Näitä aikoja tällainen harrastus että ajellut haapahakkuulta latvusmassan loput vielä pois. Oli vähän huonoa maastoa joten piti varrota jäätymistä.
Näitä aikoja tällainen harrastus että ajellut haapahakkuulta latvusmassan loput vielä pois. Oli vähän huonoa maastoa joten piti varrota jäätymistä.
Harrastukset
Ihan mielenkiinnosta kysyttävä, paljonko jää puuhastelusta viivan alle kun tuo ilmakuorma on purettuna kasassa? Kiintojahan tuossa on pari.
Minkä verran auttaa tuo rullaveto? Harmittaa kun nuukuuttani en aikoinaan raskinut ottaa tuota enkä sähköistä esiohjausta vaan hydraulisen. Ei olisi tehnyt paljon vuotta kohti, kärry ollut jo 14vuotta.Uusien hinnatkin nousseet niin että kärrin nimellisarvo ei ole juuri laskenut.
Mehtäukolle että tämän olen tänne kuviinkin merkannut nimenomaan harrastukseksi mutta tässä tapauksessa osansa on myös hakatun haavikon yhden osan siivouksella. Hakkuussa ojan taakse jäänyt latvusmassa ei ollut NIIN iso määrä että latvusmassan ostajan oma telouskone ei viitsinyt tehdä latvuksista ojan ylitystä. En minäkään vaan hain pienen matkan päästä ojarummun ja kuljin sieltä. Toki sinne joutui myös raivaamaan hiukka tietä eteen mutta suurempi ongelma oli että kesä ja syksy oli märkä täällä eikä edes tuo yhdistelmä olisi pinnalla pysynyt. Nyt pysyy toki painuen mutta en vielä edes kärryn vetoa joutunut käyttämään. Nuakkahan tuosta kysyikin ja kerran on ollut viime kevättalvella liukkaaseen mäkeen todella tarpeeseen täyden puukuorman kanssa. Se vie varmasti mutta pitää olla kärsivällinen. Meno on hiljakseen etenemistä rullavedolla. Mutta eihän metsään kiiruulla mennä. Nuo sähkö ”joystikit” ovat kyllä ylivoimaisen kätevät. Lämpimässä hytissä ilman takaikkunan aukipitoa. Tämä Kesla-Massikka yhdistelmä on nyt erottamaton pari eli en tule käyttämään muuhun. Jätin Valtran toisiin töihin. Sen e-puukasan arvo on vielä Tiistaihin asti auki mutta ja edellisistä kaupoista tiedän että kyllä siinä ihan tonnirahasta keskustellaan. Läjää on kertynyt lanssiin noin askelmitalla 25m:iä. Vielä hiukka huomenna lisää. Noita ojantakuskohteita oli kahdella eri kuviolla. Nyt olen ajanut noita kuivia seitsemän kuormaa ja siis yksi ainakin vielä. Lisäksi pitkin syksyä on tuoretavaraa myös ajettu pojan kanssa silloin tällöin samaan lanssiin. Kuivat toiseen päähän ja tuoreet toiseen. Puoliksi suurpiirtein on nyt.
Mehtäukolle että tämän olen tänne kuviinkin merkannut nimenomaan harrastukseksi mutta tässä tapauksessa osansa on myös hakatun haavikon yhden osan siivouksella. Hakkuussa ojan taakse jäänyt latvusmassa ei ollut NIIN iso määrä että latvusmassan ostajan oma telouskone ei viitsinyt tehdä latvuksista ojan ylitystä. En minäkään vaan hain pienen matkan päästä ojarummun ja kuljin sieltä. Toki sinne joutui myös raivaamaan hiukka tietä eteen mutta suurempi ongelma oli että kesä ja syksy oli märkä täällä eikä edes tuo yhdistelmä olisi pinnalla pysynyt. Nyt pysyy toki painuen mutta en vielä edes kärryn vetoa joutunut käyttämään. Nuakkahan tuosta kysyikin ja kerran on ollut viime kevättalvella liukkaaseen mäkeen todella tarpeeseen täyden puukuorman kanssa. Se vie varmasti mutta pitää olla kärsivällinen. Meno on hiljakseen etenemistä rullavedolla. Mutta eihän metsään kiiruulla mennä. Nuo sähkö ”joystikit” ovat kyllä ylivoimaisen kätevät. Lämpimässä hytissä ilman takaikkunan aukipitoa. Tämä Kesla-Massikka yhdistelmä on nyt erottamaton pari eli en tule käyttämään muuhun. Jätin Valtran toisiin töihin. Sen e-puukasan arvo on vielä Tiistaihin asti auki mutta ja edellisistä kaupoista tiedän että kyllä siinä ihan tonnirahasta keskustellaan. Läjää on kertynyt lanssiin noin askelmitalla 25m:iä. Vielä hiukka huomenna lisää. Noita ojantakuskohteita oli kahdella eri kuviolla. Nyt olen ajanut noita kuivia seitsemän kuormaa ja siis yksi ainakin vielä. Lisäksi pitkin syksyä on tuoretavaraa myös ajettu pojan kanssa silloin tällöin samaan lanssiin. Kuivat toiseen päähän ja tuoreet toiseen. Puoliksi suurpiirtein on nyt. Ja mehtäukon kommenttiin vielä että kyllä tuo kuorma on aika tiukkaa tavaraa. Ne on painettu sinne ja tehty maltilla eli ei sikin sokin vaan tarkkaan kärrin pinta-ala hyödyntäen. Lisäksi kohmettunnut kuusioksajäte antaa tiukkoja laattoja kuten ylhäälläkin kuormassa näkyy. Siinä nosturikin välillä tiukoilla.
Uskotaan uskotaan, mutta mitä jää tunnissa viivan alle…?
Mehtäukolle jotta nyt käyn kohta laittamassa massikan lämpiämään ja kun sieltä kuorman ajelen olettaisin että puoleksipäiväksi takaisin kerkiän. Eli yhdeksästä korkeintaan kahteentoista. Kolme tuntia siis ja jos ajatellaan että aika vähän muitakaan järkeviä ansaintamuotoja tälle kolmelle tunnille voisi tuntipalkka olla dieselkulut vähennettynä jopa lähellä neljääkymppiä. Materia olisi muuten jäänyt metsään mutta alue jonka ne peittävät vs lannoitevaikutus, niin plusmiinus nolla. Konehankinnan vaikutusta en tähän ala laskea koska todella pitkän aikavälin hankinnoista kyse ja se maksaa monessa hankinnassa itteään takaisin vs verotushyöty tietysti. Kuljetusmatkaa olisi mahti lyhentää mutta vien nyt kaikki samaan lanssiin koska sinne mahtuu paljon ja monesta suunnasta keskeinen paikka minulle. Tarkennan tulosta kunhan kevään mittaan tavaraa lähtee terminaaliin.
Kyllä tuolla kelpaa ja vielä 4 pankkonen, vanhemmat keslat oli kolmepankkoa ja lisävarusteena piti neljäs hankkia. Huippukärry joskin ehken kaatumaherkkä tyhjänä olletikki.
80cm jatkot vielä pystyy laittaan pankkoihin niin kuormaus onnistuu vielä kohtuullisen hyvin ja kantavuus tuossa sen kyllä kestää myös
Kyllä tuo puuhastelu aina sauvakävelyn voittaa. Siitä ei jää viivan alle mitään.
🙂
Jessellä on kunnon pelit, kyllä niillä kelpaa niin energiapuuta, kuin jäykempääkin metsästä kuskata.
Niin, kun tähän asti ei ole ollut kuin juontokoura ja nosturiton kärry niin onhan tuo nyt osoittanut tehokkuutensa. Eipä ole nyt paljon paussipäiviä ollut koneyhdistelmällä. jos en minä niin poika ajaa omiaan. Tuolla kaatumaherkkyydestä mainittiin. olen kerran kaatanut heti konepihan asfaltilla eka kertaa kokeillessa. Agcon myyjä käski vain rohkeasti puikottaa ja niinhän sitä sitten vedin nosturin sivulle kokonaan ja kippas. Ei muistanut sanoa että pudota tokkiinsa tukitolpat alas. Nyt jo tietää varoa eikä tyhjällä kärryllä ihmeitä koiteta nostaa. Toki esim. täyden klapisäkin voi nostaa tyhjällä kärrylläkin. Tänään viimeksi. Nyt sain tuon e-puun ajettua ja kuitua seuraavaksi lanssiin. Hankinta menossa samalla tiluksella ja samoja ajouriakin voi hyödyntää. Kyllä tuon yhdistelmän kanssa on pikkuhiljaa alkanut viihtyä vaikka alkuun tuntui ettei sitä uskalla edes metsään ajaa. Tuntui kauhean suurelta yhdistelmältä. Nyt mättää jo ylikuormia päälle.
Niin tarkoitin maastossa ajaessa jos puominsylinterillä linkkuun vetää nii ei kummoista kantoa tai muuta epätasaisuutta tarvitse olla niin kippaa kyljelleen
Tukijalkoja kannattaa käyttää aina kuormatessa vaikka pysyisikin pystyssä, sanoi edustaja mulle ja perusteluna oli että nosturin alapeti eli runko rasittuu ja pitemmän päälle tulee ratkeimia
Joo . Kyllähän sitä on aika tarkkaan tullut kärryn elkeitä traktorista seurattua kun kantoja ylitellään. Hurjaahan tuo on kun kallistus on melkoinen. Pienin kertoja massikan laatikosta on tullut otettua metsäajossa käyttöön. Eli kepin päässä LL. Kun jotain pahempaa kohtaa mennään on parasta keritä mukaan ajoissa. Puomin käännöllä saa monesti helpotettua tilannetta jos on varaa kääntää kärriä hiukka kaatumasuuntaan. Siinä on sentään aika laaja pelialue käytettävänä. Siihen kun vielä vie tassun siltä puolelta lähelle maan pintaa niin voi jopa olla turvattu ylitys. Aina tietty pareen yrittää väistää pahimmat kiipeilyt.
Suolaliuos kärrin renkaisiin niin ei keiku tyhjänä käännellessä. Hieno kärrivärkki.
Sikarin vinkki kyllä tiedossa ja hyvä onkin. Mutta ei näin harrasteesta parane noin ammatillisiin toimiin ryhtyä. Kiitos kuitenkin vinkistä ja kommentista! Palaan vielä mehtäukon arvioon kärrin kiintomoteista. Ei se aivan kyllä riitä. Nk kymmenen motin kärry. Sanotaan että neljä on lähellä totuutta. lataan yleensä aika pitkääkin tavaraa eli reilusti yli kärryn mitan. Ja ylöspäin niin paljon kun saa pysymään ilman suurempia sitomisia. Eli nosturin puomi saa riittää tueksi. Pieni matka yleistä tietä kyllä mutta eipä ole mitään tullut varisteltua tielle. Pienemmät roikut kiertelen ennen lähtöä ja lykkään paremmin kuormaan. Laitoin kuviin myös lanssilta näkymää jossa voi nähdä että aika pitkää on latvus ollut. Ei oo nuukelisti tehty motolta. Joitain aivan hel…in pitkiä on joutunut m-sahalla katkomaan. Luistaa muuten helposti jo metsän keikutuksessa alas.
No eipä tarvii laskeskella kun harrastuksesta oli kysymys.
Jonkin verran keskiraskaalla ajokoneella vastaavaa rojua ajaneena ja ne sitten haketettuna >kiinnoiksi paljastaa tuotoksen.
Isojen heinäkuormien on liikuttava vauhdikkaasti ja järjestelmällisesti, jos meinata ansioille. Kuvan läjä on 1/4 sellaisesta.
Näin kyllä millaisilla kuormilla se ”keskiraskas” ajokone ajoi sen varsinaisen hakkuualan latvustavaran ja väitän ettei siinä kovin paljon enempää tavaraa ollut kuormassa. Se vain vei sen metsäautotien varteen joten olihan se nopeampaa ajoa tietty. Mutta ei ainakaan se hemmo kovin kauheita ”heinäkuormia” tehnyt. Ja onhan nyt ehkä kiinnon hintakin hiukka toista kuin ehkä muutaman vuoden takaiset. Mut siihen sitten hiukka myöhemmin vielä, siihen hintaan.
Kuulehan jees. Mikään vehje ei vie niitä kuormia mihinkään ilman asiansa osaavaa kuskia…
Sinun kärrissä on kuormatilan ala 2,4m2, keskiraskaassa yli kaksinkertainen. Kunnollinen kuorma tehdään oikeasti kuin ”heinäkuormaa”, eikä mällit vain keskelle lavaa kuten kuvassasi. Mutta harrastuksessa terveisten ajo on sallittua… 🙂
Tiedän mehtäukko. Onhan noita nähty kun laitetaan pankkojen väliin poikittain mutta ei haapalatvuksia. Koska ne ovat pitkiä ja hankalasti vahvojen oksien ansiosta mällättäviä. Toisekseen ajoura määrittää kuinka leveää kuormaa voit laittaa. Jos ajetaan toisen maalla ei voi alkaa kolhia puustoa ajouran viereltä. Ammattitaitoa on työmaan tuntemus ja olosuhteiden mukaan touhuaminen. Sitä paitsi en ajakaan tosiaan työkseni vaikka muutama kerta viikossa nyt meneekin.
Eipä ainakaan ole vanhoja ennakkoluuloja ja olettamuksia riippana mehtäukko! Sinullakin on joskus ollut eka kerta. Mielti sitä! Onhan tässä kuitenkin metsää takana jo kolmekymmentä vuotta mutta nyt vasta kalusto alkaa olla käyttötehokasta. Nyt on lanssin tavara myyty ja kiinnon hinta samaa luokkaa kuin runkotavarassa. Määrää kyllä kehuttiin ja kaikki extrat kaivettiin. Nyt vain pitää odotella koska poisajo alkaa. Terminaalin täynnä olo mainittiin. Mutta edelleen isommat lanssiin ajomäärät seuraavilla haapahakkuilla kannattaa ajattaa ostajalla, edelleen. Hinnan ero senverta pieni kuitenkin.
”..Agcon myyjä käski vain rohkeasti puikottaa..” kun rysähti. Tuollaistahan se on, kun ei ole minkäänlaista käsitystä vekottimen toiminnasta, mieti sitä aina ensin.
”.. Nyt on lanssin tavara myyty ja kiinnon hinta samaa luokkaa kuin runkotavarassa.” Kysymys ei ollut tästä, vaan sinun heinäkuorman kiinto%:sta.
Terminaalin täynnä olo mainittiin, ja näkyy varmaan jo ilmakuvissa… 🙂
Täyttä, jos ei pappi enää kirkkoon mahdu.
Alkaa olla 40 vuotta siitä ,kun lopetin nuo leikit ,mitä Jesse on 30 vuotta opetellut/haaveillut. Kolme vuotta kokeilua riitti opettamaan, että traktorit kuuluu pellolle ja metsää varten on ihan eri vehkeet. Eläkkeellekin olisin ajautunut muutamassa vuodessa traktoreiden huonon ergonomian vuoksi. ”Selkäpaskana”-porukkaa on kehittynyt traktorisektorilta valtavasti.
Tiedä siitä huonosta ergonomiasta. Kyllä ilmapenkki kääntyvänä kohtalainen on. Ja joysticit lepää takaikkunahyllyssä joka varta vasten tilattiin Massikkaan. Kädet saa lepäämään käsinojille. Minulla ei ole kyllä selän kanssa mitään ongelmaa koskaankaan ollut. En ole pelkkä konehemmo vaan teen fyysistäkin metsässä. Traktori sopii metsään kyllä omatoimiseen metsänhoitoon erinomaisesti. Sen kulkua on vain hiukka enemmän suunniteltava ja ajourat huolella etukäteen sekä havuttaa että jäljet ajaa pienemmillä kuormilla alkuun. Nythän talvesta alkaa tulla erinomainen noihin nuoren metsän harvennuksiin.
Eiköhän saa tehdä kuin haluaa,kuulostaa enemmän olevan niillä ongelma joilla ei harraste vehkeitä ole tai eivät ole oppinut niitä käyttämään edes kolmessa vuodessa.
Teen itsekin just samoja hommia enkä laske viivoja alle enkä päälle, pääasia että on mukavaa
On paljon mukavampiakin tapoja köyhtyä ja rapistua. Kun käsissä oli käypäiset koneet ,pystyi ansaitsemaan vähän eläkettäkin ja”ruoto” säilyi terveenä. Traktorin vaatimaton ergonomia ja huono tuotos vievät rahat ja terveyden.
Siinä kaas yks voi voi voi
Todella! En aivan ymmärrä miten suorittava laskee metsätöiden kannattavuutta. Eihän alle sadan ha:n metsätilallisen nyt mitään ammattimaista ajokonetta kannata alkaa hommailla. Nytkin saa jo verottajalle selvittää miksi ja mitä teet. Tuo oli investointina vielä kohtuuden äärirajoilla ja siinäkin näin juuri eläkkeelle jäänyttä ei juuri pankin tai verottajan suunnalta sympatiseerata. Mutta Keslan hommaus meni läpi viime vuonna selvityksillä paitsi että kun hankinta osui loppuvuoteen verottaja hyväksyi vähennysten aloituksen vasta tälle vuodelle. Kun ei ole vielä tehty töitä sen kanssa oil perustelu. Tänä vuonna sama rumpa varmasti traktorin hommaamisesta sen ”kesselin” eteen. Sekin tuli puolittain pakollisena kun vanhassa ei olisi kovin häävisti hyrdauliikan tuotto ja paine riittänyt. Ja tulihan tuosta nyt toimiva yhdistelmä. Enpä sitten tiedä ”köyhtymisestä ja rapistumisesta”. Mielestäni metsässä ei tee kyllä kumpaakaan. Köyhtymistä helpottaa että sieltä metsästä saa myös tuloa. Rapistumista ehkäisee metsätyön mielekkyys ja fyysinen suoritus. Aina ei olla traktorilla sompaamassa. Pitäähän tehdä sitä ajettavaakin. Kommenteissa on selvästi nähtävissä kuka todellisia omatoimitekijöitä metsissään. Kiitos heille kannustavista ja ymmärtävistä kommenteista!
”..kun sieltä kuorman ajelen olettaisin että puoleksipäiväksi takaisin kerkiän. Eli yhdeksästä korkeintaan kahteentoista…”
Ettei keskustelun aihetta tahallisesti veivata rommakkoon, tuo edellä ja tuotos olivat pohdinnat. Täällähän kun tunnetusti joka käänteessä painotetaan katetuottoja ja prosentteja…!
Jospa muut lukijat heräävät ynnäämään, ja vaikka kuvan harakanpesä olisi kahden kiinnon sijasta yletön 3, tuotto on luokkaa <30€ tunnille. Harrastuksesta kun ei tarvitse tienata, johan siinä jo jää p-aineelle, muille kuluille ja poistoille paksu siivu…
Eikös tuossa ollut hiukanmuitakin tekijöitä kuin tuotokset?
”tässä tapauksessa osansa on myös hakatun haavikon yhden osan siivouksella.”
”poistoille paksu siivu…”
Ei tainnut olla siitäkään kyse
”Konehankinnan vaikutusta en tähän ala laskea koska todella pitkän aikavälin hankinnoista kyse ja se maksaa monessa hankinnassa itteään takaisin vs verotushyöty tietysti.”
Noh, paksunnetaan sitä sitten vaikka verotusedun siivulla myös että saadaan kaikkia näkökulmia peliin. Eläkkeen veroprossa nyt 15,5 tälle vuodelle kun vielä viime vuonna oltiin 10%:n paikkeilla. Nytkin tuo tietää hyvää palautusta koska viime vuonnakin tuli tuhansia vielä takaisin. Tuo äkillinen nosto johtuu muusta pääomatulosta josta kuitenkin jo maksettu ennakot lähes täysin. Eli isot poistot 2025-vuodelle tulee ja ennakoista tulee takaisin. Myös velkaa pikkasen lisää jolla myös vaikutuksensa koska on investoinnista metsätalouteen kyse. Nyt alkaa kuitutavaran teko tosimielellä ja risuhomma jää vähemmälle mutta sitäkin vielä tulee ja ajetaan samaan lanssiin. Ainakin tämän vuoden osalta kiinnon hinta pysyy samana ja lisää saa ajaa vielä samaan kasaan. Minusta kannustetta omiin koneisiin metsätaloudessa on jo työn sujuvuudenkin kannalta riittämiin. Aivan oma lukunsa on myös työtä mielekkäämmäksi tekevä puoli. Kyllähän tässä nytkin voisi sohvalla kääntää kylkeä mutta sahahommat vetävät metsään. Parhaat asiantuntijat löytyy kyllä yleensä juuri niistä vilttiporukoista.
Kannustin jo Jeesiä poiston ”paksulla” siivulla…!
Kun aletaan keskustella jostain aiheesta ja aloittaja vetää siihen tuotoksiaan, tottahan silloin asiaan kuuluu kannanotto kannattavuudesta? Vaikka jokainen saa tehdä mitä lystää, saattaisi keskustelut ennen investointeja tehdä muutakin kuin sitten pelkkiä savurenkaita…
Jaa a kumpikohan niitä tuotoksia tähän keskusteluun suorastaan vaati
Ei mikään metsäkärryinvestointi näytä kannattavalta jos katsoo vain ajotaksaa 3-5€/m3 mitä isot koneet saavat. Mielestäni kuitenkin oman kärryn hankinta oli parhaita investointeja koskaan. Hankintahinta oli 15v sitten 24000, nykyarvo n. 15-20000. Tietysti jos traktorinkin olisi joutunut hankkimaan olisi kulu ollut isompi. Kaikki ensiharvennukset ajettu sen jälkeen itse, uraleveydet kaventuneet n. 1-2m aikaisempiin verrattuna vaikka kaikki hakattu koneilla. Aika monta puuta jäänyt kasvamaan parempihintaiseksi kakkosharvennukseen. Polttopuut voi ajaa tietä pitkin, myös harvennuspuut voi ajaa pikitien varteen laaniin mistä ainakin Mg maksaa kohtuullisen korvauksen. Eli talvikorjuuleimikko muuttuu kelirikkoleimikoksi. Tietenkin veron päivämaksusta pitää huolehtia kun myyntipuut kyseessä. Pihapuiden ja polttopuun ajoa voi tehdä hyvällä hinnalla muillekin halutessaan, muutaman tunnin keikkoihin ei ole tungosta.
Nuakkan linjoilla, vaikka kokemusaika vielä lyhyt on jo huomattavissa juuri oman toiminnan aktivoitumista nimenomaan nuoren metsän harvennuksiin. M-Groupille teen myös nyt sekä kuitua että ehkä siitä myös kuusitukkiakin hiukka tulee. Ajan dieselillä koska täällä S pisti moottoripolttoöljyt lähes heti huput jakajien päälle. Syystä jota tiedä en. Toki tuo noin 80000 jota kärryyn ja traktoriin investoin on pitkän ajan kuoletuksessa. Mutta hankintahakkuut ovat nyt tämänkin vuoden varmaan ainut tapa koska ei ole aivan pakko pystykauppaa nyt kuitenkaan tehdä. Ehkä sitten kun saan tämän nyt tekemäni tilan siistittyä kasvukuntoon voin tehdä seuraavasta haavikosta taas pystykaupankin. 2003-2004 istutusvälin haavikot ovat varsin hyvässä päätehakkuukunnossa. Ala on seuraavaksi senverran iso ettei aivan hankintana kokonaan viitsi.
Paljonko niistä Jessen haavikoiden päätehakkuista on tullut motteja/ha?
Harrastukset yleensä maksaa ja silloin puuhastellaan mukavia, joten ei siitä enempää. Mutta jos lähdetään siitä oletuksesta, että ulkopuoliselle maksaisi 10€motti ajosta, niin saisi 8000 kiintoa ajattaa, ennen kuin lasku olisi sama, kuin nyt tuo pelkkä hankinta. Jokuhan tuosta voi sitten ynnäillä kuluja, vähennyksiä ym juttuja yhteen, onko järkeä. Aika paljon saa moottorisahaa vonguttaa tuohon kiintomäärään. Jos sen ajan,mitä istuu traktorin kopissa kieli keskellä suuta ajaen, käyttäisi muihin metsänparannustoimiin, niin taitaisi saada melko paljon suuremman palkan. Mutta sehän olikin toissijainen juttu.
Jesselle peukut. Kun ihminen on yli 50v ,ja rahaa harrastaa niin hyvä niin. Saa monipuolista liikuntaa, alkuviikosta hakkailee ja loppuviikosta ajelee. Siinä saa jumppaa koko vartalo, eikä niin kuin polkupyöräiliällä että perse kipee. Ja jos jaksaa sahailla enskoja ,niin hakkuujälki parempi ja ajourat kapeammat kuin pontuksella. Eikä tartte kuulla motomiehen vi–uilua, että huonosti raivattu.
Visalle haavikoiden ha-kertymistä. En ole silleen vielä puhtaasti haavikon kertymää hehtaarilta seurannut kun niissä on aina ollut muutakin puuta mukana. Koivua varsinkin. Eikä se oikein kerrokkaan mitään koska hirvet tuhoavat aina vähintään neljänneksen taimista kasvunsa alussa. Niiden tilalla sitten yleensä koivua joka tietty kasvaa hitaammin ja antaa tulosta vähemmän kahdessakymmenessä vuodessa. Nyt seuraava hakkuu haavikossa on aika puhdasta haapaa ja siitä hiukka saa osviittaa. Toki sitten taas kuivempaa ja karumpaa maastoa mutta hyvinhän nuo ovat kasvaneet kuitenkin. Nyt poistan yhdeltä lähes koivun valtaamalta saralta haavat kaikki pois ja jätän harvennetun koivikko/kuusikkometsän kasvuun. Haavat oli hirvet kalvaneet rungoista aika pahasti ja vaikka ne olivat hyvin kylestyneet oli lahon merkki jo jokaisessa kaadetussa. Siksi en jatka siinä kohteella enää haavikkoa. Toki sitä varmaan ajouralle esim. tulee.
Laitetaan vielä realismia kehään. Keskim. latvusmassan taksalla 300 m matkalta Jees saa ajella risujaan vajaan 13. tuhannen kiinnon edestä, että saa vasta yhdistelmänsä hankintahinnan nollattua. Jokainen päätelköön vapaasti lopputulemaa.
Kun laskee kannattavuutta, ihan alkuun perusteet kuntoon. Investoinnin kannattavuutta ei lasketa laitteen hankintahinnasta.
Ihan alkuun lasketaan investoinnin pääomalle tuotto/korkoprosentti, sitten huomioidaan verotusvaikutukset sekä vuosittaiset juoksevat kulut laitteesta sekä jäännösarvo.
Jos vanhaa rautaa arvostetaan vaikka 10 vuoden päästä kuten viimeisen 10v aikana on käynyt, investoinnit päätyy olemaan usein erittäin kannattavia jos laite edes kohtuullisessa tuottavassa käytössä vuosittain.
Mielenkiintoista. Jos ko. kiintomäärä on kuormina, se on sen 4400. Eikös tuotto/korkoprosenttia pitäisi päästä laskemaan plus tuloksesta samoin poistot?
”Raudan arvostuksella” tässä tapauksessa ei kisoja voiteta.
Jesselle kuitenkin hatunnosto, voisi sitä huonomminkin rahojaan ja aikaa hupuloida. Liekkö meikäläisellä pieni kateuskin. Tuttavani kerran palautti minut maanpinnalle valistamalla, ettet koskaan saa oikeasti maksettua takaisin omalla ajolla 10tonnin mönkkäri investointia, josta haaveilin. Minullakin hehtaareja 50 ja 100 väliltä, eli sahattavaa kyllä riittää, mutta oli kaveri oikeassa. Tuommoista suuniteltaessa on aivan liian optimisti omalle tekemiselle. Itseään huijaa niin helposti. Hupivehkeeksi en ole vielä ostanut sellaiseksikaan. Jos Jeessin raudasta saa 10 vuoden päästä 60000, pitää viivan alle jäädä 2000€ joka vuosi. 10€/motti muille maksaessa riittää 200mottia vuoteen kuskata. Jos lisätään koneen kulut ja ajoajalle jokin hinta, pitää myyntikasan olla joka vuosi vielä suurempi. Sellanen 300 mottia niin saa jo kahveet tienattua. Löytyykö tuo määrä joka vuodelle ajettavaa vai onko haaveet tekemisistä liian romanttisia. Huom. em. kieli poskella kirjoitettu, mutta sisältää jotain totuuttakin.
Joo o joillakin voi olla kesämökki, huvivene, harrasteautoja, moottoripyörä, pienlentokone, huumeita ja huoria yms.
Onko järkeä? Eikö ajan voisi käyttää hyödyllisemminkin
Jos sen ajan mitä makaa horatsun päällä kielikeskellä suuta tauteja peläten käyttäisi johonkin muuhun niin voisikohan saada paremman palkan
No tulihan niitä vertailu vaihto-ehtoja risunajolle!
Siitäpä jatkatte pohtimista.
On näistä erilaisia versioita näistä kannattavuuksista joo. Keslan edutaja jossain haastattelussa mainitsi että jos viihtyy edes vuodesta kuukaudenkin omaa metsäänsä kunnostaen ja viikon tavaraa lanssiin ajellen on Keslan investointi hyvinkin järkevää pitkässä juoksussa. Noh, mainosmiehet tietty noin mutta siteeksi hiukan tottakin. Hyöty tulee tuplana jos teet hankintana metsän hoitoa, siis hankintalisä + metsän kasvukunnon parannus. Lisäksi tietysti ajelet polttopuuvärkit, hiukan tätä e-puuraivuun tuotosta jne,jne. Mitä olen eläissäni näihin metsällisiin investoinut ne on lähes aina täällä tyrmätty. Yksi tekee vanhalla Toyota Corollalla peräkärryä kiskoen kaikkein tuottoisammin (omasta mielestään), toinen vehtaa käsin mönkijän kärriin ja tuottaa niin PER…EESTI! Piste on ollut asian sisällä koko ajan ja siitä suuri sympatia hänelle, Kiitos! Nytkin Kesla liikku vaikka itse kirjoittelen teille näitä näkymiä. Poika ajaa lähes varmaan saman verran kuin minä, siis omia ajojaan. Tarkoitus olikin että myös hän saa poltinpuutarpeensa ajettua. Hommailee niitä aktiivisesti sekä naapurikaupungilta että omastakin. Pojanpoika opettelee jo nosturin käyttöä (5v) ja yllättävän hyvin luonaakin jo. Jatkumo metsään on todennäköistä ja silloin kalustoa silloin tällöin tarvitaan. Eipä varmaan innostaisi jos ei jotain mielenkiintoista olisi tarjolla. Nyt isänsä mukana lähes aina traktorihommissa.
Ei se hyöty tule tuplana. Jo tuossa hieman huijaa itseään. Hankintalisä ja metsän parannus on ihan sama, ajatko itse, vai joku muu. Sama polttopuissa, nekään eivät tiedä kuka ajaa. Sulla on 80000€ omat koneet, naapuri ajanee vastaavilla 10€ motti. Jotta tuo minun heitetty esimerkki arvonalenemasta tulee kuitattua, niin kuljetettua tavaraa pitää olla yli 200 kiintoa vuoteen. Mutta eihän tätä eurolleen kannata miettiä, pääasia, että on tyytyväinen ja pääsee tekemään mielekästä hommaa.
Kun ei ole edes sellaisia ”naapureita” joilla olisi jotain kalustoa millä ajaa. Yksi koneurakoija on eikä taatusti vielä könnähdä pirtistä mihkään kympin mottitaksalla. Pääasiassa suuntautunut teollisuuspuiston kunnossapitotöihin eikä juurikaan ole kuin täytetöiksi silloin tällöin jonkun pihapuita kaatelemassa ja korjaamassa. Taatusti yli sadanviidenkymmenen tuhannen kone hänellä alla. Monet tavisnaapurit ajaa vain omiaan koska ajavat juuri polttoöljyllä. En sitä paitsi usko että paljon alle jäädäänkään tuossa kahdensadan kiinnon ajossa/vuosi. Onhan tuossa jo luovutettu ensimmäiset 40 kiintoa (arvio) ostajalle vaikkei vuotta ole vielä puolta kuukauttakaan menty. Yli kolmesataa tuntia on aika pienellä aikaa luovutushuollon jälkeen tullut Massikan mittariin. Kaikkea ajetaan suurinpiirtein sen mitä keritään ainakin talvikausi.
Jesselle täytyy kertoa ,että ammattilaispiireissä kuvassa näkyvää viritelmää kutsutaan harakan pesäksi. Tyhjä tila kuormatilassa tarkoittaa lisäksi ,että kuljetetaan terveisiä. Terveisten viemiseen harva uhraa 80 kiloeuroa.
En lainkaan ihmettelisi ,jos verottaja vähän nipistää vähennyksiä pienemmälleen. Raivuri ja moottorisaha riittävät normaalin alle sadan metsähehtaarin tilan kalustoksi. Valtiolla ei ole velvollisuutta sponsoroida kalliita harrastuksia.
Jesse:Todella! En aivan ymmärrä miten suorittava laskee metsätöiden kannattavuutta.
Onhan se vähän outoa, jos muutaman kympin sähkölaskusta tingataan. Näissä hommissa on vissiin eri rahaa käytössä?
Suorat karikat?
Ensinkin suorittavalle että ei ole verottaja nipistänyt vaan hyväksyi sataprosenttisen metsätalouden käytön. Pruukaan yleensä perustella verottajalle selvityspyyntöihinsä senverran selkeästi ja perusteellisesti että ei ole sieltä ainakan vielä negaa tullut. 2024-vuodesta uusi vääntö tietty kun traktori astuu kuvaan mukaan mutta sekin hoidetaan. Raivuri ja moottorisaha ovat molemmat kyllä käytössä ahkerasti mutta nyt otetaan uusi askel metsään ja hoidetaan palstoja hankintana ainakin tässä Harjavallan kohteilla. Onneksi muutkin alkaa huomata näitten toisten koneilla ajelun rehvastelijoiden epätuntemuksen metsätalouden omatoimitöistä ja niiden kannattavuudesta. Jpjulku, joo on suorat karikat eli kärry on nk. HD-kärry eli isäntälinjan isoin kärry jossa tavaratilaa on mukavasti ja hiukka uudella tapaa. Risuhommissa ainakin osittain hyvää koska pohja on sekä rungon että viiden pankon päällä. Pohjalle ensin lyhempää ristiin pankkojen väliin ja pidempää kärryn suuntaisesti. Sitten alkaa pankkojen päälle täyttö. Lisäksi ne on helppo muuntaa jota olen käyttänyt mm. klapisäkkien siirtelyssä. Vahva vaneri pohjalle ja saa todella hyvän säkkikuorman kyytiin. Saisihan siihen risulaidatkin lisävarusteena mutta hyvin tuntuu kuormaa pysyvän ilman niitäkin.
Jos melkein 100ha, ja verotettavaa tuloa vuosittain, tuskin verottaja puuttuu. Vielä Jessellä näyttöä metsäpuuhastelusta.
Kovasti on keskustelua jessen kärrikaupat aikaan saaneet. Asiahan on niin, että jos oikein tekee laskelmia ei mikään tuppaa kannattamaan. Ei tuolla ole toinen ketju, millä Suomi kasvuun. Investointeja tarvitsemme, joten jesse omalta osaltaan aloitti elvytystoimet.
Tuli noissa pankoissa virhe eli tietysti neljä kuten karikoitakin. Metsät ovat tosiaan nyt H-vallassa siinä asennossa että on omatoimista paljon tehtävissä. Kierros alkaa tavallaan alusta muissa kuin haapaviljelmissäkin. Joissain kohtaa vain hankinta on joustavampi tapa tehdä puukauppaa. Aina ei ole niin isoa massamäärää joillain kuvioilla että kannattaisi alkaa pystykauppaa yrittämään edes. Tällä tapaa voi yhdistää yhteen lanssiin useammastakin kohteesta.
Joo kyllähän olisi itsellänikin moni ensiharvennus kuvio jäänyt tyystin hoitamatta ilman omaa Traktori kärry yhdistelmää
Kun on esim hehtaarin kuvio ja ajomatkaa tulee 800m niin eipä niille pystykauppoja edes saa.
Et siinä tulee myös tuonmoisia hyötyjä, jos ei itselle niin jälkipolville sitten hyvää tukkimetsää enemmän
Ja 30v päästä tuo Jessen yhdistelmä on edelleen täysin työkuntoinen
Niin eihän se koneen hinta ole sama kuin kulut – verohyödyt. Itse olen onnistunut pääsemään vanhemmasta kalustosta eroon suunnilleen samaan hintaan kuin itse maksanut. Siitä huolimatta oma linjaus konekalustoon on jatkossa se, että ainoastaan pikkutraktori ja mönkkäri itsellä. Vanhemmassa kalustossa vaan aika tuppaa menemään rassailuun, ja olen viimein tähän ikään mennessä ymmärtänyt oman suhteellisen edun olevan jossain muualla kuin rassailussa. Harrastuksenahan se on mitä mainiointa. Jos vaan olisi sitä aikaa…
300 tuntia traktorin mittarissa ja 40 kiintoa lanssilla. Verottaja tykkää. Mutta homma kehittynee parempaan suuntaan. Mutta on tuossa myönnettävä, että pitkä matka on kannattavaan toimintaan. Edelleen olen sitä mieltä, että parempi harrastus, kuin moni muu.
Jpjulku on oivaltanut vanhankin kaluston arvon. Onhan tässä mahdollisuus tehdä seuraavat ostokset aina humattavasti edullisemmin kun käyttää laatukamaa. Kesla on varmaan parhaiten arvoaan pitävää metsäkalustoa ja kyllä Suolahden tehtaan Massikka/valtrakin hyvässä jälleenmyyntiarvossa on. Varsinkin kun ajotunteja ennestään maltillisesti. Risuhommissa tokkiinsa osa noista tunneista vaan mutta myönnän että käyhän tuo kone paljon tunteja risutöissä. Mutta hyvää taas on että työ on koneelle kevyttä eikä aiheuta kulumia ja väljyyksiä eikä väsymiä raskaaseen puutavara-ajoon verrattuna. Kuten mainitsin hämmästyin itsekkin miten vähällä välirahalla olisin saanut tuon Massikan jos olisin antanut pikku-Valtran vaihdossa. Mutta nyt on hieno lähteä päivään tarpeen mukaisella valmiilla kalustolla. Valtraa ja juontokouraakin vielä tullaan tarvitsemaan.
Paljon puhetta, vähän tekoja!
Otsikkona voisi olla :”Viimeisiä viedään!” Tämä vain tuli mieleen ,koska Jees on kehuskellut tekevänsä montakin puukauppaa vuosittain. Kun tätä on jatkunut parikymmentä vuotta ja metsää on (on ollut) vain alle sata hehtaaria, voivat puut olla vähissä. Niin vähissä, että eivät kiinnosta edes ostajia. Nyt on ripposet kerättävä isommalta alalta hankintana , kun yhtiöitä ei keräily kiinnosta. Jos rattorin mittariin on kertynyt 300 tuntia ja puuta laaniin vain 40 mottia ,voi sanoa eväiden olevan aika levällään.
No tarkennuksena että ne ovat kyllä niitä pystykaupan latvuksia nekin neljäkymmentä mottia. Että on pystykauppoja tehty viimeksi viime vuonna. Molemmissa, Pohjois-Satakunnan ja H-vallan tiluksilla. H-vallassa viimeiset tietysti ovat haapa-aloja koska ne ovat nyt siinä iässä. Ja ei nekään vielä ole kaikki kieräytetty pystykaupoiksi. Vähän on notkahdusta puun määrässä pystyssä mutta aika kovaa taas isompiinkin hakkuisiin alkaa tulla kuvioita. Nyt juuri sen takia mahdis käyttää omaa kalustoa ja tasoittaa tietä taas pystykaupoille myöhemmin. Hoidettua on mukavampi tarjota pystyyn.
Suorittavalla on kummia metsiä kun ne ei kasva uutta ollenkaan. Ai niin eipä tietenkään kun niitä ei edes ole. Mutta minusta kyllä kolmessakymmenessä vuodessa jopa H-vallan saastuneet maapohjat kasvavat kuutioita noin 5-10m3/ha vuosi ja parhaat alat jopa tuplaten. Nämä kotipuolen metsät ovat sinällään kaikki kohtuullisen siirtymämatkan päässä vaikka keräillä yhteen lanssiin. Niitäkin sentään viitisenkymmentä hehtaaria. Mutta nytkin kyllä tuo kylän syrjässä oleva tuottaa jälleen puukauppatuloa kunhan noin 1,5ha:ia on läpi käyty. Tänään avasinkin lanssia valmiiksi. Laitan keväällä kuvia kun homma loppusuorilla. Voi olla ettei aivan tuotakaan alaa saa kokonaan tehtyä kun muutakin ohjelmaa tuppaa vielä olla.
Kyllä keskustelun aloittajalla on asiallinen kalusto, Massikka ja Kesla. Kunnon lähikuljetus kalustolla on mukava lähteä liikkeelle. Jos sama kuljettaja hakkaa ja- ajaa on ajopäivä mukava palautumis päivä raskaasta kaatotyöstä.
Kun uuden karhea kalusto- on tuttu ja käteen käypänen on mahdollista hankia kuormaimeen kiljotiinikoura, joka ei ole rahallisesti suuri asia, mutta traktorin pienellä käyttö tuntikustannuksella se on energiapuun korjuuseen hyvä apuväline.
Taas on luettu enemmän koneenvalmistajien kaupallisia tiedotteita ,kun käytetty järkeä. Moni isäntä on kironnut karkeasti virheinvestointiaan energiapuukouran suhteen. Laitteet ovat jääneet hyvin vähälle käytölle ,kun niitä ei voi käyttää pellon reunaa syvemmällä metsässä. Tiealueiden raivauskaan ei niillä onnistu. Ojan ulkoreunat jäävät käsittelemättä, kun vehkeistä loppuu voima ja ulottuvuus . Saha saa olla aina mukana ,jos vastaan tulee rannetta paksumpaa tavaraa. Aika monta traktoriversiolle suunniteltua energiapuuhommaa olen aikanaan joutunut viimeistelemään ,kun työt ovat jääneet vaiheeseen tai rimakauhun vuoksi jopa kokonaan aloittamatta. Moottorisahaan kohdistuneen investoinnin voi saada kuoletettua ,mutta traktorikäyttöön suunniteltua energiapuukouraa ei ikinä.
Metsä-masa osui aika hyvin asian ytimeen eli on tuota kaatopään investointia jo harkittu kyllä. Ehkä kuitenkin jopa sykeharvesterityyppinen koura. Mutta lähinnä poika sitä on ehdotellut, minulla ajatuksena edelleen jopa Sampo-harvesteri. Mutta sitä pitää hiukan kyttäillä jos sellaisen aikoo kohtuukuntoisena löytää. Ja tuo on vissi tosi että tällä iällä on mukava pitää ajopäivä välillä. Moottorisahatyö otti tänäänkin hiukan paikkojen päälle vaikka en mitään hirmupäivää tehnytkään. Traktorihommassa tulee vastavenytyksiä kun välillä pitää työstää taaksepäin. Aina ei penkkiä viitsi täysympäri kääntää vaan vain neljänneksen.
Ja suorittavalle hänen epäillessä tuolla aiemmin että on jo loput torossa eli ei ole värkkejä päätehakkuuseen. Tänään juuri hyväksyin noin kuuden hehtaarin alalla pystykaupan josta noin puolet kakkosharvennusta männikössä ja puolet kuusikon päätehakkuuta. Kuusikon vikana ettei ole toipunut kunnolla rumasta kolhinnasta edellisessä hakkuussa ja kuivumisia ja harsuuntumista esiintyy runsaasti. Nyt lopetimme sen ostajan kanssa yksimielisesti. On mukavampi katella elinvoimaista kunnon kuusimetsää. Ja siis, nyt olen kääntänyt ”kelkkani” ja tilannut ensimmäisen kerran koko metsäurani aikana myös kuusentaimia. Puoliksi rauduskoivun kaas.
Niin sitä Jees tapahtuu merkillisiä asioita. Johan tuota olet oppinut kilpailuttamaan puukauppoja, ainakin energiapuun osalta. Kannattaisi kokeilla joskus myös muillakin savotoilla.
Sen verran on kokemusta traktorilla puunajosta ja sykeharvesteristakin, että mihinkään kärryssä olevaan nosturiin en sitä kiinni laittaisi. Jotta hakkuutyö sujuisi jotenkin tolkullisesti, niin pitäisi myös ura pystyä hakkaamaan auki koneella. Aika haastavia hetkiä on peruutella kärrin kanssa takaperin metsään ja koukkia kärrin edestä puuta nurin. Energiakourien osalta vähän sama homma. Jos ei huvita itse hakata, niin palkkaa ukon tai jonkun koneyrittäjän hakkaamaan ja ajaa itse.
Traktorilla on kiva ajella puuta, mutta se on helposti kallista lystiä, koska tuotos laskee nopeasti ajomatkan pidetessä ja maaston vaikeutuessa. Taskulaskinta kannattaa käyttää ja harkita onko järkeä esim. ajaa kaikkia risuja läjään, vai antaako niiden hapata metsään. Harrastukset maksaa tietysti aina, mutta sen varjolla ei pidä huijata itseään ja jättää kustannuslaskentaa tekemättä. Ettei käy niin, että 50€ tulon hankkiminen maksaa 75€.
Ju, atelta erittäin asiallisia huomioita. Olen aivan samaa mieltä ettei kärryn nosturiin kaatoon soveltuvaa kalustoa. Ei toimi käytännössä metsässä. Ja vaikka Keslan nosturissa on korvat myös tr-kiinnitykseen ei lyö leiville siltikään. Oma kone siihen kaatoon on pareen. Tuo erittäin hyvä huomio ettei joka paikasta kannata risujakaan ajella lanssiin. Nyt tehtiin pystykauppa josta ostaja ei jälleenkään osta latvuksia ja hyvä tie kulkee hakkuualan viertä ja myös lanssi on melkein vieressä. Pitää nyt seurata silti mikä alkaa olla markkina koska tuntuu tukkoutuvan täälläpäin aika nopsaan. Hintaa pitää saada senverran että aten esimerkki vähintäänkin kääntyy toisinpäin. Mieluummin hiukka enemmänkin koska tunnissa ei lähilanssiinkaan vielä oikein kuorma tahdo solahtaa. Ja siinäkin olisi vasta työ, ei konekuoletusta tippaakaan. Kalustolle kelvää ettei suuresti kulu kunhan muistaa ahkeraan rasvailla. Mut silti joo, oikeassa olet ate!
”… Olen aivan samaa mieltä ettei kärryn nosturiin kaatoon soveltuvaa kalustoa. Ei toimi käytännössä metsässä. Ja vaikka Keslan nosturissa on korvat myös tr-kiinnitykseen ei lyö leiville siltikään. Oma kone siihen kaatoon on pareen… minulla ajatuksena edelleen jopa Sampo-harvesteri…”
Olen sanaton.
No jopas nyt pienestä mehtäukolta lopahti sanomiset! Mikä oli se onghelma josta sanat katosi? Oliko se tuo Sampo ajatus? Kyllä sille töitä löytyisi ja sen kanssa metsäpäivä saisi uutta tehoa. Nyt yhdellä kuviolla tuppaa mennä senverta aikaa ettei talveen montaa palstaa kasvukuntoon hoidella.
No, suomennetaan: teksti kertoo, että kannattavuus vai korjaantuu kun kun on erikseen ajorattori kärrineen puntarineen ja erikseen kaatorattori omine varusteineen tai rahasampo…
1.Ja vaikka Keslan nosturissa on korvat myös tr-kiinnitykseen ei lyö leiville siltikään.
2. Oma kone siihen kaatoon on pareen.
3. minulla ajatuksena edelleen jopa Sampo-harvesteri
Jälleen kävi ilmi eräs seikka ,jota ei konekiimassa oteta huomioon. Kuka sen varsinaisen hakkuun toteuttaa?! Onhan se mukava ajella pitkin metsiä lämpöisessä traktorissa ja nyppiä välillä pölli sieltä ,toinen täältä, mutta kuka valmistaa ne puut ajettavaksi ? Jessekin huomaa ,että talvi ei riitä (vaikka on vähäluminen) asetetun tavoitteen saavuttamiseen. On hankittu pelit ja vehkeet , mutta homma kusee jo alkuvaiheessa. Varsinainen työ metsän saattamiseksi kasvukuntoon jääkin vaiheeseen. Sekin aika ,joka on käytetty traktorilla surffailuun on poissa varsinaisesta metsään kohdistuvasta hoitotyöstä. Lohdutukseksi on todettava ,että Jesse ei ole suinkaan ainoa moiseen virheratkaisuun sortunut. Konekauppiaat kumartavat ja kiittävät. Metsyhtiökin saa myöhemmin halpaa puuta ,kun sitä on pakko hakata pystykaupalla vekselin lyhennyksiä varten. Valitettavasti vekseli pyörii akselia nopeammin tässä(kin)tapauksessa.
Suorittavalle että kyllä yksi ajelupäivä viikossa riittää eli jäähän tuota tekoaikaa riittämiin. Mutta ongelma on se että manuna ei vain tule alaa sitä tahtia kun nämä, nimenomaan lyhyet talvikelit antavat myöden. Ja fysiikka. Mitä puukauppoihin tulee olen edelleen noudattanut aivan samaa kuin ennenkin eli joka vuosi on puukauppavuosi eli pystykaupat olen tehnyt joka vuosi 1995-lähtien. Vekselit ei nykyään pyöri eikä ole minulla kyllä koskaankaan pyörineet että senpuoleen tilanne ennallaan. Velat on laskeneet tasaisesti jo monta vuotta ja nyt on reilusti alle sadantonnin näiden nykyistenkin investointien myötä. Niistä sentään on maksettu 2/3 osaa heti.
Kannattaa miettiä maksaako ostopalveluna taimikonhoidosta vai ensiharvennuksesta jos aika on kortilla molempien tekemiseen. Taimikonhoitoa harvoin kukaan tekee niin että metsän tuleva kasvu huononee peruuttamattomasti, ensiharvennus näköjään menee helpostikin vituralleen niin että toinen harvennus muuttuu vain harventamattomien uravälien poimintahakkuuksi. Isompikin investointi kannattaa jos kakkosharvennuksesta saa esim. tuplakertymän ammattihenkilön pimeässä, kiireessä ja parempaa palstaa odottaessa tekemään työhön verrattuna. Pinta-alasta ja kukkaron paksuudesta sitten riippuu miten paljon investoi moottorisahaa raskaampaan rautaan tai etsiikö sopivat yhteistyökumppanit.
Niinpä. Keskustelijoiden tarkoitus ei ollene estää tai hankaloittaa asian omistajan ”valitsemaa tietä”,- se ei ole mahdollistakaan, sillä tehty mikä tehty.
Jos voorumin lukija saa meidän muiden vihjeistä vinkkiä siihen, ettei suin päin laita rahaa joutavaan rautaan, keskustelu on täyttänyt tarkoituksensa.
No sepä juuri Nuakka, olet oikeilla jäljillä. Tuo pimeässä ja kiireessä tehty kuusikko meni nyt sitten ennenaikaiseen päätehakkuuseen. Sen päältä otettiin kymmenkunta vuotta sitten ylispuusto pois ja siitä olisi jäänyt nätti nuori kuusimetsä mutta ei jäänyt. Pimeässä ja kiireessä ja lähes sulalla maaperällä saatiin kutakuinkin täydellinen tuho. Mitään yritystäkään varoa kuusikkoa ei hakkuun aikana näkynyt. Sinne vain pimeässä suoraan eteen kaataen ja siitä liukuna alas. Tien toisen puolen kuusikko laitettiin jo kolmisen vuotta sitten rattaille mutta tätä yritin sitkeästi jalostaa kasvatuskelpoiseksi. Mutta tuloksena edelleen kolhittu ja vajaatuottoinen ja keväällä taas lähes keltaiseksi muuttuva kuusikko. Ei kestänyt enää katella. Juuri tänään katselin Komatsun 911-harvesteria joka myynnissä Satakunnassa. Ei vielä uskaltanut ruveta hintaa kyselemään mutta ehkä parin vuoden päästä kyllä vastaava kiinnostaa.
Minulla vähän samoja ajatuksia jessen kanssa. Komatsu 901 ois hyvä.
Katso sikari nettikoneen Lavian aika ehta peli. En ole edes varma tuosta mallinumerosta, saattoi olla juuri 901:n. Katsoin aika pikaisesti kun en uskaltanut päästää itteäni irki nyt! 6000 tuntia ajettuna ja siisti ja ehjä. Hyvähköt kummit alla ja kouraakin laittavat tarpeen mukaiseksi. Ei paha ollenkaan.
Tässä se on. https://www.nettikone.com/komatsu/901-tx1/2481434
Eli 11 vuotta vanha kone, käyttötunteja liki 19 000, hintaan 70 000 alv 0%
-Siitä vaan pojat pöllintekoon!
Pääsee tutustumaan myös huoltohommien ihmeelliseen maailmaan. Oveen voisi laittaa lapun ,jossa lukee, että ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää.
Taisi suorittava sen jo tehdä kymmeniä vuosia sitten, kun möi metsänsä.
No, siitä vain. Kyllä se jollain laskennalla kannattaa. Jos joku innostuu metsäkärrin ostoon kannattavuusmielessä, pitää ostaa sellainen, ettei tukijalkojen kanssa tarvi pelleillä tyhjän kouran tai risukourallisen kanssa. Nimimerkki kertokoon, kokkumi, brunetti, vannesaha ja pari motoprojektia jms. ollut tässäkin taloudessa. Metsän osto ollut tähän asti kannattavampia investointeja.
Sikarille on todettava ,että huoleton olo on ,kuten hevosettomalla miehellä…
Ja NIITÄ KOKEMUKSIA eri vehkeista JA JOKAISESTA VÄHINTÄÄN LYHYT OPPIMÄÄRÄ cv:stä löytyy merkintä metsätöiden kohdalla: takapotku mastaloustraktori x2 , moottorikelkka,
, nelikko maataloustraktori+ metsäperävaunu x3 , traktori + häntäprosessori x2 , pienmetsäkone hakkuu- ja ajovarustuksella ×2 , keskiraskas ajokone ×1 , ajokoneesta rakenneltu moto ×1 ,
VARSINAISET MOTOT
”LOKOMO/TIMBERJACK/DEERE 990 × 3 , 870 ×2 ,1070 × 1 , 1270 ×5
PONSSE FOX × 2
Sieltä löytyy myös nuorempi ja minusta se oli Komatsu 911. Ja 6000h touhuttu. Laviassa Satakunnassa. Mutta onhan se tietysti myös kalliimpikin. Tarkistan vielä.
Olihan se siellä vielä. Komatsu 911 vm.2019 ja 6998h ajettu. Siisti ja sopivan ketterä kalu. Joku Lavian koneyritys sitä kauppailee. Kaatopäävaihtoehtoakin löytyy. Kokenut kaiken tietää nikille että eipä tuo kärrykään niitä tukijalkoja joka risupaketin nostoon tarvii. Riippuu vähän kuinka pitkältä joutuu kurottelemaan. Jos kasoja lähekkäin uran vieressä ei kyllä jaksa aina ainakaan molempia tukijalkoja laskea. Suorittavan palkkatyön aikaiset isot motot ovat sekoittaneet pääpän ja kuvitelma on ettei millään muulla enää tehdäkkään kuin isolla Ponssella tai Johntikalla.
Isot koneet ovat erikseen. Käyttämäni olivat kevyitä ja keskiraskaita. Nokka-Jokeri hakkuu-ja ajovarustuksella (häntäprosessori tai kouraprosessori) kevyemmästä päästä.
Nelikkotraktoreissa oli myös häntäprosessori ja kaatopää. Kärryjä vedolla ja ilman. Sain ajella niitä Valmetin ”maataloustraktori metsään”- kehitysprojektin yhteydessä. Myös eräs työkoneiden valmistaja tarjosi ahkerasti erilaisia kuormaimia ja kärryjä koekäyttöön muutaman vuoden ajan. Muodostui vahva tuntuma siihen, mihin sen kaluston ominaisuudet riittävät. Jesse tuskin saa ikinä edes sitä puumäärää kasalle nykykalustollaan ,mitä minä aikanaan hankin tien varteen moottorisaha-, takapotkutraktori-, lovipankko-, reki- yhdistelmällä. Hankintapuuta kertyi vuosittain kolminumeroinen luku laaniin.
Suorittavankin ajama 1070 deere pienin jopa paras joka metsään kannattaa viedä.
Täydennän harvennuksille.
Kahdeksan metrin puomivarustuksella ei oikein hyvä missään. Ei tahdo edes koura nousta ilmaan maksimietäisyydellä. Puhumattakaan kourassa olevasta puusta.Kolhuja ja painumia syntyy helposti ,kun joutuu koukkimaan ja ronkkimaan runkoja ulottuman ulkopuolelta. Kolhitut puut luonnollisesti poistetaan eikä se ole lainkaan hyvä asia. Kahdeksassa metrissäkin puu vie konetta eikä kone puuta. Ero esim Foxiin on kuin yöllä ja päivällä. Ne puut ,joiden tekeminen vei deerellä koko päivän , oli hakattu Foxilla puoleen päivään mennessä.
Lisätään vielä ,että molempiin ajamiini 1070:eihin jouduttiin uusimaan runkonivelet pian 10 000 tunnin käytön jälkeen. Kuotmaimen nivelet uusittiin moneen kertaan. Ei ollut kovin halpaa lystiä. Ei mopolla moottoritielle. Fox toimi moitteettomasti samaiset tuntimäärät ja sillä pystyi tekemään mitä halusi. Deerellä tuli äkkiä rajat vastaan.
Suorittavan näkemyksen tavallaan ymmärtää ja tavallaan ei. Kun hän vertailee palkkatyössä ajamiaan koneita on lähtökohta omatoimiseen metsänomistajan puunkorjuuseen aika tavalla eri. Maksimaalinen tehokkuus paistaa tietysti hänen aina vain viimeistä huutoa olevien koneiden ajokokemuksesta. Nyt vain ollaan viimeisissä kommenteissa erityisesti sikarin kanssa pohdittu aivan helkutisti miestä ja moottorisahaa tehokkaampaa konetta eli harvesteria. Kukapa omatoimimetsänomistaja ostaisi kolmensadan tuhannen Ponssea tai Deereä. Mutta tuollaiset alta ja pikkasen päälle sadantuhannen koneet alkaa olla jo tavoiteltavia asioita myös metsää itse tekevälle omissa metsissä juuri harvennuksille. Kun jo puolet koneketjusta on olemassa pitää se toinenkin puoli hoitaa parempaan iskuun kun mies vanhenee ja isku vähenee. ”Joystikkejä” kyllä käyttelee kun vielä koneeseen pääsee.
Kyllä jonkun täytyisi hommata kuumetta alentavaa lääkettä. Mopo keulii oikein kunnolla.
Kyllä taidan kallistua Ponsse beaveriin 11 metrin puomilla. Kaikista toimintavarmin. Sillä se kuume lähtee.
Sikarilla kovat piipussa! Kyllä sillä varmasti tosiaan kuume lähtee. En aivan tuolle linjalle mutta seuranta on tarkkaa ja voihan jotain löytyä kun aikaa on seurailla ja seuloa. Pojan kanssa jo myös alustavasti keskusteltu oy:n perustamisesta metsätalouden konepalveluun. Hän hyvinkin myönteinen.
Vai ”metsätalouden konepalveluun”. Se taas muuttaa jotkut jutut ylösalaisin…
Se on vasta muutaman vuoden kuluttua ehkä perustettava yritys. Mutta sitä ennen kyllä konekantaa ostetaan aivan omiin metsätalouden nimiin.
Ei muuta kuin onnea yrittämiseen Jesse & Poika! Muutaman vuoden kulutta tilanne onkin ehkä jo sellainen, että Jesse päättääkin vetäytyä pelkäksi neuvonantajaksi, ja poika tekee sitten ihan omat ratkaisunsa…
Noh, aika näyttää mutta on sieltä hengessä mukana oltu ihan hyvin ja harvesterin osto on yhteinen ajatus. Kyllä se aina ”kyykkymoton” voittaa. Poika alkaa olla tehtaiden työstä/työnjohdosta aika kypsä. Harmi vain kun ei isäänsä aikanaan uskonut kun yritimme Kullaalle metsäkouluun. Meni kuitenkin talotekniikkaan ja sitä kautta on monen mutkan kautta ajautunut tehdaskunnostukseen ja ylläpitoon sen alan yritykseen. Enhän minä omalle kontolle enää muuta voi laskea kuin juuri valmistaa ”maaperää” kaluston ostohankkeilla. Hiukka aikaa varmasti vielä jotain myllyä ajellakin voin.
”..Kyllä se aina ”kyykkymoton” voittaa…” on tuhoon tuomittu USKOMUS tässä asiassa.
Vaikka kuinka sormet syyhyää, neuvoisin kaiken laskettamaan ja pohdituttamaan kokeneella yritysneuvojalla.
Jessen ei kannata upottaa poikaansa samaan suohon , mihin itse on painumassa. Parempiakin vaihtoehtoja on toteuttaa metsäisiä visioitaan,kun hankkia oma kone .
Kannattaa perehtyä ensin , mihin on ryhtymässä. Tämän voi tehdä käymällä aikuiskoulutuksena tarjolla olevia lyhytkursseja ja kehittämällä osaamistaan oppisopimuskoulutuksen avulla. Konekuskeista on kova pula ,joten työpaikka löytyy kohtalaisen helposti kehityskelpoisille kaverille. Jos ei löydy ,kannattaa konehaaveetkin haudata. Ilman riittävää osaamista koneyrityksen aloittaminen on tänä päivänä taloudellinen itsemurha. Muutama vuosi vieraan palveluksessa antaa hyvän pohjan yrittäjyydelle. Suurin osa tosin huomaa tuona aikana ,että rahaa tulee työstäkin aivan riittävästi ja saa nukkua yönsä rauhassa ilman yrittäjän huolia.
Jessen pojalle on vain todettava ,että terve tuloa alalle ,mutta ensin kouluun ja hankkimaan kunnon perustaidot sekä metsän käsittelyn , että konehommien osalta .
Ensinkin poika on aika hyvin kyllä perehtynyt aivan viime vuosina metsän käsittelyyn ja hänen työnsä kelpaa esim. H-vallan ja K-mäen metsien pienialaiseen hoitoon. Sitäpaitsi on aikanaan minunkin metsien tuleva hoitaja ja alaa on nuorina metsinä vastassa kymmeniä hehtaareja. Siinä-kin on hyvä harjoitella konetyötä ennenkuin lähtee ulos työstämään. Sieltä sitten jos saisi aikanaan pojanpojan sinne metsäkouluun olisi aika hyvä jatkumo niin omien metsien kuin metsätyöfirmankin edellytyksille. Tämä on jälleen sitä minun pitkän aikavälin suunnittelua josta vaivasta ei vain tahdo eroon päästä. Mutta kun sitä ei taaksepäin ole tarvis katua niin uskon että toimii edelleen. Molemmilla on senverta yritysosaamista, minulla ja pojalla (t:mi-yrittäjänä ollut) ja markkinointiosaamista löytyy hänen vaimoltaan. Ei kai tänne ole vain yhtä jälkeä tultu tekemään. Jotain ylisukupolvistakin saa jäädä elämään!
Harjaantuminen tulosta tekeväksi moton käyttäjäksi kestää vuosia. Keskimäärin vähintään kolme. Minäkin harjoittelin oto:na lähes kymmenen vuotta ennen ,kun uskalsin keskittyä pelkästään hakkuuhommiin. Oto-ajan loppupuolella kuukausittaiset työajat moton ohjaamossa olivat jo yli 200 tuntia/kk ja vuosittainen työaika hipoi lakirajoja.
Kun jäin eläkkeelle toimin kolme vuotta mentorina seuraajalleni. Tehtiin kahta vuoroa nuoren isännän kanssa ,joka seurasi samaa kaavaa ,kun minäkin. Eli lähti hakemaan lisäansioita tilan ulkopuolelta metsätöistä. Kaverilla oli metsäinssin paperit ja lyhyt oppimäärä konehommista pienemmässä yrityksessä. Siitä oli hyvä jatkaa.
Eihän tässä olla tyrmäämässä kenenkään yritteliäisyyttä, mutta noista jutuista päätellen REALISMIA kehiin.
Hurmoksessa aloittaneita kontallaan olijoita on jo maakunnissa aivan riittävästi.
Eihän täällä ole sen pareen hurmoksessa kuin muutenkaan kontallaan olevia koneyrittäjiä. Niistä alkaa päinvastoin olla Satakunnassa jopa puutetta.
Kortillahan siellä Satakunnassa taitaa tosiaan konemiehet olla, kun kiireissään lähtevät Jessenkin leimikoilta aina kesken töiden jo seuraavaan osoitteeseen!
Noh, ken vanhoja muistelee ja silleen.. Eipä ole viime vuosina lähteneet. Kyllä leimikot on tehty ja nytkin vartoillaan vielä tämän talven leimikoiden tekoa. Vanhojen korjuuvaurioiren viimeinen hävitys H-vallan metistäni. (Yksi olisi vielä Siikaisten metsässä). Mutta katsotaan kuinka talvi etenee, hiukka routaa saisi kyllä olla kun aika lähellä lettojärveä touhutaan. Minä ajelen siitä risut pois ja siksikin olisi hyvä jos kauheasti ei tarttisi taaplata ajouria.
Siellä Koirakorvensuon suunnallakos se Jessen tuleva työmaa on?
Mielenkiintoisia kokemuksia ja kannanottoja, suorittava porras, jees h-valta, mehtäukko ja Visakallio, kaikilla koettua ja-arvokasta tietoa, mutta hieman eri näkökulmasta.
Metsänomistaja joka on kiinnostunut metsätaloudesta ja on hankkinut tiloja ja hankkii niitä sopivia kohteita myös jatkossa on luonnollisesti kiinnostunut myös omasta kalustosta helpottamaan tilojen hoitoa.
Traktori käytön iloa on, jos traktori kalusto ja käyttötaito on jo esim. maatalouspuolelta valmiina, tai on kotiutettu sioituksista ja hankittu kalusto itselle omaan käyttöön, omiin tarpeisiin.
Metsänomistaja saa siitä metsä työhön aikataulu vapautta ja mielenkiintoista laatu aikaa !
Metsä-masa erittäin oikeassa! Tuo on juuri yksi tärkeä tekijä että saat aikatauluvapautta metsätöihin. Nytkin tänään aamusella lähdin metsään vaikka sataa tihuutti vettä. Sahailin kuitupöllejä että voin lauantaina hiukka pikkupakkasella käydä kuorman hakemassa jälleen lanssiin. Melkein se menee nyt niin että viikon manusahailun tulos ajetaan viikon päätteeksi lanssiin. Kyllähän tällä menolla hankintakin alkaa olla merkityksellinen tili kun aikaa on vielä talvikelinäkin pari-kolme kuukautta. Ja päivät aikaa tehdä. Toinen vaihtoehto olisi maata kotona ja ränsistyä pikkuhiljaa pois.
Visalle vastaan että Koirakorventien varrella kyllä mutta ei aivan noin pitkälle vaan aika lähellä Pirilää tai Simulan as.aluettakin. Eli tien alkupäässä. Huilujärvet ovat sellaisia lettoisia pikkujärviä joissa on vain nk. ravi keskellä. Aika lähellä niitä.