Palsta on sama , kun myöhemmissäkin kuvissa . Kuvassa olevat puut ovat kooltaan 80-150 litraisia . Siellä , missä tiheydet ovat kohdallaan ollaan reilusti ”tukilla” puuston koon suhteen . Liian tiheässä kasvaneet koivut ovat kupanneet voimat havupuilta tällä kohtaa .
Sulavasti menivät nämäkin rungot kasalle . Pieniä vaurioita tosin syntyi jääviin runkoihin , kun niiden lähituntumasta joutui salvamaan koivunrumiluksia
teriin .Kymmenen senttiä puiden väliä on jokseenkin liian vähän.
Kuten jo edellä mainitsin , luonto ja aika(40-vuotiasta metsää) oli hoitanut raivauksen .
Koivut olivat laadultaan niin huonoja , että reikäpaikkojenkaan täydennykseksi niistä ei ollut .
Kuitupuun maltillisen hintakehityksen syy näkyy tästä kuvasta , jos ei ole sattunut vilkaisemaan VMI:en tuloksia . Tämän kaltaisia pienialaisia ja kenties nuorempia kohteita jää korjuutoiminnan ulkopuolelle , kun korjuutyö on liian kallista . Ostotoimihenkilö lähtee taatusti pitkin askelin eri suuntaan , jos esim tämänkaltaista kymmenen vuotta nuorempaa ja pienialaista kuviota yrittää kaupitella .
Tässä oltiin reilusti myöhässä metsänhoidollisessa mielessä . Homman pelasti se , että tämä kuvio oli osa isompaa kokonaisuutta ja puu riittävän järeää. Hehtaarikertymäkin oli n. 70m3/ha. Kunnollista metsää
tuskin alueelle tulee . Kuitu on päätavaralaji seuraavallakin korjuukierroksella.
Missä raivaus?
Miksi ei kurvattu palstalta takaisin lavetille?
Miksi nyt käy mikä vain kun ei vuottakaan kun ei käynyt mikään?
Onko äijä päässyt ikäkriisistä kun sai uuden koneen alle???
Ammattilaiset tekee tuollaisia ilokseen, mutta eihän se kaikilta onnistu !
Ei tuossa raivaus enää auta, kun ollaan 15 vuotta myöhässä. Jos nyt perkaamaan aletaan, ei motolle jää enää mitään.
No oli jo omistajalla aika jotain tällekin tehdä.
Jaa -as kumpa pääsisi keväthangilla sahan kanssa ni ilokseen koivupöllejä tosta katkoisi, ei noi alakasvusturrakkeet tässä näkyvyyttä ohjaamoon vieneet. Noi kuusenturakkeet voi metsäkanoille jättääkin- jotain suojapuustoo nillekin.
Asennekysymys ja monella myös tietämättömyyttä metsänhoidosta,vaikka saattaa oudolta meistä kuulostaa.Minulla naapurissa ummikkokaupunkilaisella lähes samanlaista metsää kuin kuvassa.Tilalla 25 v.sitten nykyisen omistajan isä myi veromuutoksen takia jäykät puut pois.Sitten istututti kuusentaimet,sen jälkeen ei ole tehty mitään.
Vuosi sitten yhtiön miehen kutsui puukauppaa tekemään kyseiseltä n.20 ha kuviolta.Ei tullut kauppoja,ostaja esitti raivausta,mutta omistaja olisi vain myynyt myyntipuuta,ei ollut halukas raivauskuluja kustantamaan,joten jäi järeytymään ja luonnon raivaukseen toistaiseksi.
Onhan se aika vaikea lisää kantohintaa lyödä kun yhä enemmän pitää taistella huonokuntosissa metsissä. Raivaus vie iloisesti kantohintaa ja pienet puut. Kaikkein kannattavintahan on operoida ”on size fits all” -koneilla kaikki kuviot kerralla eikä kiikuttaa erikoiskoneita jokaiselle eri kuviolle. Ammattilaisten vasttuullehan nää jää yhä enemmän mutta siinä pitäs etujärjestöjenkin jo herätä, että vain oikea-aikaisilla raivauksilla saadaan kantohintaa ylöspäin. Toivottavasti ei nyt ryssittäs tätä hommaa sillä, että vaaditaan vain etuja maanomistajille.
Kyllähän tuo manuhakkaajan työ parhaasta päästä on mutta olisi sen voinut jättää noinkin järeytymään ja tehdä aukoksi esim kymmenen vuoden päästä.
Olen kyllä nähnyt pahempiakin paikkoja motolla korjattavan ja ihan kohtuullinen jälki on tullut. Kyllähän tuossa silti on mielestäni mieluummin moottorisahan paikka.
Mutta miksi ihmeessä näillä palstoilla jatkuvasti arvostellaan naapurien tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Keskustellaan mieluummin omista kokemuksista. Kyllä niitä laiminlyöntejä ja epäonnistumisia varmaan useimmilta meistäkin löytyy.
Suomalaiset metsänomistajat ovat ilmeisen varakkaita, koska heillä on aikaa rahaa kasvattaa kuitupuun hintaista puuta kymmenet vuodet, vaikka samassa ajassa kasvaisi melko pienellä hoidolla tukkimetsääkin.
Puun arvokasvu on näköjään vain meitä köyhiä varten!
Tuosta pohjasta ei talvikuvassa saa varmuutta mutta enpä nyt usko että noiden kasvatusajassa sentään vielä tukkimetsääkään olisi aikaan saatu. Saattaisi aivan samaa ensiharvennustyyppistä olla menossa.
Oletko Jesse kuullut sellaisesta kuin taimikonhoito?
Tuohon taimikonhoitoon ja sen ohjeistukseen kaipaisi hieman muutoksia . Esim ojan pientaria ei suositella raivattavaksi . Kuitenkin paras kasvu on ojien varsilla , mutta hyöty tuhotaan antamalla koivikon ja/tai tiheän alusmetsän rehottaa valloillaan havupuita näivettämässä . Normaali runkotiheys ilman ”lisukkeita” lisäisi merkittävästi tuottoa ja laadukkaan puun määrää ojien läheisyydessä .
Ammattilaiset tekee tuollaisia ilokseen, mutta eihän se kaikilta onnistu !
*******************************************************************
Ettei olisi pahkanaamaisella metsäammattilaisella samanlaisia palstoja itsellä?
Hyvin edustaa todellisuutta, onneksi ei ole lunta enää puissa !
Omana työnä kokenut motomieskin tästä selviää, mutta kyllä sahamies, ehkä selviäisi vähemmillä piilosahauksilla !
Jos tämä olisi firman pystykauppa ja tavaralajiharvennus niin luulisin kuvannäköisen leimikon olevan kumminkin sahamiesten palsta.
Urakkatyönä motolle alle 100 litraa / r: n harvennukst lienee tuottamatonta työtä ja vielä vaatimus hyvästä työnjäljestä on kuljettajalle turhautumisen paikka ja pimeys ja lumi, tekee myös omat haasteensa.
Jos näitä ennakkoraivaamattomia palstoja tehdään aikapalkalla vuodesta toiseen niin kantohinta jää pienen pieneksi ja kohta työt jää tekemättä.
Ennakkoraivauksesta on vaan jaksettava pitää ääntä koko ammattikunnan, neuvonnasta alkaen, aina sieltä joku saattaa herätä !
NUORET METST SUOMEN TULEVAISUUTTA !!!
Nythän ei ole kyse siitä että selviääkö tuollaisten hakkuusta vai ei. Takuulla kaikki motomiehet selviää. Nyt on vain kyse siitä miten ne hakataan. Jos hakataan lyhyeen kantoon niin jokaiseen puuhun tulee jälki kun karsimarullat tai terät kolhaisetvat jääviä puita. Toinen kontsi on tehdä ”eurokanto” ja katkaista niin ylhäältä että varmasti koura mahtuu kiinni eikä kolhuja tule.
Sen sanon että metsurihakkuuna tulee paras jälki, mutta paras on myös korjuuhinta. Sen saa jokainen ratkaista omalta kohdaltaan. Syy näille on ilman muuta huono taimikontaivaus ja hinta maksetaan nyt kun niitä työstetään koneella
”Karsimarullat” tarkoitin tietetenkin syöttörullia. Ajatus ja kirjoitus ei pysy linjassa.
Suorittava tuolla kaipaili ojan pientareisiin uusia raivausohjeita. Minä en koska siellä kasvu yleensä tapahtuu niin että koivu kasvaa ylispuustona ja kuusta tulee mieletön määrä alle. Kun kone napsii ne koivut sieltä pois alkaa kuusikko nousta hurjaa kyytiä. Sen harvennus vasta on paikallaan. Eli ne ojanpenkat tuottaa varmimmin uutta puuta ja harventamalla saadaan nekin alat hyvään puuntuotantoon.
Ja puuntakuselle tuonne edelliselle että kyllä olen kuullut taimikonhoidosta mutta nytkin teen juuri tuota samantyyppistä kuin suorittavan kuvassakin ehkä hiukan vielä taajempaa ja vähempiaukkoista. Edellisen omistajan resurssit eivät vanhuuspäivillä riittäneet ja vaikka hän auliisti antoi mökkiläisten hoitaa ei se kyllä sen alan pelastusta tuonut. Tien vierestä oli kaikki ylistyyppinen parempi koivu ja mänty hakattu ja hiukan pidemmälle tiestä ei oltu menty lainkaan. Eli helpot takkapuut ja muusta sluut.
#”Suorittava tuolla kaipaili ojan pientareisiin uusia raivausohjeita. Minä en koska siellä kasvu yleensä tapahtuu niin että koivu kasvaa ylispuustona ja kuusta tulee mieletön määrä alle.”#
Sen verran korjaisin ”Jessen” kommenttia , että kun koivu kasvaa ylispuuna , kuusi kasvaa mielettömän HUONOSTI siellä ALLA .
Siellä , missä tiheydet ja puulaji olivat kohdallaan , kasvoi yhden ja jopa kahden tukin runkoja . Yksikseen kasvaneista koivuistakin löytyi seitsemän metriä tukkiläpimittaa . Kuvan paikassa on onnessa , varttuvatko jätetyt puut koskaan tukiksi asti . Laatu ei ainakaan täytä tukin laatuvaatimuksia . Siksi ”hyvin” koivut olivat kuusia ja mäntyjä piiskanneet . Koivuista yli puolet oli lahoja.(kts.”Ylispuita”)
Mutta jatka Jesse samaan malliin. ”Manuhommia” piisaa. : )
Onneksi tuossa on rungoilla kunnon keskikoko. Tuttava hakkasi juuri yhden leimikon, joka PITI olla kakkos/kolmoskehitysluokkaa. Aluskuusitapikkoiselta kuviolta poistuma oli 20 m3/ha ja keskikoko nipinnapin 50 litraa. Oli siinä kymmenessä hehtaarissa jyrsimistä. Kuvaavaa arvion heitosta oli, että kolmoskehitysluokaksi määritellyllä kuviolta tuli muutama tukki. Osa kuviosta ajettiin vain läpi, koska oli taimikkovaiheessa, selkeästi.
Kohtuus opitäisi olla kerjätessäkin . Samanlaisia työtarjouksia on tullut meillekin . Olen joskus hakannut kolmoskehitysluokan metsää , jonka poistettavien puiden keskijäreys oli 40 litraa . En hakkaa enää . Suosittelen raivausta ja kehotan ottamaan uudestaan yhteyttä vasta , kun alueelta lötyy oikeita puita .
Kuvan palstan ”omistaja” ymmärtää järeyden ja kertymän merkityksen . Siksi puita on kasvatettu kokkaammiksi . Ei ole ollut kemerat hajoittamassa tervettä ajattelua .Taimikonhoidon virheitä ei ole paikkaitu toisilla virheillä . Muistutan vielä , että kuvan metsän nykyinen tila johtuu vuosia sitten vallinnesta ajattelutavasta , että taimikoita ei tarvitse hoitaa. Tuohon aikaan metsureita sanottiin irti oikein urakalla eri organisaatioista.
Kuva puhukoon puolestaan , mikä on tulos.
opettavaisia kuvia