Vasta hakattu aukko tuulen puolella ja tuoreenoloinen kivikkopohja kasvualustana . Tuho on tuulen seurauksena lähes täydellinen . Puhuri puhalteli kuvanoton jälkeen nuo loputkin kuuset kanveisille . Yli puolet koivuista oli lahoja , joten ei jätetty suojuspuita. Toisaalta jo tulevana kesänä olisi koivujen kaatumien ollut erittäin todennäköistä lehtien tultua puuhun.
Nyt puut on ajattuna tien varteen ja osa varmasti jo lautoinakin.
Sadan kuution ennakkoarvio tuplaantui yli kahdeksi sadaksi kuutioksi . Onneksi palstan lähellä oli harvennustyömaa käynnissä myrskyn aikaan . Ei tullut turhia siirtokuluja , kun kone ajettiin parin sadan metrin matka kuvan rytöä selvittelemään.
Pienempien tuhokohteiden korjuu voi olla yllättävänkin arvokasta tekijälleen . Tuttu yrittäjä kertoi ajaneensa lavettia satoja kilometrejä päivän aikana ja saldona oli runsas 20 mottia tuulenkaatoja !! (Einon jäljiltä)
Tuskin tuolla kasvatustavalla tässä tapauksessa on kovinkaan suurta merkitystä . Entisen kotitilani pihakuusi , tyviläpimitaltaan yli 80 cm katkesi , kuin tupakka tuulen voimasta . Myös Keski-Suomen Einon-päivään saakka pisin kuusi pamahti poikki .
Oksaiset, harvassa kasvaneet kuuset olivat tällä kertaa myrskyn tulilinjalla . Kuvan alueella löytyi useita yli kuution runkoja , mutta ne olivat kaatuneet juurineen. Katkenneita ei juurikaan ollut. Puita oli koeteltu ennenkin , koska varsin monesta tyvileikosta pilkisti laho. Se oli saanut alkunsa siitä , kun juuret olivat hieroutuneet rikki kasvualustan kivisessä maassa .
Omat myrskypuut pienen ensiharvennusnurkan kanssa arvioitiin yhteensä 40 motiksi, joten ei siihen hommaan tullut edes motoa harkittua. Tiedähäntä vaikka pääsee lisäksi vielä omien puitten viilua pinnoittamaan ja saa ns. lisätilin sorvipölkyistä…
Metsä Groupin Viestistä poimittua :
”Parhaiten myrskyjä kestävät metsät , joissa etenkin taimikonhoidot ja harvennushakkuut on tehty oikeaan aikaan ja oikeaan tiheyteen. Tällaisissa metsissä puilla on vahva juuristo ja järeä runko , jolloin ne kestävät myrskyjä ja muita tuhonaiheuttajia paremmin kuin hoitamattomat metsät ”. Näin totesi metsänhoitopäällikkö Juho Rantala.
Kuvan tuhoalueen hoito ei ole onnistunut aikoinaan parhaalla mahdollisella tavalla . Tästä johtuen puusto on kehittynyt epätasaisesti . Osa alueesta on täydentynyt lehtipuilla ja osa on kärsinyt lehtipuiden varjostuksesta. Tämä kuvio olisi ollut liitettävissä vastikään tapahtuneeseen aukkohakkuuseen , mikäli puuston kehitys olisi ollut tasainen . Normaalisti kehittyneet puut olivat tilavuudeltaan reilusti yli 1m3:n puita. Pienempää puuta oli kuitenkin niin runsaasti , että aukkohakkuu ei suunnitelman mukaan tullut kysymykseen. Eino muutti kuitenkin suunnitelmat omalla tavallaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Ihan ok suojuspuumetsikkö jäänyt…
Vasta hakattu aukko tuulen puolella ja tuoreenoloinen kivikkopohja kasvualustana . Tuho on tuulen seurauksena lähes täydellinen . Puhuri puhalteli kuvanoton jälkeen nuo loputkin kuuset kanveisille . Yli puolet koivuista oli lahoja , joten ei jätetty suojuspuita. Toisaalta jo tulevana kesänä olisi koivujen kaatumien ollut erittäin todennäköistä lehtien tultua puuhun.
Nyt puut on ajattuna tien varteen ja osa varmasti jo lautoinakin.
Sadan kuution ennakkoarvio tuplaantui yli kahdeksi sadaksi kuutioksi . Onneksi palstan lähellä oli harvennustyömaa käynnissä myrskyn aikaan . Ei tullut turhia siirtokuluja , kun kone ajettiin parin sadan metrin matka kuvan rytöä selvittelemään.
Pienempien tuhokohteiden korjuu voi olla yllättävänkin arvokasta tekijälleen . Tuttu yrittäjä kertoi ajaneensa lavettia satoja kilometrejä päivän aikana ja saldona oli runsas 20 mottia tuulenkaatoja !! (Einon jäljiltä)
Ei ollut taaskaan kasvatettu suorittavan ohjeiden mukaan!
Tuskin tuolla kasvatustavalla tässä tapauksessa on kovinkaan suurta merkitystä . Entisen kotitilani pihakuusi , tyviläpimitaltaan yli 80 cm katkesi , kuin tupakka tuulen voimasta . Myös Keski-Suomen Einon-päivään saakka pisin kuusi pamahti poikki .
Oksaiset, harvassa kasvaneet kuuset olivat tällä kertaa myrskyn tulilinjalla . Kuvan alueella löytyi useita yli kuution runkoja , mutta ne olivat kaatuneet juurineen. Katkenneita ei juurikaan ollut. Puita oli koeteltu ennenkin , koska varsin monesta tyvileikosta pilkisti laho. Se oli saanut alkunsa siitä , kun juuret olivat hieroutuneet rikki kasvualustan kivisessä maassa .
Omat myrskypuut pienen ensiharvennusnurkan kanssa arvioitiin yhteensä 40 motiksi, joten ei siihen hommaan tullut edes motoa harkittua. Tiedähäntä vaikka pääsee lisäksi vielä omien puitten viilua pinnoittamaan ja saa ns. lisätilin sorvipölkyistä…
Metsä Groupin Viestistä poimittua :
”Parhaiten myrskyjä kestävät metsät , joissa etenkin taimikonhoidot ja harvennushakkuut on tehty oikeaan aikaan ja oikeaan tiheyteen. Tällaisissa metsissä puilla on vahva juuristo ja järeä runko , jolloin ne kestävät myrskyjä ja muita tuhonaiheuttajia paremmin kuin hoitamattomat metsät ”. Näin totesi metsänhoitopäällikkö Juho Rantala.
Kuvan tuhoalueen hoito ei ole onnistunut aikoinaan parhaalla mahdollisella tavalla . Tästä johtuen puusto on kehittynyt epätasaisesti . Osa alueesta on täydentynyt lehtipuilla ja osa on kärsinyt lehtipuiden varjostuksesta. Tämä kuvio olisi ollut liitettävissä vastikään tapahtuneeseen aukkohakkuuseen , mikäli puuston kehitys olisi ollut tasainen . Normaalisti kehittyneet puut olivat tilavuudeltaan reilusti yli 1m3:n puita. Pienempää puuta oli kuitenkin niin runsaasti , että aukkohakkuu ei suunnitelman mukaan tullut kysymykseen. Eino muutti kuitenkin suunnitelmat omalla tavallaan.