Vitikkamäen luontopolku; Suomenselän vedenjakaja-alueella.
Noin seitsemän kilometriä valtatie 4:ltä Suezintieltä itään.
Polun maisemaa hallitsee näyttävästi lohkaroitunut kallioperä, kauniit kangasmetsät sekä maaston alaviin kohtiin sijoittuneet suoalueet. Korkeimmalta kohdalta aukeaa näkymä alueen suurimmalle vesistölle, Pyhäjärvelle.
Häiriintymätön ympäristö tarjoaa hyvät edellytykset tyypillisille suomalaiselle kasvi ja eläinlajistolle.
Kopatappas ”Pöllinen” ohikulkiessa Siirtolohkareesta näyte GTK:lle. Ties vaikka lohkare olisi aikoinaan kulkenut uivan jäävuoren pohjassa jostain kultaa sisältäneestä kalliosta.
Tässä monia vuosikymmeniä sitten olin mukana malmikivien palkittujen lähettäjien tilaisuudessa. Siellä eräs moneen kertaan palkittu kaveri sanoi: ”Olet sinäkin Aukusti lukemattomat kerrat kulkenut sen suuren siirtolohkareen ohitse, muttta etpä ole ottanut siitä näytettä tutkittavaksi. Minäpä otin ja siinä oli 5 grammaa tonnissa kultaa!” Hän pokkasi pääpalkinnon 5000 silloista markkaa.
Olihan se mukava lisä kirvesmiehen tienesteihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Vitikkamäen luontopolku; Suomenselän vedenjakaja-alueella.
Noin seitsemän kilometriä valtatie 4:ltä Suezintieltä itään.
Polun maisemaa hallitsee näyttävästi lohkaroitunut kallioperä, kauniit kangasmetsät sekä maaston alaviin kohtiin sijoittuneet suoalueet. Korkeimmalta kohdalta aukeaa näkymä alueen suurimmalle vesistölle, Pyhäjärvelle.
Häiriintymätön ympäristö tarjoaa hyvät edellytykset tyypillisille suomalaiselle kasvi ja eläinlajistolle.
Kopatappas ”Pöllinen” ohikulkiessa Siirtolohkareesta näyte GTK:lle. Ties vaikka lohkare olisi aikoinaan kulkenut uivan jäävuoren pohjassa jostain kultaa sisältäneestä kalliosta.
Tässä monia vuosikymmeniä sitten olin mukana malmikivien palkittujen lähettäjien tilaisuudessa. Siellä eräs moneen kertaan palkittu kaveri sanoi: ”Olet sinäkin Aukusti lukemattomat kerrat kulkenut sen suuren siirtolohkareen ohitse, muttta etpä ole ottanut siitä näytettä tutkittavaksi. Minäpä otin ja siinä oli 5 grammaa tonnissa kultaa!” Hän pokkasi pääpalkinnon 5000 silloista markkaa.
Olihan se mukava lisä kirvesmiehen tienesteihin.