Osaava moto kuljettaja saa tähän jäämään hyvälaatuisen ja kasvavan seka metsän. Oliko niin, että kuvio jo harvennettu, nyt olisi vastaavien kohteiden hoidon ja kaupan teon aika ?
Melkolailla vääristynyt kuva tulee energiapuuhakkuusta jos se risuröykkiö jää tienlaitaan ja tarkastellaan voimalaitoksen pihassa, että mitäs sieltä tulikaan.
Vähätkin risut näyttää kasassa paljolta ,kun risukasassa on puolet ilmaa. Pistetään vertailuun se Visan hehtaarin palsta, josta tuli erilaisina jakeina ja sivuvirtoina yli 1000 mottia poltettavaa hehtaarilta. Kuvassa energiatarpeita vain murto-osa ,mutta hehtaareita on koluttu useita. Pystyrisujen vaikutus energiapuumarkkinoilla jää käytännössä kosmeettiseksi. Puunjalostusprosessin jäteliemistä, hakkeesta ja purusta saadan jo sellainen määrä poltettavaa ,joka vastaa 60%ainespuun kokonaismäärästä. Kuituläpimitan täyttävää rankaa ja huonos tukkiainesta poltetaan myös ja lisäksi aukkojen hakkuutähteitä ja kantoja. Marginasliin hukkuu pieniläpimittainen kokopuu kokonaisuutta tarkasteltaessa.
Kuvan kaltaisista maisemista kokopuutakin syntyy ,mutta suhdanteiden muuttuessa tuokin raivattaisiin ja talteen otettaisiin vain kuidun mittavaatimukset täyttävä osa puista. Raivaamattomana jäisi odottamaan hamaan tulevaisuuteen.
Se on se ja sama mitä sieltä visan metsästä tulee poltettavaksi jos hakkuumäärät on tapissa. Kasvu o ainoastaan kokopuussa mahdollinen jos laitetaan kuitua 80% niin saadaan sen päälle 20% latvaa. Niin ymmärretään, että kuitua palaa lähinnä mutta se poltettavan määrää voidaan ja nostetaan kokopuulla. Kokopuu auttaa, että saadaan nuoret metsät aikesemmin kasvukuntoon ja menetetä mahdollisuuksia tukkiin. Tietysti terveiset kuituliitosta on, että odotellaan 10 vuotta ja ei murehdita niistä energiapuun kannattavuuksista tai tukeista.
”Visan hehtaarin palsta, josta tuli erilaisina jakeina ja sivuvirtoina yli 1000 mottia poltettavaa hehtaarilta.” Siis kannonnostosta tulee 100-200m3 hehtaarilta, latvusmassaa 100m3 sitten tulee kuorta ja selluhaketta jonkinlaisia määriä. Avaatko vähän? Varmaan sellunteon yhteydessä jotakin vielä mutta milä suhde, en tiedä.
Tarkennetaan hiukan alaspäin. Ainespuun sivuvirrat n.360 mottia + kannot ja hakkuutähteet ,n. 325 mottia. Yht.685 mottia. ( Latvusmassa+ kannot ovat noin puolet ainespuun kokonaismäärästä) . Nuoren metsän kunnostuksista karttuu tavaraa noin 30 mottia hehtaarilta ,joten on kahlattava parikymmentä hehtaaria Visan aukon tuottaman energiamäärän keräilemiseksi. Ensiharvennukset ovat sitten jo eri juttu.
Edellinen oli luonnollisesti aukon päätuotteen lisäksi ,jolloin kokonaispoistuma hehtaarilta muodostui tuhannen motin suuruiseksi.
Kannot on kyllä hävinnyt maisemasta, en tietäisi, että sitä tehdään jossain jos visa ei olisi kertonut. Eikös siinä ole vielä enemmän niitä ongelmia kiviä hakkurissa ja ne kivet ja maat aiheuta vielä ongelmia poltettaessa. Saa nouseeko kantojen nosto enää.
Kun niissä päätehakkuissa ei ole enää potentiaalia lisätä poltettavaa tavaraa niin sitä joudutaan ja pystytään hakemaan harvennuksilta ja kunnostettavista metsistä. Kaikesta poltettavasta energiapuusta on todella risuja, oksia ja latvoja. Eikö vähän hassua sanoa, että voimalaitokset risuilla lämpene?
Nuorenmetsän kunnostukset ovat ratkaisseet monta ongelmaa: 1) kuviokoot, kerralla saadaan isompia alueita tehtyä, ihan normaalia että saadaan 10-15 ha yhtenäistä aluetta, jossa puiden koko vaihtelee risusta aina puolen kuution ylispuuleppään. 2) toissijaisten puiden kahminen metsistä. Lepät ja muut eivät jää kiusaamaan enää muita puita kun nekin poistetaan nyt ensiharvennuksessa, ennen ei otettu kun niistä ei maksettu.
Tää on tällästä, markkinat on ratkaissut itse miten metsät käsitellään.
Taitaa sertin vuoksi jäädä lepät pystyyn tänä päivänä. Sama tilanne järeiden haapojen kohdalla.
15 ha:n nuoren metsän kunnostukset harvinaisia. Keskiverto metsänomistajan tilalla kuviokoko on 0,5- 1,5 ha. Puhtaita energiapuukohteita näistä on hankala viritellä. Hoidetun metsän ( ei tarvita nuoren metsän kunnostusta) aukot ja harvennukset on sen sijaan helpompi niputtaa isommiksi kokonaisuuksiksi ja kerätä tarvittaessa latvukset energiaksi. Muistutan vielä ,että hyvätekeväisyys ei ole energiayhtiöiden pääbisnes. Energiatarpeet täytetään sieltä ,mistä tavaraa irtoaa kohtuullisisin kustannuksin ja juuri silloin ,kun on tarvis. Nykyinen poikkeuksellinen tilanne ei ole pysyvä olotila.
Se on miten sen ottaa, itse ainakin tykkään ku on aina 5-15ha energiapuukohteilla. Sen lisäksi kun tämän ovat ottaneet isot metsänomistajat ja sijoittajat ja asiasta eniten ymmärtävät omakseen niin kestää aikansa ennekuin muutkin tajuavat. Se on kato silloin ku harvennetaan niin harvennetaan kaikki kerralla ja mitään rajoituksiahan ei ole jos haluaa kuituakin myydä. Isoimmat puhtaat energiakohteet ovat kymmeniä hehtaareita yhtenäisiä alueita ja energiaa tulee tuhansia kuutiota yhdeltä hakkuulta. On siinä vähän raivaamistaki aina.
Aha, pefc pihlaja on 20cm fsc 10cm mut eikös leppiä nyt saa kuitenkin ottaa rajoituksetta ja ja eihän Haapoja tarvii säästöpuita enempää jättää sen lisäksi, että järeää haapa mitenkään yleensä ole ensiharvennuksessa mukana , lähinnä kakkosharvennukselta paiskaavat kokopuuhun.
”…Kannot… Eikös siinä ole vielä enemmän niitä ongelmia kiviä hakkurissa..” Ymmärtääkseni kannot haketetaan murskalla joka on tunteeton kiville. Muu puutavara hakkureilla.
Energiaan erikoistunut Laaniakin kertoo tämän päivän uutisisessa ,että energiaksi soveltuvat vain järeimmät metka-kohteet. Pienemmät ovat kannattamattomia. Samassa uutisessa myös todetaan ,kuten olen jo koettanut kertoa, että puuta tarvitaan tulevaisuudessa vähemmän poltettavaksi.
Joka haluaa niitä kepikoita kasvattaa , saa odotella nykyistä pidempään ,että puut kelpaavat. Metsä pääsee taatusti huonoon kuntoon kauppahetkeä odotellessa. Kannattaa siis pitää raivausaha hyvässä tikissä ja myös käyttää sitä ahkerasti taimikkovaiheessa.
Suuri kysyntä kasvatusmetsien ammattimaisille hoitohakkuille ja voimalaitosten kasvava energiapuun tarve mahdollistavat Laanian toiminnan laajentamiseen maantieteellisesti Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueilla.
Ensiharvennuksia ja nuoren metsän hoitohakkuita on Suomen Metsäkeskuksen mukaan rästissä tällä hetkellä 8 vuoden toteuttamistarvetta vastaava määrä koko Suomessa ja uutta hoitotarvetta syntyy joka vuosi lisääEnergiapuu on mielekäs vaihtoehto metsän harventamistarpeissa, sillä sitä voi olla taloudellisesti kannattavampaa korjata talteen sellaisistakin kohteista, joista kuitupuun saanto ei olisi riittävää, Laanian metsäjohtaja Juha Fränti kertoo.”
Jaa että sellaset toiminnan laajentamissuunnitelmat. Niinkuin sanoin kasvua on tällä sektorilla, mut ei kannata lähteä soitellen sotaan ja ilmoittaa, että isot kelpaa jos toiselle kelpaa pienet niin haihtuvat laajentumissuunnitelmat ilmaan.
Bisnes ei pyöri ,jos menot ylittävät tulot. Jos tekee tappiolla, loppu koittaa varmasti.
Markkinoita vallattaessa luvataan sitä ja tätä , jotta saadaan tarjontaa aikaiseksi. Sitten sumasta valitaan parhaat palat ja huonosti soveltuville kohteille sanotaan kiitos ei. On lyhytnäköistä kuvitella , että kaikki kohteet ,jotka ovat oikeutettuja metkaan olisivat sopivia energiapuukohteita. Hankintana voi tehdä ,kuten itse parhaaksi näkee . Toisten toteuttamana on otettava talouden reaaliteetit huomioon ,jotta ei tulisi pettymyksiä. Epäkurantit kohteet eivät käy kaupaksi pakolla.
No kyllähän tuo havupuun jäävä puusto alle 12m on aika vaikea ja tuskin enää kannattaa. Mutta eikö se ole hyvä asia, että se ei energiatuki ei taatusti kannusta ketään kasvattamaan energiaksi tukimielessä. Sen lisäksi markkina ei ylikuumene ja bisnes ei synny tuen ympärille vaan nyt se syntyy aidon hinnan ja kysynnän ympärille niin energiapuubisnes on nyt terveellä pohjalla. Kuten tuossa laanian sivullakin, että scorpionihan se siellä energiapuuta tekee et tuskin syntyy enää typeriä risurohmu keksintöjäkään. Tuottavuus on jo sillä tasolla, että kun sinne 10-15han väliin jää jotain pienempää niin nopeasti menee läpi. Tuo Lehtipuu metka on ehkä helpompi jos juuri sitä leppä-koivikkoa 15m. Mut johonkinhan se raja on vedettävä mitä tehdään, jossain se kannattavuusraja on. Tosiaan eihän noita 8 vuoden rästejä tulisi jos todella taimikonhoitoja teetettäisiin ja kun siihen ei ole pakkokeinoja niin tämä tapa on vallan mainio.
Keskiraskaalla nyky metsäkone kalustolla näyttää työ onnistuvan hyvin. Vähänkin heikommalla hoidolla ollut kuvio näköjään kasvattaa lähtevän puun kokoluokkaa, poimintana ja myös altapäin harvennettuna, oman leimikon esimerkki sen näytti toteen.
Keskiraskas kalusto on vakaa ja pystyy käsittelemään n. 20 m uravälin paikaltaan. Metsätraktori pohjaisella koneella on mahdollista pysyä 4,5 m:n uraleveydellä, johon ei kaivuri pohjaisella kalustolla oikeesti päästä. Hakkuupää kannattaa valita n. 50 cm avaumalla, lisättynä keräävillä käpälillä
Energiapuu markkinoilla on myyjän markkinat. Energiapuuna kokopuuksi korjattava minimi runko rinnalta on 5 cm ja karsitut puutavaralajit tehdään 8, ja 8 cm + rinnalta olevista rungoista.
Ei se ollut kovin suuri ihmekkään kun takavuosina ei talvi ensiharvennuksia saanut kaupaksi, tarjoukset oli yleisesti alle 10 €. Rankana siitä nyt tarjotaan 23,50- 24,50 € / m3, puun lajista ja laadusta riippumatta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Osaava moto kuljettaja saa tähän jäämään hyvälaatuisen ja kasvavan seka metsän. Oliko niin, että kuvio jo harvennettu, nyt olisi vastaavien kohteiden hoidon ja kaupan teon aika ?
Melkolailla vääristynyt kuva tulee energiapuuhakkuusta jos se risuröykkiö jää tienlaitaan ja tarkastellaan voimalaitoksen pihassa, että mitäs sieltä tulikaan.
Vähätkin risut näyttää kasassa paljolta ,kun risukasassa on puolet ilmaa. Pistetään vertailuun se Visan hehtaarin palsta, josta tuli erilaisina jakeina ja sivuvirtoina yli 1000 mottia poltettavaa hehtaarilta. Kuvassa energiatarpeita vain murto-osa ,mutta hehtaareita on koluttu useita. Pystyrisujen vaikutus energiapuumarkkinoilla jää käytännössä kosmeettiseksi. Puunjalostusprosessin jäteliemistä, hakkeesta ja purusta saadan jo sellainen määrä poltettavaa ,joka vastaa 60%ainespuun kokonaismäärästä. Kuituläpimitan täyttävää rankaa ja huonos tukkiainesta poltetaan myös ja lisäksi aukkojen hakkuutähteitä ja kantoja. Marginasliin hukkuu pieniläpimittainen kokopuu kokonaisuutta tarkasteltaessa.
Kuvan kaltaisista maisemista kokopuutakin syntyy ,mutta suhdanteiden muuttuessa tuokin raivattaisiin ja talteen otettaisiin vain kuidun mittavaatimukset täyttävä osa puista. Raivaamattomana jäisi odottamaan hamaan tulevaisuuteen.
Se on se ja sama mitä sieltä visan metsästä tulee poltettavaksi jos hakkuumäärät on tapissa. Kasvu o ainoastaan kokopuussa mahdollinen jos laitetaan kuitua 80% niin saadaan sen päälle 20% latvaa. Niin ymmärretään, että kuitua palaa lähinnä mutta se poltettavan määrää voidaan ja nostetaan kokopuulla. Kokopuu auttaa, että saadaan nuoret metsät aikesemmin kasvukuntoon ja menetetä mahdollisuuksia tukkiin. Tietysti terveiset kuituliitosta on, että odotellaan 10 vuotta ja ei murehdita niistä energiapuun kannattavuuksista tai tukeista.
”Visan hehtaarin palsta, josta tuli erilaisina jakeina ja sivuvirtoina yli 1000 mottia poltettavaa hehtaarilta.” Siis kannonnostosta tulee 100-200m3 hehtaarilta, latvusmassaa 100m3 sitten tulee kuorta ja selluhaketta jonkinlaisia määriä. Avaatko vähän? Varmaan sellunteon yhteydessä jotakin vielä mutta milä suhde, en tiedä.
Tarkennetaan hiukan alaspäin. Ainespuun sivuvirrat n.360 mottia + kannot ja hakkuutähteet ,n. 325 mottia. Yht.685 mottia. ( Latvusmassa+ kannot ovat noin puolet ainespuun kokonaismäärästä) . Nuoren metsän kunnostuksista karttuu tavaraa noin 30 mottia hehtaarilta ,joten on kahlattava parikymmentä hehtaaria Visan aukon tuottaman energiamäärän keräilemiseksi. Ensiharvennukset ovat sitten jo eri juttu.
Edellinen oli luonnollisesti aukon päätuotteen lisäksi ,jolloin kokonaispoistuma hehtaarilta muodostui tuhannen motin suuruiseksi.
Kannot on kyllä hävinnyt maisemasta, en tietäisi, että sitä tehdään jossain jos visa ei olisi kertonut. Eikös siinä ole vielä enemmän niitä ongelmia kiviä hakkurissa ja ne kivet ja maat aiheuta vielä ongelmia poltettaessa. Saa nouseeko kantojen nosto enää.
Kun niissä päätehakkuissa ei ole enää potentiaalia lisätä poltettavaa tavaraa niin sitä joudutaan ja pystytään hakemaan harvennuksilta ja kunnostettavista metsistä. Kaikesta poltettavasta energiapuusta on todella risuja, oksia ja latvoja. Eikö vähän hassua sanoa, että voimalaitokset risuilla lämpene?
Nuorenmetsän kunnostukset ovat ratkaisseet monta ongelmaa: 1) kuviokoot, kerralla saadaan isompia alueita tehtyä, ihan normaalia että saadaan 10-15 ha yhtenäistä aluetta, jossa puiden koko vaihtelee risusta aina puolen kuution ylispuuleppään. 2) toissijaisten puiden kahminen metsistä. Lepät ja muut eivät jää kiusaamaan enää muita puita kun nekin poistetaan nyt ensiharvennuksessa, ennen ei otettu kun niistä ei maksettu.
Tää on tällästä, markkinat on ratkaissut itse miten metsät käsitellään.
Taitaa sertin vuoksi jäädä lepät pystyyn tänä päivänä. Sama tilanne järeiden haapojen kohdalla.
15 ha:n nuoren metsän kunnostukset harvinaisia. Keskiverto metsänomistajan tilalla kuviokoko on 0,5- 1,5 ha. Puhtaita energiapuukohteita näistä on hankala viritellä. Hoidetun metsän ( ei tarvita nuoren metsän kunnostusta) aukot ja harvennukset on sen sijaan helpompi niputtaa isommiksi kokonaisuuksiksi ja kerätä tarvittaessa latvukset energiaksi. Muistutan vielä ,että hyvätekeväisyys ei ole energiayhtiöiden pääbisnes. Energiatarpeet täytetään sieltä ,mistä tavaraa irtoaa kohtuullisisin kustannuksin ja juuri silloin ,kun on tarvis. Nykyinen poikkeuksellinen tilanne ei ole pysyvä olotila.
Se on miten sen ottaa, itse ainakin tykkään ku on aina 5-15ha energiapuukohteilla. Sen lisäksi kun tämän ovat ottaneet isot metsänomistajat ja sijoittajat ja asiasta eniten ymmärtävät omakseen niin kestää aikansa ennekuin muutkin tajuavat. Se on kato silloin ku harvennetaan niin harvennetaan kaikki kerralla ja mitään rajoituksiahan ei ole jos haluaa kuituakin myydä. Isoimmat puhtaat energiakohteet ovat kymmeniä hehtaareita yhtenäisiä alueita ja energiaa tulee tuhansia kuutiota yhdeltä hakkuulta. On siinä vähän raivaamistaki aina.
Aha, pefc pihlaja on 20cm fsc 10cm mut eikös leppiä nyt saa kuitenkin ottaa rajoituksetta ja ja eihän Haapoja tarvii säästöpuita enempää jättää sen lisäksi, että järeää haapa mitenkään yleensä ole ensiharvennuksessa mukana , lähinnä kakkosharvennukselta paiskaavat kokopuuhun.
”…Kannot… Eikös siinä ole vielä enemmän niitä ongelmia kiviä hakkurissa..” Ymmärtääkseni kannot haketetaan murskalla joka on tunteeton kiville. Muu puutavara hakkureilla.
Energiaan erikoistunut Laaniakin kertoo tämän päivän uutisisessa ,että energiaksi soveltuvat vain järeimmät metka-kohteet. Pienemmät ovat kannattamattomia. Samassa uutisessa myös todetaan ,kuten olen jo koettanut kertoa, että puuta tarvitaan tulevaisuudessa vähemmän poltettavaksi.
Joka haluaa niitä kepikoita kasvattaa , saa odotella nykyistä pidempään ,että puut kelpaavat. Metsä pääsee taatusti huonoon kuntoon kauppahetkeä odotellessa. Kannattaa siis pitää raivausaha hyvässä tikissä ja myös käyttää sitä ahkerasti taimikkovaiheessa.
Laania laajentaa toimintaa kaakkoon 2024 alussa
Suuri kysyntä kasvatusmetsien ammattimaisille hoitohakkuille ja voimalaitosten kasvava energiapuun tarve mahdollistavat Laanian toiminnan laajentamiseen maantieteellisesti Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon alueilla.
Ensiharvennuksia ja nuoren metsän hoitohakkuita on Suomen Metsäkeskuksen mukaan rästissä tällä hetkellä 8 vuoden toteuttamistarvetta vastaava määrä koko Suomessa ja uutta hoitotarvetta syntyy joka vuosi lisääEnergiapuu on mielekäs vaihtoehto metsän harventamistarpeissa, sillä sitä voi olla taloudellisesti kannattavampaa korjata talteen sellaisistakin kohteista, joista kuitupuun saanto ei olisi riittävää, Laanian metsäjohtaja Juha Fränti kertoo.”
Jaa että sellaset toiminnan laajentamissuunnitelmat. Niinkuin sanoin kasvua on tällä sektorilla, mut ei kannata lähteä soitellen sotaan ja ilmoittaa, että isot kelpaa jos toiselle kelpaa pienet niin haihtuvat laajentumissuunnitelmat ilmaan.
Bisnes ei pyöri ,jos menot ylittävät tulot. Jos tekee tappiolla, loppu koittaa varmasti.
Markkinoita vallattaessa luvataan sitä ja tätä , jotta saadaan tarjontaa aikaiseksi. Sitten sumasta valitaan parhaat palat ja huonosti soveltuville kohteille sanotaan kiitos ei. On lyhytnäköistä kuvitella , että kaikki kohteet ,jotka ovat oikeutettuja metkaan olisivat sopivia energiapuukohteita. Hankintana voi tehdä ,kuten itse parhaaksi näkee . Toisten toteuttamana on otettava talouden reaaliteetit huomioon ,jotta ei tulisi pettymyksiä. Epäkurantit kohteet eivät käy kaupaksi pakolla.
No kyllähän tuo havupuun jäävä puusto alle 12m on aika vaikea ja tuskin enää kannattaa. Mutta eikö se ole hyvä asia, että se ei energiatuki ei taatusti kannusta ketään kasvattamaan energiaksi tukimielessä. Sen lisäksi markkina ei ylikuumene ja bisnes ei synny tuen ympärille vaan nyt se syntyy aidon hinnan ja kysynnän ympärille niin energiapuubisnes on nyt terveellä pohjalla. Kuten tuossa laanian sivullakin, että scorpionihan se siellä energiapuuta tekee et tuskin syntyy enää typeriä risurohmu keksintöjäkään. Tuottavuus on jo sillä tasolla, että kun sinne 10-15han väliin jää jotain pienempää niin nopeasti menee läpi. Tuo Lehtipuu metka on ehkä helpompi jos juuri sitä leppä-koivikkoa 15m. Mut johonkinhan se raja on vedettävä mitä tehdään, jossain se kannattavuusraja on. Tosiaan eihän noita 8 vuoden rästejä tulisi jos todella taimikonhoitoja teetettäisiin ja kun siihen ei ole pakkokeinoja niin tämä tapa on vallan mainio.
Keskiraskaalla nyky metsäkone kalustolla näyttää työ onnistuvan hyvin. Vähänkin heikommalla hoidolla ollut kuvio näköjään kasvattaa lähtevän puun kokoluokkaa, poimintana ja myös altapäin harvennettuna, oman leimikon esimerkki sen näytti toteen.
Keskiraskas kalusto on vakaa ja pystyy käsittelemään n. 20 m uravälin paikaltaan. Metsätraktori pohjaisella koneella on mahdollista pysyä 4,5 m:n uraleveydellä, johon ei kaivuri pohjaisella kalustolla oikeesti päästä. Hakkuupää kannattaa valita n. 50 cm avaumalla, lisättynä keräävillä käpälillä
Energiapuu markkinoilla on myyjän markkinat. Energiapuuna kokopuuksi korjattava minimi runko rinnalta on 5 cm ja karsitut puutavaralajit tehdään 8, ja 8 cm + rinnalta olevista rungoista.
Ei se ollut kovin suuri ihmekkään kun takavuosina ei talvi ensiharvennuksia saanut kaupaksi, tarjoukset oli yleisesti alle 10 €. Rankana siitä nyt tarjotaan 23,50- 24,50 € / m3, puun lajista ja laadusta riippumatta.