Mikäpä siinä. Jos taimikkoharvennuksen olisi joku joskus tehnyt 1800-2000 ha-tiheyteen, olisiko karsiutumisen uhkaamatta voinut jatkaa lihotusta 3-4 metriä pitemmäksi?
Samaa mieltä. Kasvatusmallin mukaanhan tuon eh:n ajankohta olisi ollut vasta 2 v päästä. Runkoluvusta poistui nyt 53%. Myrsky- ja lumituhoriski on nyt jo iso ja olisi ollut vielä isompi jos hakkuuta olisi viivästyttänyt. Jos kertymä tulevaisuudessa olisi ollut vaikka sen 15m3/ha isompi ja myrskytuhoriski vaikkapa 25-30 m3/ha niin mieluummin aikainen hakkuu.
Siksi että niitä oli paljon. Jos nuo olisi vielä tässä poistettu niin Rl 900-1000 joka liian vähän aikaiseen harvennukseen. Etukasvuista susipuuta poistui ylemmästä latvuskerroksesta ja tuolla mallilla saatiin latvuskerros tasaantumaan. Edes jonkinlaiseksi.
Hyvältä näyttää ensiharvennus. Tutkin aikanaan männikön varhaista laatuharvennusta noin 12 m pituusvaiheessa. Rohkeasti paksuimmat ja samalla oksaisimmat puut pois ennen kuin ne syrjäyttävät hoikemmat ja laadukkaat naapurinsa. Korjuukustannus pysyi kohtuullisena, kun myös isoimpia poistettiin. Runkoluku jäi suuremmaksi ja puiden koko pienemmäksi alaharvennukseen ja myöhennettyyn harvennukseen verrattuna, joten tarvittiin yksi harvennuskerta enemmän ja kiertoaika piteni. Tukkisato ja hiilensidonta lisääntyivät ja kannattavuus parani.
Pentti Niemistö
Jos etukasvuisia susipuita on paljonkin ja alla olisi hyvälaatuisia täystiheästi, eh on tehtävä juuri nuo laaturomut poistaen niin ajoissa, ettei jatkokasvatettava latvusto kärsi liikaa.
Minusta hyvä harvennus. Metsänomistajalla järkevää pohdintaa harvennusajasta. Tärkeintä lienee kuitenkin saada hyvä jatkuvuus metsälle kuin pitää orjallisesti kiinni harvennus ajankohdasta. Itse hakkuutin juuri yhdelle isännälle samanlaisen kohteen. Siinäkin puusto jätetty kohtuuttoman tiheäksi raivausvaiheessa ja päädyin hieman aikaistetuun ensiharvennuksen. Uskon että kuvan metsässä myrsky ja lumituhot ovat tuossa vaiheessa pienemmät kun olisi antanut harvennuksen odotuttaa vielä jokunen vuosi
Mielestäni olisi kestänyt odottaa jonkun vuoden. Kyllä mänty aika hyvin pystyssä pysyy. Isot trompit tietysti eri juttu. Aika kevyttä on saanto ollut. En aivan innostunut ole myöskään noista selvästi isompien poistotarpeesta. Harvennettuna metsänä aika syö oksat ja puista tulee kuutioita tulevaan päätehakkuuseen. Ei moto vieroksu isoja puita hakkuulla. Ihme jos saa koneketjun tuohon kokoluokkaan töihin.
Metsänhoito
Mikäpä siinä. Jos taimikkoharvennuksen olisi joku joskus tehnyt 1800-2000 ha-tiheyteen, olisiko karsiutumisen uhkaamatta voinut jatkaa lihotusta 3-4 metriä pitemmäksi?
Olisi. Ainakin 2m verran. Samalla saanto kevyesti 15m3/ha enemmän.
Mutta nyt kun se on hakattu, laadullisesti paremmat puut lähtevät vauhtiin. Parempi vaihto-ehdoista tuo kuin liika karsiuttaminen.
Samaa mieltä. Kasvatusmallin mukaanhan tuon eh:n ajankohta olisi ollut vasta 2 v päästä. Runkoluvusta poistui nyt 53%. Myrsky- ja lumituhoriski on nyt jo iso ja olisi ollut vielä isompi jos hakkuuta olisi viivästyttänyt. Jos kertymä tulevaisuudessa olisi ollut vaikka sen 15m3/ha isompi ja myrskytuhoriski vaikkapa 25-30 m3/ha niin mieluummin aikainen hakkuu.
Minusta näyttää oikein hyvältä, menikö puut energiaksi? Vai kuiduksi?
Jos niinkin paljon (53 %) runkoluvusta on lähtenyt, niin miksiköhän on jättöpuiden joukkoon jätetty kempuroita noinkin paljon?
Siksi että niitä oli paljon. Jos nuo olisi vielä tässä poistettu niin Rl 900-1000 joka liian vähän aikaiseen harvennukseen. Etukasvuista susipuuta poistui ylemmästä latvuskerroksesta ja tuolla mallilla saatiin latvuskerros tasaantumaan. Edes jonkinlaiseksi.
Hyvältä näyttää ensiharvennus. Tutkin aikanaan männikön varhaista laatuharvennusta noin 12 m pituusvaiheessa. Rohkeasti paksuimmat ja samalla oksaisimmat puut pois ennen kuin ne syrjäyttävät hoikemmat ja laadukkaat naapurinsa. Korjuukustannus pysyi kohtuullisena, kun myös isoimpia poistettiin. Runkoluku jäi suuremmaksi ja puiden koko pienemmäksi alaharvennukseen ja myöhennettyyn harvennukseen verrattuna, joten tarvittiin yksi harvennuskerta enemmän ja kiertoaika piteni. Tukkisato ja hiilensidonta lisääntyivät ja kannattavuus parani.
Pentti Niemistö
Jos etukasvuisia susipuita on paljonkin ja alla olisi hyvälaatuisia täystiheästi, eh on tehtävä juuri nuo laaturomut poistaen niin ajoissa, ettei jatkokasvatettava latvusto kärsi liikaa.
Minusta hyvä harvennus. Metsänomistajalla järkevää pohdintaa harvennusajasta. Tärkeintä lienee kuitenkin saada hyvä jatkuvuus metsälle kuin pitää orjallisesti kiinni harvennus ajankohdasta. Itse hakkuutin juuri yhdelle isännälle samanlaisen kohteen. Siinäkin puusto jätetty kohtuuttoman tiheäksi raivausvaiheessa ja päädyin hieman aikaistetuun ensiharvennuksen. Uskon että kuvan metsässä myrsky ja lumituhot ovat tuossa vaiheessa pienemmät kun olisi antanut harvennuksen odotuttaa vielä jokunen vuosi
Mielestäni olisi kestänyt odottaa jonkun vuoden. Kyllä mänty aika hyvin pystyssä pysyy. Isot trompit tietysti eri juttu. Aika kevyttä on saanto ollut. En aivan innostunut ole myöskään noista selvästi isompien poistotarpeesta. Harvennettuna metsänä aika syö oksat ja puista tulee kuutioita tulevaan päätehakkuuseen. Ei moto vieroksu isoja puita hakkuulla. Ihme jos saa koneketjun tuohon kokoluokkaan töihin.
Eikös tuo täyttänyt Kemera-ehdotkin?