Pieniä kuusia koko metsänpohja täynnänsä.
Männikkö on myös harvennuksen tarpeessa ja alikasvukuusien poisto oli samalla tyvien ennakkoraivaus.
Pieniä kuusia koko metsänpohja täynnänsä.
Männikkö on myös harvennuksen tarpeessa ja alikasvukuusien poisto oli samalla tyvien ennakkoraivaus.
Menit sitten tuhoamaan lähes täydellisen jk-uskovaisten päiväunelman!
Tuollaiseen paikkaan ehtii tulla seuraavaan harvennukseen mennessä jo uusi taimikko alle. Kokemusta on. Toisessa harvennuksessa voikin sitten jo tehdä pohdintaa, missä määrin kuusialiskasvosta voisi jättää uudistusvaiheeseen asti kasvamaan kuitenkin niin, ettei haittaa harvennuksen tekoa. Tilaa ja näkyvyyttä on kuitenkin paremmin kuin tuossa nyt. Uudistusvaiheessa sitten uusi pohdinta, onko aliskavoskuusikosta kasvattaa vai laittaako kuiduksi. Kuusethan eivät ole siinä vaiheessa rehevällä maalla kuin 20-30 vuotiaita. Tulevaisuutta turha ennustaa, kun sen voi katsoa sitten tulevaisuudessa.
Jatkuvassa kasvatuksessa ei minun kokemusten mukaan ole väliä soveltuuko kuusi ko. Maapohjalle. Aina yritetään välttää raivausta ja siitä tehdä metsää mitä taimia on. 2 harvennuksenkin jälkeen surutta kasvatetaan kolhiintuneita ja lahottuneita kuusia. Mitäs sitten ku se tyvilaho on siellä maassa ja sit jos järki palaa ja ahluatkin sen männikön niin senkin kasvattaminen on sitten hankalempaa.
Tässä ei tavoitella kuusialikasvulle mitään tuottoa etenkään juuri tällä alueella, joka on aivan selvästi mäntymaalajia. Toisaalla on kuusitiheikköjä, joissa on ihan toisen näköiset mahdollisuudet saada kuusistakin jotain hyödyllistä aikaiseksi. Niitä olen harventanut siten, että olen jättänyt muutaman hyvännäköisen kasvamaan, mutta kaikki sateenvarjon näköiset ja pienet pois aivan surutta. Samoin kaikki jotka ovat liian lähellä mäntyjen tyviä.
Kuvio on melko pieni enkä ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että sen hakkuusta olisi yksikään metsäyhtiö kiinnostunut. Kysäisen kuitenkin. Mikäli tulos yhtä tyhjän kanssa, niin harvennan msahalla ja jätän puut maahan tai vien polttopuiksi kevääseen mennessä.
Sen verran vielä, että mätiä puita ei ole ollenkaan ja raivaukset on tehty ureakäsittelyn kanssa. Toki viimeisin meni ilman ureaa koska keli oli pakkasella.
Hakkuun kannalta tuossa ei ole paljon poistettavaa. Tietysti voi poistaa jos on muita syitä poistoon. Itse ottaisin vähän mäntyjen juurilta ja ehkä harventaisin taimikkoa pienimmästä päästä. Aikanaan päätehakkuussa noista kuusista saa rahaa.
Tai sitten ei saa. Näin siksi, että karulla paikalla alikasvoksena kuuset kasvavat hyvin hitaasti. Päätehakkuussa ne ovat ehkä ensiharvennuskokoisia kuitupuita. Ostaja hinnoittelee leimikon korjuukelpoisuuden mukaan ja koska osa puista on pieniä eli kalliita, voi puun hinta olla pienempi kuin pieni määrä kuusta sitä määrän kautta nostaa.
Kaksivaihekasvatus on ihan ok, mutta mielestäni noin myöhään sitä ei pidä aloittaa, eikä puulajille sopimattomalla kasvupaikalla.
Näinpä on.
Jos aiotaan viedä montaa eri ”osavoittoa” yhtä-aikaa maaliin päin, siinä olisi tarkoin mietittävä niiden soveltuvuus verrattuna selkeään malliin. Haittoihin ja hankaluuksiin kun ei saata tullakaan vastinetta.
Toisin sanoen: kasvupaikalle sopimaton aliskasvos muuttuu riesaksi pääsadon hoidossa, ellei hyötyjä ole riittävästi. Sitä se jk:in helposti on.
Kuvan keskellä näkyy jo ihan hyvän kokoinen kuusi. Itse pyrin jättämään juuri noi isoimmat. Männikössä alikasvos saa ihan hyvin valoa ja vaikka maapohja sopisi männylle parhaiten niin kyllä se kuusikin siellä kasvaa, poislukien kaikkein karuimmat paikat.
Ei mitään monetaarista perustetta jättää kuusia tuossa. Alikasvoskuuset varjostavat maata ja lumet sulavat keväällä hitaammin. Kasvukauden lyhentymisen haitta on paljon suurempi kuin kuusista saatava raha.
Rahastahan tässä on kysymys pelkästään. Jokaisen alikasvoskuusikon poistaminen maksaa rahaa (jos puhutaan metsätaloudesta eikä harrastuksista) ja jokaisesta hyvästä jätetystä alikasvoskuusesta saa rahaa.
Jos metsän pohjassa on kasvuvoimaa niin suosisin mieluummin koivua ja jos on oikein paljon niin muitakin lehtipuita energiaksi ja monimuotoisuudeksi. Liian usein näkee, että kolhiintuneet kuusialiskasvokset sitten tappaa isompia mäntyjä et joo tulee muutama kuituriukula varmaan mutta sitten se hinta voi olla kuolleet isot puut. Aliskoivu kasvaa kuiduksi siinä missä tuollainen kuusikin, joskus jopa paremmin.
Kuvan alueella alikasvukuuset ovat pääosin aivan pieniä tarrikoita, mutta joukossa on pari isompaa, jotka olen jättänyt. Ehkä ihan turhaan, mutta pääseehän niistä eroon jos alkaa näyttää siltä, että ne ovat riesakkeita.
Valitettavasti alueella on vain muutama koivu ja nekin sellaisia latvuksia hankaavia turjakkeita, ettei niistä ehkä ole muuta iloa kuin toimia polttopuuna tai maanparannusaineena.
Kuvio on sen verran pieni, että sen saa kannattavaksi vain kasvattamalla siinä mahdollisimman hyvälaatuista puuta. Jos jättää kaikenmaailman turjakkeita kasvamaan, niin ne lopulta heikentävät tavoitteena olevan oksattoman suoran mäntytukin saantoa.
Koska kuviolla on muutama kuuselle sopiva kohta, saavat kuuset olla paikallaan lisämausteena kunhan eivät haittaa mäntyjen kasvua tai harvennusta.
Mikään kiire minulla tämän suhteen ei ole. Saa kasvaa rauhassa.