Ennen itkettiin , että tyvitukkia menee kuituun. Nyt se päätyy energiapuukasaan. Risujen kanssa ei näperrellä!
Ennen itkettiin , että tyvitukkia menee kuituun. Nyt se päätyy energiapuukasaan. Risujen kanssa ei näperrellä!
Puukauppa
Tämäkin kasa päätyy pinon päähän isketyn lapun perusteella energiaksi ja korvaamaan turvetta. Kuriositeettina voin mainita ,että naapuripaikkakunnalla, muutaman kilometrin päässä tästä, tehtiin lautoja kenttäsahalla huomattavasti huonolaatuisemmista tarpeista. Kun matka jatkui , haketti paikallinen lämpölaitos tarpeisiinsa järeää koivukuitua . Terminaali vaikutti ajanko
…ajankohtaan nähden pelottavan autiolta.
Kuitupuulle on avautumassa myyjän markkinat, puolitoista vuotta sitten kuusikon ensiharvennukselle tarjottiin hieman yli kymmenen euron kuutiolta, nyt samaiselle ensiharvennuksella hinta oli kaksin kertainen ja latvusmassallekin sai vajaan kymmenen euroa.
Suorittavan kuva on paljon kertova, nähtävästi leimikon ostajalla ei ole ollut lyhyitä tukin mittoja käytössä, koska tukkiosuutta on siirtynyt kuiduksi !
Mhy:n savotta ,josta otettiin myös pylväitä.
Vannesahalla varsinkin tyvitukeista olisi saanut hienoa sahatavaraa. Älyvapaata hommaa laittaa niit’ energiapuuksi.
Ei sen älyvapaampaa ,kun kerätä pystyrisuja taimikosta vastaavaan tarkoitukseen. Saadaan aivan eriluikan tavaraa hakkeeksi kohtuullisilla kustannuksilla. Ja mitäpä niitä sahaamaan ,jos ei ole markkinoita. Mhy: n luulisi tietävän ,jos on.
Kuivasien käyttö energiaksi on jo paheksuttua. Milloinkahan tukkien?
Suorittavan vinkkki, että kuva olisi pylväsleimikon energia pinosta. Kun pylväsleimikkkoa on myymässä knnattaa huomata, mistä rungon osasta pylväät tehdään. Pylväslisän voi menettää, jos pylvään ostajalla on täydet valtuudet kerätä leimikosta kaikki pylvääksi eri lajeihin sopivat pylväät.
Ongelma syntyy useimmin ns. latvapylväiden kohdalla, eli tyveltä välivähenns, joko kuitu tai tukki. Kuvaa voisi tulkita näinkin jos pylvään latvaa ei voi jatkaa silloin jakojäännös syntyy tyvelle, ja vahinko syntyy myyjälle kun pätkä ei täytäkkään minimitukin pituutta, vaikka se tukin ladun täyttäisikin.
Täälläpäin isännät kutsuu tuota paksulla risulla(: Hyvä kuva, kertoo hyvin nykyisestä tilanteesta, varmasti jatkuu samana kun sahaus hiljenee entisestään, just katsoin Janne Seppäsen uusimman videon jossa kertoo hyvin kevään/alkukesän tilanteesta leimikoiden osalta.
Suoriutuva:”Ei sen älyvapaampaa ,kun kerätä pystyrisuja taimikosta vastaavaan tarkoitukseen. Saadaan aivan eriluikan tavaraa hakkeeksi kohtuullisilla kustannuksilla. Ja mitäpä niitä sahaamaan ,jos ei ole markkinoita. Mhy: n luulisi tietävän ,jos on.”
Järki on tuossa touhussa paennut kauvaksi noiden tyvitukkiuen haaskajan, kuten myös Suoriutuvan kaalista.
Joka tapauksessa nuo vajaa neljäkymmentä riskiä tyvitukkia ovat jo raaka-aineenakin kuutiohinnaltaan sitä luokkaa, että oikea jatkojalostuspaikka olisi yksiteräinen sahalaitos, jossa noista leikattaisiin esim ikkunakantellia.
Melko pienellä määrällä sahauspintoja tuosta olisi tempaissut arvoltaan jopa tuhannen euron kuutiohintaa vientisatamassa, eikä olisi tarvinnut muuta tehdä sahuun jälkeen kuin kuivata ja mahdollisesti pätkiä sovituille aihiopituuksille.
Mutta KUN vain isolla koneella paljon Bulkkitavaraa revitään polttohakkeeksi ja myydään lämpökeskukseen 32 € / kiinto, niin onhan se juhlavaa. Siinä kone-Hemmo on Mopon puikoissa lähellä siemensyöksyä jo pelkästään kuvitellessaan kuinka hakkuri ähkäisee 40 senttisen tyvitukin silputessaan – Se panee rahan äänellä.
Olisi jo aika heillekin kirkastua lause: Pennissä on miljoonan alku!
Eipä noita alle kymmenen motin eriä kukaan enää ostele. Kun on alle ,kaikki kuituun . Jos laatu ei riitä tukiksi ,tehdään lyhyt kuitu tyvestä ja piste.
Ennustin jo viime syksynä ,että jossakin vaiheessa tukkiläpimittaa päätyy energiaksi ,kun turve on pannassa eikä pienemmistä tarpeista saada poltettavaa riittävän nopeasti. Jos/kun tuleva talvi on kylmä ,paksun tavaran osuus hakeraaka-aineesta kasvaa. Siinä ei taivastelut auta. Tilannetta ”auttaa” hieman sahatavaran kysynmän laimeneminen ja tukin laatuvaatimusten kiristyminen sen seurauksena.
Miksi metsänomistaja ei saa myydä puitaan sinne mistä saa parhaimman hinnan? Onko aloitajalla ajatus tuoda eilispäivän Stasi-mtk takaisin ja valvomaan että puut menevät varmasti alihintaan ostajille.
Turpeenpolttoa ja samalla energiapuun kantohinnan alentamista ovat ajamassa keput ja persut. Kepujen eduskuntaryhmä eli koko pellelauma ilmoitti tukevansa turpeenpolttoa. Eli sellaista edunvalvonta suorittaa kepu-mtk.
Energiapuun korjuu ja puun poltto työllistää 10 kertaa enemmän kuin harvojen harrastama turpeen nosto. Samalla tulee hoidettua rästi harvennukset ja lähes ilman tukea.
Metsänomistaja voi ja hänen pitääkin myydä puunsa sinne , mistä saa parhaan hinnan. Nyt on pointtina se ,että pystyrisujen kanssa näpertely ei riitä energiavajetta kattamaan. Paksua tavaraa tarvitaan paljon ja nopealla aikataululla.
Pieniläpimittaisen puun korjuu toki työllistää ,mutta ei ole välttämättä tuottavaa työtä. Siitä touhusta on päästävä vähitellen eroon. Lääkkeenä vaivaan on moneen kertaan tarjottu oikea-aikaisen tamikonhoidon tehostamista. Tuloksena on riittävän järeää puuainesta kaikkiin tarpeisiin.
On todellakin turha ällistellä järeää puuta energiapuukasassa. Turpeen käyttöä jatkamalla olisi vältytty toki haitalta ,joka on vain esteettinen. Puuta on kuitenkin poltettava ettei tulisi vilu . Järeästä puusta tehty hake on laadultaan parasta.