Ylispuuthan ovat parhaan arvokasvun vaiheessa, vaikka niitä ainakin kuvan kohdassa kovin harvassa onkin. Muualla taitaa olla enemmän, joten antaa siis kasvaa. Alikasvos sen sijaan näyttää kovin lehtipuuvaltaiselta, mm. pihjalaa ja hieskoivua on runsaasti. Johtuu varmaan harvasta ylispuustosta, jonkinlainen jk-harrastajan ihannoima pienaukko kyseessä? Jos mäntyjä on muualla tiheämmässä, varmaan alikasvoskin on erilaista.
Ennakkoraivauksen tuo ainakin tarvitsee jossain vaiheessa, samalla voisi katsoa, löytyykö alikasvoksesta kasvatuskelpoinen sukupolvi. Toisaalta tuollainen pusikko ei edistä mäntyjen kasvua, joten taimien raivaus/harvennus kannattaisi tehdä heti. On helpompaakin nyt kuin vasta vuosien kuluttua.
Tämä on vajaa 40v männylle istutettu hyvin rehevä hiesupelto (esim. näsiää on hyvin kattavasti). Puulaji valinta oli metsisttäjillä väärä, mutta onneksi joukossa on suht laadukkaita vanerikoivuja vaikkei niitä kuvassa näy. Tämä kuvio oli menossa päätehakkuuseen 4v sitten, mutta motokuski pani hanttiin ja hyvä niin. Huonoimmat männyt poistettiin ja jäljellä on nyt noin 400kpl/ha hieman epätasaisesti jakaantuneena. Ensiharvennus tähän on tehty 10v sitten. Kuvasta ei myöskään ilmene luontainen kuusialikasvos. Vesakko peittää sen tehokkaasti, mutta kuuset eivät ole mitenkään erityisen pahassa ahdingossa.
Raatilaisille laitoin tämän kuvan siinä mielessä, että raivaisitteko vesakon nyt alas vai pitäisikö sitä jättää mäntyjen poistoon asti? Ajatuksena se, että vesakko osaltaan suojaisi kuusia mäntyjen poiston yhteydessä. Voi olla, että pidän männikän pystyssä pitkäänkin, jopa 20 vuotta. Siinä ajassa, väitän, että hakkuussa kertyy tukkia lähemmäs 80%. Kuusetkin ovat kyllä kehittyneet jo kuitupuun kokoisiksi vähintään ja kuusikon voi samalla harventaa max 1000kpl/ha asentoon. Jso pitkitän kiertoaikaa 20 vuodella, niin siinä tapauksessa kannattaa varmaan vesakko raivata heti pois ja samalla voi kuusitiheikköjäkin jo harventaa.
Boorilannoituksen tein pari vuotta sitten ja sillä on suotuisa vaikutus.
Eikös lehtipuuvesakko käytä maaperän ravinteita ja sehän on havupuilta pois? Ja onhan ihan tutkittu asia, että kuivan kankaan männikön alikasvoskuusikko haittaa männikön kasvua oleellisesti. (Kylmentää ns. pienilmastoa.)
Miten sitten lienee tässä Peten viljavan maan männikössä? Maahan kaadetun lehtipuuvesakon lannoitusvaikutus? Näin kun mietin asiaa, niin laittaisin raivaussahan laulamaan.
Kuusen taimet tietenkin jätettävä varttumaan.
Siinä taas saatiin vahvistus ettei niiden motokuskien arvostelukyky riitä kokonaisuuksien hahmotukseen. Olisi ollut tuolle männikölle aivan oikea tapa laittaa sellutehtaalle päin. Mutta taas on joku ”yliviisas” motokuski tehnyt metsätaloudellisesti huonon ratkaisun. Niitä pitää varoa.
Itse opin sen jo myös viimetalvena. Jälestäpäin kuulin että oli hyvinkin kokematon motokuski joka ei omaa männikköäni myöskään suostunut päätehakkaamaan. Vaikka kauppa oli siitä tehty.
Lehtipuu kannattaa todellakin poistaa heti . Korkeintaan muutama hyvälaatuinen jätetään selvään aukkopaikkaan. Tämä siksi , että uudistamisvaiheessa vesakoitumisen uhka on ilmeinen. Nyt kasvussa olevat puut voivat vähentää jonkin verran luonnollisella tavalla uuden vesakon syntymistä.
Aluskasvoskuusikkokin kannattaa harventaa reilusti , jotta näkyvyys maastoon ja korjattaviin puihin paranee. Ylimääräinen vesakko ei taimia suojaa , vaan edesauttaa korjuuvaurioiden syntymisessä.
Jos hakkuutavaksi on määrätty avohakkuu , ei motokuskilla ole valtuuksia jättää aukkoa tekemättä. Isännän pyynnöstä ei myöskään kasvatushakkuuta muutella avohakkuuksi . Kuljettaja tekee juuri niin , kun hakkuuohjeessa sanotaan.
Harjavaltalaisen kohdalla en lainkaan ihmettele , että hakkuuta tulee toteuttamaan vähemmän kokeneita kavereita. Maine on nimittäin kiirinyt jo niin pitkälle , että kukaan oikea ammttilainen ei mene sinne mainettaan pilaamaan.
Lähes tuollaisesta maisemasta keräilin tänään tuulenkaatoja yli 30 kiintoa. Juurakoita ja runkoja ei kovin kaukaa tuollaisessa ryteikössä havaitse. Onneksi korkeammalta koneen kopista tuohot oli havaittavissa paremmin , kun auton ikkunasta tieltä käsin. Sinne näkyi vain kaksi kaatunutta runkoa.
Metsä kannattaa pitää siinäkin suhteessa vähäpeitteisenä , että metsän tila ja mahdolliset tuhot on helpompi havaita jo palstan reunasta. Monta leimikkoa on jäänyt odottelemaan parempaa korjuuajankohtaa peitteisyydestä johtuneen virhellisen ennakkoarvioinnin takia . Vasta ennakkoraivauksen yhteydessä on havaittu , että harvennukselle ei ole tarvetta vuosiin.
Mäntyjen oksaisuudesta päätellen maaperä ja tiheyskin ollut joskus männylle sopiva. Laatu ei näytä kovinkaan huonolta. Kuvan harva asento saattaa johtua konekorjauksesta, otettu liian harvaksi, kuvan tilanne voisi olla jopa loppuasetelma. Epäilisin pihlajoiden ja yleensäkkin lehtipuiden määrästä, ettei taimikon varhaishoitoja ole tehty ensinkään ja rojupuut, myyrät, hirvet ja kanalinnut tehneet selvää männyntaimista.
Täytyy itsekin jatkossa olla varovainen kun kommentoi näitä kuvia. Tilanne ei ole lainkaan niin lohduton kuin kommenteista voi päätellä. Jokke S. on ymmärtänyt oikein. Männyt ovat olleet kohtuu tiukassa ja taimikonhoidot aikanaan on ilmeisesti tehty. Tähän on tehty ensiharvennus noin 10v sitten ja silloin runkoluku on ollut reilusti yli 2000kpl/ha. Itse leimasin tämän 4v sitten päätehakkuuseen ja paikallisen metsäpalveluyrityksen kanssa sovin hakkuusta. Hankintakauppa siis. Samalla tehtiin muitakin hiukan saman tyyppisiä harvennuksia. Hakkuuohjetta ei siis tarvinnut noudattaa kun mitään perinteistä puukauppaa ei ollut tehty. Ammattitaitoinen motokuski oli sitä mieltä, että se 400kpl/ha löytyy riittävän laadukkaita puita. Sellaisia jotka hakataan tukkina päätehakkuussa. Minulla ei ollut syytä kyseenalaistaa tätä ehdotusta.
Pusikko on aikamoinen, mutta 10v eikä edes 4v sitten tehdyissä harvennuksissa se ei ole ollut hakkuutyötä haittaavaa. Kannattaa huomioida, että tässä ollaan erittäin rehevällä pohjalla. Muutamassa vuodessa tapahtuu paljon.
Männikköä en hakkaa nyt. Hakkaan sen kun tukkiprosentti on luokkaa 60-70. Ei niitä kannata sellutehtaalle laittaa tukkikynnyksellä. Alikasvoksen kuitenkin raivaan tänä kesänä. Kuusia siellä on runsaasti. Taidan tehdä niin, että raivaan nyt vain kaiken lehtipuun alas ja teen alikasvoskuusikon harvennuksen sitten muutaman vuoden päästä. Pahimmat kuusitiheiköt täytyy tosin harventaa jo nyt.
Se on totta, että männikön alla ei kovin tiheää turkkia kannata pitää. Se vain pitää maaperän kylmänä pitempään keväällä. Tämä kuvio on kuitenkin mäen päällä ja maassa todellakin on potkua, eli tämä on hiukan poikkeus. Ilma kyllä kiertää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Varovainen ylispuiden poisto.
Ylispuuthan ovat parhaan arvokasvun vaiheessa, vaikka niitä ainakin kuvan kohdassa kovin harvassa onkin. Muualla taitaa olla enemmän, joten antaa siis kasvaa. Alikasvos sen sijaan näyttää kovin lehtipuuvaltaiselta, mm. pihjalaa ja hieskoivua on runsaasti. Johtuu varmaan harvasta ylispuustosta, jonkinlainen jk-harrastajan ihannoima pienaukko kyseessä? Jos mäntyjä on muualla tiheämmässä, varmaan alikasvoskin on erilaista.
Ennakkoraivauksen tuo ainakin tarvitsee jossain vaiheessa, samalla voisi katsoa, löytyykö alikasvoksesta kasvatuskelpoinen sukupolvi. Toisaalta tuollainen pusikko ei edistä mäntyjen kasvua, joten taimien raivaus/harvennus kannattaisi tehdä heti. On helpompaakin nyt kuin vasta vuosien kuluttua.
Tämä on vajaa 40v männylle istutettu hyvin rehevä hiesupelto (esim. näsiää on hyvin kattavasti). Puulaji valinta oli metsisttäjillä väärä, mutta onneksi joukossa on suht laadukkaita vanerikoivuja vaikkei niitä kuvassa näy. Tämä kuvio oli menossa päätehakkuuseen 4v sitten, mutta motokuski pani hanttiin ja hyvä niin. Huonoimmat männyt poistettiin ja jäljellä on nyt noin 400kpl/ha hieman epätasaisesti jakaantuneena. Ensiharvennus tähän on tehty 10v sitten. Kuvasta ei myöskään ilmene luontainen kuusialikasvos. Vesakko peittää sen tehokkaasti, mutta kuuset eivät ole mitenkään erityisen pahassa ahdingossa.
Raatilaisille laitoin tämän kuvan siinä mielessä, että raivaisitteko vesakon nyt alas vai pitäisikö sitä jättää mäntyjen poistoon asti? Ajatuksena se, että vesakko osaltaan suojaisi kuusia mäntyjen poiston yhteydessä. Voi olla, että pidän männikän pystyssä pitkäänkin, jopa 20 vuotta. Siinä ajassa, väitän, että hakkuussa kertyy tukkia lähemmäs 80%. Kuusetkin ovat kyllä kehittyneet jo kuitupuun kokoisiksi vähintään ja kuusikon voi samalla harventaa max 1000kpl/ha asentoon. Jso pitkitän kiertoaikaa 20 vuodella, niin siinä tapauksessa kannattaa varmaan vesakko raivata heti pois ja samalla voi kuusitiheikköjäkin jo harventaa.
Boorilannoituksen tein pari vuotta sitten ja sillä on suotuisa vaikutus.
Ei ole isosta alasta kyse, alle 0,5ha.
Eikös lehtipuuvesakko käytä maaperän ravinteita ja sehän on havupuilta pois? Ja onhan ihan tutkittu asia, että kuivan kankaan männikön alikasvoskuusikko haittaa männikön kasvua oleellisesti. (Kylmentää ns. pienilmastoa.)
Miten sitten lienee tässä Peten viljavan maan männikössä? Maahan kaadetun lehtipuuvesakon lannoitusvaikutus? Näin kun mietin asiaa, niin laittaisin raivaussahan laulamaan.
Kuusen taimet tietenkin jätettävä varttumaan.
Siinä taas saatiin vahvistus ettei niiden motokuskien arvostelukyky riitä kokonaisuuksien hahmotukseen. Olisi ollut tuolle männikölle aivan oikea tapa laittaa sellutehtaalle päin. Mutta taas on joku ”yliviisas” motokuski tehnyt metsätaloudellisesti huonon ratkaisun. Niitä pitää varoa.
Itse opin sen jo myös viimetalvena. Jälestäpäin kuulin että oli hyvinkin kokematon motokuski joka ei omaa männikköäni myöskään suostunut päätehakkaamaan. Vaikka kauppa oli siitä tehty.
Lehtipuu kannattaa todellakin poistaa heti . Korkeintaan muutama hyvälaatuinen jätetään selvään aukkopaikkaan. Tämä siksi , että uudistamisvaiheessa vesakoitumisen uhka on ilmeinen. Nyt kasvussa olevat puut voivat vähentää jonkin verran luonnollisella tavalla uuden vesakon syntymistä.
Aluskasvoskuusikkokin kannattaa harventaa reilusti , jotta näkyvyys maastoon ja korjattaviin puihin paranee. Ylimääräinen vesakko ei taimia suojaa , vaan edesauttaa korjuuvaurioiden syntymisessä.
Jos hakkuutavaksi on määrätty avohakkuu , ei motokuskilla ole valtuuksia jättää aukkoa tekemättä. Isännän pyynnöstä ei myöskään kasvatushakkuuta muutella avohakkuuksi . Kuljettaja tekee juuri niin , kun hakkuuohjeessa sanotaan.
Harjavaltalaisen kohdalla en lainkaan ihmettele , että hakkuuta tulee toteuttamaan vähemmän kokeneita kavereita. Maine on nimittäin kiirinyt jo niin pitkälle , että kukaan oikea ammttilainen ei mene sinne mainettaan pilaamaan.
Lähes tuollaisesta maisemasta keräilin tänään tuulenkaatoja yli 30 kiintoa. Juurakoita ja runkoja ei kovin kaukaa tuollaisessa ryteikössä havaitse. Onneksi korkeammalta koneen kopista tuohot oli havaittavissa paremmin , kun auton ikkunasta tieltä käsin. Sinne näkyi vain kaksi kaatunutta runkoa.
Metsä kannattaa pitää siinäkin suhteessa vähäpeitteisenä , että metsän tila ja mahdolliset tuhot on helpompi havaita jo palstan reunasta. Monta leimikkoa on jäänyt odottelemaan parempaa korjuuajankohtaa peitteisyydestä johtuneen virhellisen ennakkoarvioinnin takia . Vasta ennakkoraivauksen yhteydessä on havaittu , että harvennukselle ei ole tarvetta vuosiin.
Mäntyjen oksaisuudesta päätellen maaperä ja tiheyskin ollut joskus männylle sopiva. Laatu ei näytä kovinkaan huonolta. Kuvan harva asento saattaa johtua konekorjauksesta, otettu liian harvaksi, kuvan tilanne voisi olla jopa loppuasetelma. Epäilisin pihlajoiden ja yleensäkkin lehtipuiden määrästä, ettei taimikon varhaishoitoja ole tehty ensinkään ja rojupuut, myyrät, hirvet ja kanalinnut tehneet selvää männyntaimista.
Täytyy itsekin jatkossa olla varovainen kun kommentoi näitä kuvia. Tilanne ei ole lainkaan niin lohduton kuin kommenteista voi päätellä. Jokke S. on ymmärtänyt oikein. Männyt ovat olleet kohtuu tiukassa ja taimikonhoidot aikanaan on ilmeisesti tehty. Tähän on tehty ensiharvennus noin 10v sitten ja silloin runkoluku on ollut reilusti yli 2000kpl/ha. Itse leimasin tämän 4v sitten päätehakkuuseen ja paikallisen metsäpalveluyrityksen kanssa sovin hakkuusta. Hankintakauppa siis. Samalla tehtiin muitakin hiukan saman tyyppisiä harvennuksia. Hakkuuohjetta ei siis tarvinnut noudattaa kun mitään perinteistä puukauppaa ei ollut tehty. Ammattitaitoinen motokuski oli sitä mieltä, että se 400kpl/ha löytyy riittävän laadukkaita puita. Sellaisia jotka hakataan tukkina päätehakkuussa. Minulla ei ollut syytä kyseenalaistaa tätä ehdotusta.
Pusikko on aikamoinen, mutta 10v eikä edes 4v sitten tehdyissä harvennuksissa se ei ole ollut hakkuutyötä haittaavaa. Kannattaa huomioida, että tässä ollaan erittäin rehevällä pohjalla. Muutamassa vuodessa tapahtuu paljon.
Männikköä en hakkaa nyt. Hakkaan sen kun tukkiprosentti on luokkaa 60-70. Ei niitä kannata sellutehtaalle laittaa tukkikynnyksellä. Alikasvoksen kuitenkin raivaan tänä kesänä. Kuusia siellä on runsaasti. Taidan tehdä niin, että raivaan nyt vain kaiken lehtipuun alas ja teen alikasvoskuusikon harvennuksen sitten muutaman vuoden päästä. Pahimmat kuusitiheiköt täytyy tosin harventaa jo nyt.
Se on totta, että männikön alla ei kovin tiheää turkkia kannata pitää. Se vain pitää maaperän kylmänä pitempään keväällä. Tämä kuvio on kuitenkin mäen päällä ja maassa todellakin on potkua, eli tämä on hiukan poikkeus. Ilma kyllä kiertää.