaista alaa vajaa hehtaari ”siivuna” pian päätehakattavan metsän ja palstan reunan välissä (n 20m x 300 m). Onko sillä suurta merkitystä tekeekö harvennuksen nyt syksyllä, vai vasta keväällä? Ilmeisesti lumituhojen riski pienenee hivenen, mutta onko muita etuja?
Tuossa kuvassa näkyy aika paljon hyvänoloisiakin koivuja. Osa siis selkeästi pientä riukua ja osa jo hyvän kokoista. Vaikeia toki kuvasta aina päätellä pituuden suhdetta paksuuteen, mikä taitaa mittari olla mahd. riukuisuudelle.
Luonto harventaa alhaalta päin, siis heikot pois.
Valitettavasti luonto ei poista huonolaatuisia, ne on metsänhoitajan tehtävä.
Jos kuvion raivaa keväällä vahvistuu rungot paremmin kestämään lumituhoja.
Ehdottomasti GLA:n linjoilla. Tehokas harvennus vain raivaussahalla, Koivu järeytyy silmissä eikä pääse riukuuntumaan. Tulee myös tilaa kuusille kasvaa,
Tuossa on alkujaan tavoiteltu rauduskoivikkoa (päätellen siemenpuista). Kuusia on sinänsä turhaa lisäillä koivikon alle myöhemmin, koivut voittavat nuorena kuuset helposti.
Minun silmään kuvan koivut näyttävät hyviltä. Jos pituutta on seitsemän metrin luokkaa niin raivaussahalla taimikonhoito tiheyteen 1600 runkoa hehtaarilla. Siten runkojen järeytymisen jälkeen normaali ensiharvennus.