kuusille valoa, muutaman vuoden kuluttua uusi harvennus,
kunhan ensin polteltu tuhkaksi nyt hakatut. alue 3ha
kohde yli 200m merenpinnasta. poistuma n.30 kiintoa/ha.
Aivan komiaa koivikkoa tulee mutta nuo alikasvoskuuset ovat kyllä aika väsyneitä kasvajia. Keskittyisin tuohon parempaan laatuun eli koivuun ja en kyllä näkisi noiden kuusien kasvatuksesta paljon vaivaa. Uudistaisin kerralla ja uudelleen lehtipuulle. Näyttää pelittävän hyvin.
Kyllä tulee hyvä kuusikko torpparin koivikon alle.Kasvu ryöpsättää koivikon harvennuksen seurauksena,ainakin omissa metsissäni tapahtunut niin.Tässä tapauksessa 1,5 kertainen tuotto saatavissa.
Koivikon ensiharvennuksen aikaistaminen on ollut kuvassa näkyvällä kohteella enemmän , kun paikallaan . Luokkitavaraa olisi ollut lähivuosina tarjolla runsain määrin . Yli 200 m mpy olevilla alueilla on puut syytä kasvattaa tiheydeltään suositusten alarajan tuntumassa lumituhojen minimoimiseksi.
Pieni boorin lisäys palstalle voisi piristää kovastikin kuusia.
Näyttävät olevan lyhyitä ja leveitä kun hurjan turkki , mikä on selvä merkki boorin puutteesta.
Mulla on tuon tulkinnan perusteella aihetta boorikauppaan. On pari paikkaa, jossa on vanha pelto pohjana. Toisessa on ihan kuusiakin jo, mutta toisessa koivikko ja sen alla kytee just tuon näköistä kuusenalkiota.
Rohkenen hiukan arvostella jälleen tuota boorivouhotusta.
Kun kuusi kituu valon puutteessa vuosikausia sen taipumus on juuri tuo. Se vain yrittää kasvaa ja kun ylhäällä ei ole valoa se voima, vähäsellainen vain tasoittuu ja se näkyy oksien suhteettoman näköisenä kasvuna. Se kasvaa tasaisesti sen vähä joka suuntaan. Saattaa boori auttaa kun siinä annetaan lisää voimaa pinnasta kun sitä ei koivuilta muuten liikaa jää. Nuo ovat jo aika vanhoja kuusia ja siksi ne on kasvaneet. Joka suuntaan.
Jeessi on taas kerran aivan pihalla tai ainakin Harjavallassa, jossa boorinpuute ei pahemmin vaivaa. Mikä on Harjavallan korkein kohta ja paljonko on sen korkeus?
Boori ei ”anna voimaa”, se on välttämätön hivenravinne, jota osassa Suomea on liian vähän. Kuvan perusteella on tosin mahdoton sanoa onko kyse boorinpuutteesta vai ainoastaan liian tiheästä verhopuustosta.
Minustakin koivikon harvennus on onnistunut. Alle jäi todennäköisesti riittävä määrä ehjiä kuusia, joten niiden kasvu paranee valon lisääntyessä ja juuristokilpailun vähennyttyä. Kuuset ovat terveen näköisiä, vaikka leveitä ovatkin, joten varsinaista boorin puutosta en vielä antaisi diagnoosiksi. Voihan silti boorin lisääminen olla hyödyllistä.
Ei kai tuosta vielä varsinaista boorin puutosta tai typen/boorin epäsuhtaa näe. Eihän siinä ole edes yhtäkään kaksihaaraistac latvaakaan.
Silti boorin lisäys saattaisi piristää kummasti tuossakin.
Boori nyt vain on Suomessa sellainen hivenravinne että siitä on joka puolella luonnontilassa pientä puutetta.
Ongelmaksi ovat sitten muodostuneet peltoheitot ja muut runsastyppiset metsämaat. Niissä typen ja boorin epätasapaino tulee todelliseksi ongelmaksi.
Ei minustakaan tuosta selviä mikään puutostauti. Itse olisin kuvan perusteella kyllä jessen linjoilla. Minusta usein unohtuu tuo metsänkasvatuksen perusajatus. Ilmeisesti tässäkin on aikoinaan aloitettu koivikon kasvatusta ja sitten kun kuusta on ilmaantunut niin onkin keksitty jatkuvankasvatuksen idea ja alettu säästämään kuusta. Tuo kuusi kun tuosta virkoaaja aikansa kasvaa ja koivut poistetaan (joka on aika pirullinen homma motolla näkyvyyden kannalta) saavat kuuset uuden ”raippaiskun”. Tulee katkenneita latvoja ja lahovaurionriski kasvaa (jos ei jo ole). Itse olisin kyllä jatkanut tuota koivikon kasvatusta ja nuo kuuset olisvat enemmänkin ollut sen ”vättämätön paha”, jotka olisivat pääasiallisesi raivaussahalla saaneet kyytiä.
Tässä nähdän tuo metsän monimahdollisuus. Paljon on erilaisia mahdollisuuksia päästä tulokseen. Se mikä oli paras nähdään vuosien päästä
Jos ollaan 200 m mpy tuntumassa , boorin niukkuus on erittäin todennäköistä . Entinen asuinpaikkani sijaitsi noilla korkeuksilla ja siellä kuvan näkymät olivat yleisiä . Vanhojen metsittyneiden kaskimaiden maaperässä on harvoin riittävästi booria . Puutoksen kielteisiä vaikutuksia syventää liiallinen lehtipuiden tiheys . Tästä on olemassa tutkimustuloksiakin .
Heikommat taimet kannattaa poistaa jo tässä vaiheessa ja pyrkiä optimitiheyteen . Lumi tekee rumaa jälkeä aikanaan liian tiheässä kuusikossakin .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
kuusille valoa, muutaman vuoden kuluttua uusi harvennus,
kunhan ensin polteltu tuhkaksi nyt hakatut. alue 3ha
kohde yli 200m merenpinnasta. poistuma n.30 kiintoa/ha.
Aivan komiaa koivikkoa tulee mutta nuo alikasvoskuuset ovat kyllä aika väsyneitä kasvajia. Keskittyisin tuohon parempaan laatuun eli koivuun ja en kyllä näkisi noiden kuusien kasvatuksesta paljon vaivaa. Uudistaisin kerralla ja uudelleen lehtipuulle. Näyttää pelittävän hyvin.
Siis kuusihan tuolla ihan hinkuu päästä esiin! Miltähän rintuus näyttää parin vuoden perästä, kun nyt ovat jo tuollaisia sujokkeja?
Kyllä tulee hyvä kuusikko torpparin koivikon alle.Kasvu ryöpsättää koivikon harvennuksen seurauksena,ainakin omissa metsissäni tapahtunut niin.Tässä tapauksessa 1,5 kertainen tuotto saatavissa.
Koivikon ensiharvennuksen aikaistaminen on ollut kuvassa näkyvällä kohteella enemmän , kun paikallaan . Luokkitavaraa olisi ollut lähivuosina tarjolla runsain määrin . Yli 200 m mpy olevilla alueilla on puut syytä kasvattaa tiheydeltään suositusten alarajan tuntumassa lumituhojen minimoimiseksi.
Pieni boorin lisäys palstalle voisi piristää kovastikin kuusia.
Näyttävät olevan lyhyitä ja leveitä kun hurjan turkki , mikä on selvä merkki boorin puutteesta.
Kiitokset Suorittavalle kommenteista.
Mulla on tuon tulkinnan perusteella aihetta boorikauppaan. On pari paikkaa, jossa on vanha pelto pohjana. Toisessa on ihan kuusiakin jo, mutta toisessa koivikko ja sen alla kytee just tuon näköistä kuusenalkiota.
Rohkenen hiukan arvostella jälleen tuota boorivouhotusta.
Kun kuusi kituu valon puutteessa vuosikausia sen taipumus on juuri tuo. Se vain yrittää kasvaa ja kun ylhäällä ei ole valoa se voima, vähäsellainen vain tasoittuu ja se näkyy oksien suhteettoman näköisenä kasvuna. Se kasvaa tasaisesti sen vähä joka suuntaan. Saattaa boori auttaa kun siinä annetaan lisää voimaa pinnasta kun sitä ei koivuilta muuten liikaa jää. Nuo ovat jo aika vanhoja kuusia ja siksi ne on kasvaneet. Joka suuntaan.
Jeessi on taas kerran aivan pihalla tai ainakin Harjavallassa, jossa boorinpuute ei pahemmin vaivaa. Mikä on Harjavallan korkein kohta ja paljonko on sen korkeus?
Boori ei ”anna voimaa”, se on välttämätön hivenravinne, jota osassa Suomea on liian vähän. Kuvan perusteella on tosin mahdoton sanoa onko kyse boorinpuutteesta vai ainoastaan liian tiheästä verhopuustosta.
Minustakin koivikon harvennus on onnistunut. Alle jäi todennäköisesti riittävä määrä ehjiä kuusia, joten niiden kasvu paranee valon lisääntyessä ja juuristokilpailun vähennyttyä. Kuuset ovat terveen näköisiä, vaikka leveitä ovatkin, joten varsinaista boorin puutosta en vielä antaisi diagnoosiksi. Voihan silti boorin lisääminen olla hyödyllistä.
Ei kai tuosta vielä varsinaista boorin puutosta tai typen/boorin epäsuhtaa näe. Eihän siinä ole edes yhtäkään kaksihaaraistac latvaakaan.
Silti boorin lisäys saattaisi piristää kummasti tuossakin.
Boori nyt vain on Suomessa sellainen hivenravinne että siitä on joka puolella luonnontilassa pientä puutetta.
Ongelmaksi ovat sitten muodostuneet peltoheitot ja muut runsastyppiset metsämaat. Niissä typen ja boorin epätasapaino tulee todelliseksi ongelmaksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei minustakaan tuosta selviä mikään puutostauti. Itse olisin kuvan perusteella kyllä jessen linjoilla. Minusta usein unohtuu tuo metsänkasvatuksen perusajatus. Ilmeisesti tässäkin on aikoinaan aloitettu koivikon kasvatusta ja sitten kun kuusta on ilmaantunut niin onkin keksitty jatkuvankasvatuksen idea ja alettu säästämään kuusta. Tuo kuusi kun tuosta virkoaaja aikansa kasvaa ja koivut poistetaan (joka on aika pirullinen homma motolla näkyvyyden kannalta) saavat kuuset uuden ”raippaiskun”. Tulee katkenneita latvoja ja lahovaurionriski kasvaa (jos ei jo ole). Itse olisin kyllä jatkanut tuota koivikon kasvatusta ja nuo kuuset olisvat enemmänkin ollut sen ”vättämätön paha”, jotka olisivat pääasiallisesi raivaussahalla saaneet kyytiä.
Tässä nähdän tuo metsän monimahdollisuus. Paljon on erilaisia mahdollisuuksia päästä tulokseen. Se mikä oli paras nähdään vuosien päästä
Jos ollaan 200 m mpy tuntumassa , boorin niukkuus on erittäin todennäköistä . Entinen asuinpaikkani sijaitsi noilla korkeuksilla ja siellä kuvan näkymät olivat yleisiä . Vanhojen metsittyneiden kaskimaiden maaperässä on harvoin riittävästi booria . Puutoksen kielteisiä vaikutuksia syventää liiallinen lehtipuiden tiheys . Tästä on olemassa tutkimustuloksiakin .
Heikommat taimet kannattaa poistaa jo tässä vaiheessa ja pyrkiä optimitiheyteen . Lumi tekee rumaa jälkeä aikanaan liian tiheässä kuusikossakin .