Pieni mäntyvaltainen ensiharvennuskuvio., jonka ennakkoraivauksessa otin kaikki kuuset ja hieskoivut pois mäntyjen ympäriltä. Paljon ollutkaan, mutta jokunen kuitenkin. Alunperin ajattelin jättää koko raivauksen väliin, mutta varmuuden vuoksi tein sen kuitenkin. Tarkoitus oli jättää alikasvosta, koska kuviota ympäröi kolmelta sivulta päätehakkuuta odottava kuusikko, jossa ei alikasvosta ole yhtään. Tämä olisi ollut hyvä saareke muuten monotonisessa talousmetsässä. Toisaalta olisin halunnut katsoa, miten kuuset tuossa kasvavat ja kehittyvät. Motokuski oli kuitenkin eri mieltä, juuri yhtään ei jäänyt jäljelle. Muuten hakkuun tulos oli hyvä, mitään oleellista huomautettavaa ei jäänyt.
Kyse ei siis tainnut olla taidosta, vaan samasta, mikä tämänkin palstan motokuskien jutuista paistaa läpi. Muulla ei ole väliä, kunhan kone pääsee täysin estettä työnsä tekemään.
Muutaman vuoden päästä tulee ensiharvennukseen koivikko, jossa on reilut pari hehtaaria hyvää kuusen alikasvosta. Hiukan pienempää kuin tällä kuviolla, mutta huomattavasti tiheämpää. Se pitäisi nyt ennakkoraivata, mutta jos ennuste on sama kuin tässä, samalla vaivalla putsaan kaiken pois. Näinkö tämä menee?
Tämä kuvio liittyy myös juurikääpäkeskusteluun. Raivatessa tuli muutama laho kuusi vastaan. Männyt oli terveitä. Mutkaa on, mutta se on ehkä ajankuva ja eri juttu muutenkin. En tuolloin kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota, mutta myöhemmin heräsi ajatuksia aiheesta.
Kyse voi olla sattumasta, ainahan puita metsässä lahoaa ennen aikojaan. Kyse voi myöskin olla siitä, että paikalla on ollut laho kuusikko ja alikasvos on saanut tartunnan ylläpitäen juurikääpää. Pelaan asian suhteen varman päälle, joten kuusikon tuhoutuminen ei haitta. Loppuvuodesta kun läheisen kuvion käyn harventamassa, samalla poistan ne muutamat kuuset mitä hakkuusta jäi jäljelle.
Gla , olet oivaltanut asian ytimen . Turhan monisanaisesti on tullutkirjoitettua ennakkoraivauksen merkityksestä . Konemiehille riittää , kun näkee selkeästi, mitä ollaan tekemässä .
Omilla kommenteillani olen pyrkinyt herättämään ajatuksia , joiden avulla raivauksesta saatava hyöty olisi kaikkien kannalta paras mahdollinen . Jos ennakkoraivaus on ensimmäinen hoitotoimi metsässä , on jotakin pielessä . Silloin hyötyy vain hakkuuta toteuttava taho. Jos raivaus tehdään aikaisemmin , mieluummin tehokkaasti jo taimikkovaiheessa , hyötyy myös metsänomistaja. Työkin on tuossa vaiheessa huomattavasti helpompaa ja mielekkäämmän tuntuista.
Täällä on kirjoiteltu myös metsäarvioiden epätasaisesta laadusta . Liiallinen peitteisyys vaikuttaa niihinkin . Joskus sattuu virheitä siinäkin , mitä ja milloin metsälle tulisi tehdä . Usein pelkkä raivaaminen olisi riittävä toimenpiden metsän kannalta . Kuitenkin alueen puista on tehty kauppa , jonka lopputuos ei tyydytä ketään. Ei ole nähty metsää puilta.
Ihan varma en ole, ymmärsitkö suorittava oikein kirjoitukseni. Kun sen uudestaan luin, vähän epäselvästi asian kerroin ja väärinkäsityksiä voi syntyä. Kuvassa ”Alikasvos ennen hakkuuta” on tilanne ennen ennakkoraivausta. Sieltä täältä otin pääasiassa kuusia pois valtapuiden ympäriltä, mutta muuten säästin alikasvoksen. Kuva ennakkoraivauksen tuloksesta epäonnistui, joten en sitä tänne lähettänyt.
Minusta kohteessa näkyvyys oli ilman raivaustakin periaatteessa riittävä, vain ne muutamat kuuset olivat liian lähellä mäntyjä. Tarkoitatko kommentillasi, että nuokin kuuset olivat konemiehen näkökulmasta liikaa, kun mitään ei säästetty ja että mainitsemassani koivikossakin on mielestäsi syytä ottaa heti kaikki alikasvos pois? Voin ensi kerralla ottaa kuvan koivikostakin, niin tilanne hahmottuu paremmin.
Lähtötilannekin oli kuvassa aivan kelvollinen.Näkyvyyttä oli riittävästi. Sen verran voi aivan hyvällä omallatunnolla jättää aluskasvosta , mitä kuvassa näkyi . Riittää , kun puiden tyvet on raivattu puhtaaksi..
Tiukahkot kannanottoni raivauksen voimakkuudesta johtuvat siitä , että yleensä ollaan liian varovaisia ja jätetään liikaa aluskasvosta ….varmuuden vuoksi. Kannattaa aina tarkistaa hoitosuositukset ja varmistaa mittauksin , että tiheyttä ei jää liikaa. (maapohja ,puulaji,ikä ) Ihan perusjuttuja.
Siellä koivikossa on syytä tarkastella , onko kuusialuskasvos tervettä. Jos on , niitä voi hyvin jättää varttumaan uudeksi puusukupolveksi. Tiheiköt kannattaa kuitenkin raivata sopivaa taimitiheyttä vastaavaksi.Eli ylimääräiset ja heikkolaatuiset pois mahdollisimman tarkkaan.
Kokemuksella voin sanoa että paras tulos saadaan varsinkin jos on hyvä kuusen aluskasvos kun raivataan lopullinen raivaus vasta hakkuun jälkeen.Toki puitten ympäriltä voi käydä raivaamassa jos se helpottaa hakkuuta.Aina ei tiedä passaako hakkuu parhaisiin keleihin niin valmiiksi oikeaan tiheyteen perkatusta taimikosta voikin tulla aukkoinen.
Nyt olen Suorittavan kanssa täysin samaa mieltä asioista. Olisiko Metsuri-motokuskilla jotain lisättävää?
Minullahan ei ole näkemystä siitä, miten ihmiset yleensä raivaavat tai ovat raivaamatta. Katson asiaa vain omien näkemysten värittämänä. Jos raivaamatta jättäminen tai siinä nuukaileminen on yleistä, silloin näissä keskusteluissa voi olla vaikeaa ymmärtää, kun mikään ei tunnu kelpaavan.
Täytyy vaan todeta, että aivan ainutlaatuisen hieno juttu Metsälehdeltä on tämä Lukijoiden kuvat-osio.
Eihän minulla tuohon ole mitään lisättävää. Näkee että ammattimiehet osaavat homman. Tästähän tässä koko keskustelussa on kyse. Olen samaa mieltä suorittavan kanssa että lähtötilanne oli ihan riittävä. Mutta hienohan tuosta tulee ja takuulla harvennusjälki ja puulajivalinnat tulevat oikein suoritettua. Hienoa työtä.
Alikasvoksen suhteen tilanne oli toivoton eli ei kasvatettavaa puustoa. Mutta eipä ole tuo pystyssäkään oleva männikkökään. Miksi Gla kasvatat kuitusuttumännikköä vielä lihavammaksi?
Olisin tuon laadun kipannut nurin ja alkanut kasvattaa metsää. Kun noilla ”reenjalaspuilla” mennään sellun tekoon joka tapauksessa.
Mitähän Jessen perjantaipullo sisältää? Tuosta Glan männiköstä tulee oivallinen tukkimehtä. Ei puuseppälaatuisia tyvejä, mutta sahapuuta täydellä hinnalla. Kasvaa nopeasti päätehakkuumittaan.
Huonoa viinaa (tikkuviinaa) ! Vain energiapuita kasvattelvilla ei ole varaa parempaan ja se näkyy selvästi kommenttien tasosta. Tilkkanen hyvää konjakkia silloin tällöin voisi parantaa ajatusten kulkua ja sisältöä . 🙂
Kasvatan tuota männikköä vielä lihavammaksi muutamasta syystä. Kuvio ei tuota pelkkää reenjalaspuuta, vaan seassa on runsaasti suoriakin. Toisekseen tuossa vaiheessa uudistaminen ei millään matematiikalla kannata, vaikka laadun puolesta kaikki menisi energiaksi. Kolmas syy on se, että vältän kaikin keinoin pienaukkojen tekoa. Kolmelta sivulta männikköä ympäröivä kuusikko saa kasvaa 10-15 vuotta. Siinä vaiheessa katson uudestaan, otanko tämän kuvion mukaan vai yhdistänkö sen neljännellä sivulla kasvavaan koivikkoon. Päätehakkuuta 10+15 vuoden päästä puoltaa se, että aukon muotoa saisi järkeistettuä. Männikkö + koivikko muodostaa niemekkeen kuusikon ympärille.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Pieni mäntyvaltainen ensiharvennuskuvio., jonka ennakkoraivauksessa otin kaikki kuuset ja hieskoivut pois mäntyjen ympäriltä. Paljon ollutkaan, mutta jokunen kuitenkin. Alunperin ajattelin jättää koko raivauksen väliin, mutta varmuuden vuoksi tein sen kuitenkin. Tarkoitus oli jättää alikasvosta, koska kuviota ympäröi kolmelta sivulta päätehakkuuta odottava kuusikko, jossa ei alikasvosta ole yhtään. Tämä olisi ollut hyvä saareke muuten monotonisessa talousmetsässä. Toisaalta olisin halunnut katsoa, miten kuuset tuossa kasvavat ja kehittyvät. Motokuski oli kuitenkin eri mieltä, juuri yhtään ei jäänyt jäljelle. Muuten hakkuun tulos oli hyvä, mitään oleellista huomautettavaa ei jäänyt.
Kyse ei siis tainnut olla taidosta, vaan samasta, mikä tämänkin palstan motokuskien jutuista paistaa läpi. Muulla ei ole väliä, kunhan kone pääsee täysin estettä työnsä tekemään.
Muutaman vuoden päästä tulee ensiharvennukseen koivikko, jossa on reilut pari hehtaaria hyvää kuusen alikasvosta. Hiukan pienempää kuin tällä kuviolla, mutta huomattavasti tiheämpää. Se pitäisi nyt ennakkoraivata, mutta jos ennuste on sama kuin tässä, samalla vaivalla putsaan kaiken pois. Näinkö tämä menee?
Tämä kuvio liittyy myös juurikääpäkeskusteluun. Raivatessa tuli muutama laho kuusi vastaan. Männyt oli terveitä. Mutkaa on, mutta se on ehkä ajankuva ja eri juttu muutenkin. En tuolloin kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota, mutta myöhemmin heräsi ajatuksia aiheesta.
Kyse voi olla sattumasta, ainahan puita metsässä lahoaa ennen aikojaan. Kyse voi myöskin olla siitä, että paikalla on ollut laho kuusikko ja alikasvos on saanut tartunnan ylläpitäen juurikääpää. Pelaan asian suhteen varman päälle, joten kuusikon tuhoutuminen ei haitta. Loppuvuodesta kun läheisen kuvion käyn harventamassa, samalla poistan ne muutamat kuuset mitä hakkuusta jäi jäljelle.
Gla , olet oivaltanut asian ytimen . Turhan monisanaisesti on tullutkirjoitettua ennakkoraivauksen merkityksestä . Konemiehille riittää , kun näkee selkeästi, mitä ollaan tekemässä .
Omilla kommenteillani olen pyrkinyt herättämään ajatuksia , joiden avulla raivauksesta saatava hyöty olisi kaikkien kannalta paras mahdollinen . Jos ennakkoraivaus on ensimmäinen hoitotoimi metsässä , on jotakin pielessä . Silloin hyötyy vain hakkuuta toteuttava taho. Jos raivaus tehdään aikaisemmin , mieluummin tehokkaasti jo taimikkovaiheessa , hyötyy myös metsänomistaja. Työkin on tuossa vaiheessa huomattavasti helpompaa ja mielekkäämmän tuntuista.
Täällä on kirjoiteltu myös metsäarvioiden epätasaisesta laadusta . Liiallinen peitteisyys vaikuttaa niihinkin . Joskus sattuu virheitä siinäkin , mitä ja milloin metsälle tulisi tehdä . Usein pelkkä raivaaminen olisi riittävä toimenpiden metsän kannalta . Kuitenkin alueen puista on tehty kauppa , jonka lopputuos ei tyydytä ketään. Ei ole nähty metsää puilta.
Gla , jatka samaan malliin !
Ihan varma en ole, ymmärsitkö suorittava oikein kirjoitukseni. Kun sen uudestaan luin, vähän epäselvästi asian kerroin ja väärinkäsityksiä voi syntyä. Kuvassa ”Alikasvos ennen hakkuuta” on tilanne ennen ennakkoraivausta. Sieltä täältä otin pääasiassa kuusia pois valtapuiden ympäriltä, mutta muuten säästin alikasvoksen. Kuva ennakkoraivauksen tuloksesta epäonnistui, joten en sitä tänne lähettänyt.
Minusta kohteessa näkyvyys oli ilman raivaustakin periaatteessa riittävä, vain ne muutamat kuuset olivat liian lähellä mäntyjä. Tarkoitatko kommentillasi, että nuokin kuuset olivat konemiehen näkökulmasta liikaa, kun mitään ei säästetty ja että mainitsemassani koivikossakin on mielestäsi syytä ottaa heti kaikki alikasvos pois? Voin ensi kerralla ottaa kuvan koivikostakin, niin tilanne hahmottuu paremmin.
Lähtötilannekin oli kuvassa aivan kelvollinen.Näkyvyyttä oli riittävästi. Sen verran voi aivan hyvällä omallatunnolla jättää aluskasvosta , mitä kuvassa näkyi . Riittää , kun puiden tyvet on raivattu puhtaaksi..
Tiukahkot kannanottoni raivauksen voimakkuudesta johtuvat siitä , että yleensä ollaan liian varovaisia ja jätetään liikaa aluskasvosta ….varmuuden vuoksi. Kannattaa aina tarkistaa hoitosuositukset ja varmistaa mittauksin , että tiheyttä ei jää liikaa. (maapohja ,puulaji,ikä ) Ihan perusjuttuja.
Siellä koivikossa on syytä tarkastella , onko kuusialuskasvos tervettä. Jos on , niitä voi hyvin jättää varttumaan uudeksi puusukupolveksi. Tiheiköt kannattaa kuitenkin raivata sopivaa taimitiheyttä vastaavaksi.Eli ylimääräiset ja heikkolaatuiset pois mahdollisimman tarkkaan.
Kokemuksella voin sanoa että paras tulos saadaan varsinkin jos on hyvä kuusen aluskasvos kun raivataan lopullinen raivaus vasta hakkuun jälkeen.Toki puitten ympäriltä voi käydä raivaamassa jos se helpottaa hakkuuta.Aina ei tiedä passaako hakkuu parhaisiin keleihin niin valmiiksi oikeaan tiheyteen perkatusta taimikosta voikin tulla aukkoinen.
Nyt olen Suorittavan kanssa täysin samaa mieltä asioista. Olisiko Metsuri-motokuskilla jotain lisättävää?
Minullahan ei ole näkemystä siitä, miten ihmiset yleensä raivaavat tai ovat raivaamatta. Katson asiaa vain omien näkemysten värittämänä. Jos raivaamatta jättäminen tai siinä nuukaileminen on yleistä, silloin näissä keskusteluissa voi olla vaikeaa ymmärtää, kun mikään ei tunnu kelpaavan.
Täytyy vaan todeta, että aivan ainutlaatuisen hieno juttu Metsälehdeltä on tämä Lukijoiden kuvat-osio.
Eihän minulla tuohon ole mitään lisättävää. Näkee että ammattimiehet osaavat homman. Tästähän tässä koko keskustelussa on kyse. Olen samaa mieltä suorittavan kanssa että lähtötilanne oli ihan riittävä. Mutta hienohan tuosta tulee ja takuulla harvennusjälki ja puulajivalinnat tulevat oikein suoritettua. Hienoa työtä.
Alikasvoksen suhteen tilanne oli toivoton eli ei kasvatettavaa puustoa. Mutta eipä ole tuo pystyssäkään oleva männikkökään. Miksi Gla kasvatat kuitusuttumännikköä vielä lihavammaksi?
Olisin tuon laadun kipannut nurin ja alkanut kasvattaa metsää. Kun noilla ”reenjalaspuilla” mennään sellun tekoon joka tapauksessa.
Jesse on jo tukevasti perjantai-tuulella, ja jutut ovat sen mukaisia.
Mitähän Jessen perjantaipullo sisältää? Tuosta Glan männiköstä tulee oivallinen tukkimehtä. Ei puuseppälaatuisia tyvejä, mutta sahapuuta täydellä hinnalla. Kasvaa nopeasti päätehakkuumittaan.
Pullon sisällöstä..
Huonoa viinaa (tikkuviinaa) ! Vain energiapuita kasvattelvilla ei ole varaa parempaan ja se näkyy selvästi kommenttien tasosta. Tilkkanen hyvää konjakkia silloin tällöin voisi parantaa ajatusten kulkua ja sisältöä . 🙂
Kasvatan tuota männikköä vielä lihavammaksi muutamasta syystä. Kuvio ei tuota pelkkää reenjalaspuuta, vaan seassa on runsaasti suoriakin. Toisekseen tuossa vaiheessa uudistaminen ei millään matematiikalla kannata, vaikka laadun puolesta kaikki menisi energiaksi. Kolmas syy on se, että vältän kaikin keinoin pienaukkojen tekoa. Kolmelta sivulta männikköä ympäröivä kuusikko saa kasvaa 10-15 vuotta. Siinä vaiheessa katson uudestaan, otanko tämän kuvion mukaan vai yhdistänkö sen neljännellä sivulla kasvavaan koivikkoon. Päätehakkuuta 10+15 vuoden päästä puoltaa se, että aukon muotoa saisi järkeistettuä. Männikkö + koivikko muodostaa niemekkeen kuusikon ympärille.