Tarkoittaako otsikkoon kehitelty kimuranttinen laskutehtävä sitä, että molemmilta alueilta on harvennettu puuta, oikealta 200 m3 ja vasemmalta 100 m3 ?
Hyviä huomiota Kisiltä ja muilta!
Muutin otsikon kuvan mukaiseksi.
Kantoja on kyllä useammista hakkuista, mutta eivät näy tässä kuvassa.
Vasen puoli ollut kaskimaata, oikea puoli niittyä, maapohja muuten samaa.
Kumpikin puoli istutettu v.1958 samoilla kuusentaimilla.
Vasen puoli istutettu leppien, koivujen ja mäntyjen alle,
oikea puoli avoimeen maahan.
Vesaikko ja heinä torjuttu kummaltakin puolelta.
Ylispuiden poisto ja harvennukset tehty ajallaan.
Oikean puolen tuotto kaksinkertainen vasempaan puoleen verrattuna.
Muutamaan kertaan on tullut todettua , että lehtipuun vaikutus kasvuun , puhumattakaan laadusta , ei aina ole myönteinen .
Liiallinen lehtipuun suosiminen( hoitamattomuus) johtaa lähes poikkeuksetta piemepään kokonaistuottoon metsikön kiertoajan kuluessa .
Kuvassa on kahdella tapaa hoidettua metsää . Täysin vapaasti kasvaneen metsän tulos olisi mahdollisesti vain puolet kuvan heikommasta vaihtoehdosta.
Hakkuun yhteydessä on helppo tehdä johtopäätöksiä olosuhteden vaikutuksesta puiden kasvuun jo saman hakkuupalstan sisälläkin . Pahimmillaan lehtipuiden puristukseen joutuneen havupuun kasvu on alle kymmenes osa siitä , mitä riittävässä kasvutilassa varttuvat samanikäiset puut saavuttavat.
”Puun takaa” tulee jälleen erinomainen esimerkki siitä , että vaivannäkö kannattaa . Eikä se vaivakaan lopulta niin suuri ole , kun ajoitus ja toimenpide ovat oikeita.
Jos tuo puupelto on puuntakusen kasvattamaa kuten oletan ei kummaltakaan puolelta möksän rak.tarpeita. Kuten Maas.Tulev.-lehdessä todettiin ei hääviä rakennusvärkettä.
Samaa kamaa se on kuin keskieuroopasta tuleva kuusisahatavara, jonka kanssa kilpailee…ja kuka vielä voi nykyaikaisessa sääntelyssä järkevästi rakentaa taloa tai mökkiä ”suorasta tavarasta”?
Yllättävästi niitäkin vain löytyy. Kyllä nyt tiedän näistä vähistä rakentajista lähikotiseudultani enemmän nk. pitkästä tavarasta tekijöitä kuin paketin ostajia. Taitaa taantumakin jälleen opettaa työstämään. Edullisuudestahan ei kait tarvitse kiistellä.
Itse teimme pojan talon uusrunkoineen (tuplarunko) pitkästä ja kyllä puhtaasti kaupan hyllystä ostettunakin vielä taloudellisesti selvittiin todella järkevällä rahalla. Kempuroitahan niissäkin oli mutta mitallistetulla nyt jotenkuten pärjättiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Huima ero, mistä johtuu?
Näkyy olevan pellonreuna, koska on tuo kivikasa.
Oikealla vanha pelto ja vasemmalla käsittelemätön metsäpohja.
Joko oikealla oleva on uudistuskypsää?
Tämmöstä 20 ha=2 vanhaa milliä!
MV:llä on A-kuvoita hoidossa 2;n vanhan millin verran.
Metsä kasvaa ja tuottaa rahaa.
Kaikkihan nuo voi uudistaa koska vain haluttaa.
Tarkoittaako otsikkoon kehitelty kimuranttinen laskutehtävä sitä, että molemmilta alueilta on harvennettu puuta, oikealta 200 m3 ja vasemmalta 100 m3 ?
Missäs kannot ovat?
Hyviä huomiota Kisiltä ja muilta!
Muutin otsikon kuvan mukaiseksi.
Kantoja on kyllä useammista hakkuista, mutta eivät näy tässä kuvassa.
Vasen puoli ollut kaskimaata, oikea puoli niittyä, maapohja muuten samaa.
Kumpikin puoli istutettu v.1958 samoilla kuusentaimilla.
Vasen puoli istutettu leppien, koivujen ja mäntyjen alle,
oikea puoli avoimeen maahan.
Vesaikko ja heinä torjuttu kummaltakin puolelta.
Ylispuiden poisto ja harvennukset tehty ajallaan.
Oikean puolen tuotto kaksinkertainen vasempaan puoleen verrattuna.
Kyllä valolla on ihmeellinen voima kuusellekkin, siellä missä halla ei ole ongelma.
Muutamaan kertaan on tullut todettua , että lehtipuun vaikutus kasvuun , puhumattakaan laadusta , ei aina ole myönteinen .
Liiallinen lehtipuun suosiminen( hoitamattomuus) johtaa lähes poikkeuksetta piemepään kokonaistuottoon metsikön kiertoajan kuluessa .
Kuvassa on kahdella tapaa hoidettua metsää . Täysin vapaasti kasvaneen metsän tulos olisi mahdollisesti vain puolet kuvan heikommasta vaihtoehdosta.
Hakkuun yhteydessä on helppo tehdä johtopäätöksiä olosuhteden vaikutuksesta puiden kasvuun jo saman hakkuupalstan sisälläkin . Pahimmillaan lehtipuiden puristukseen joutuneen havupuun kasvu on alle kymmenes osa siitä , mitä riittävässä kasvutilassa varttuvat samanikäiset puut saavuttavat.
”Puun takaa” tulee jälleen erinomainen esimerkki siitä , että vaivannäkö kannattaa . Eikä se vaivakaan lopulta niin suuri ole , kun ajoitus ja toimenpide ovat oikeita.
Kyllä metsänhoito kannattaa!
Eikös kaskimailla ole usein boorin puutosta ym köyhempää maaperää?
Poistetut ylispuut ovat moteissa mukana.
Kummankohan puolen puista kannattaisi sahuuttaa mökin tarpeet?
Empä sanoisi, että noilla maapohjilla olisi eroa kovinkaan paljon, sillä kyllä tuo niityn puolikin on booria syönyt.
Valo kasvutekijöistä merkittävin on tässä tapauksessa antanut 2.kertaisen kasvun.
Jos tuo puupelto on puuntakusen kasvattamaa kuten oletan ei kummaltakaan puolelta möksän rak.tarpeita. Kuten Maas.Tulev.-lehdessä todettiin ei hääviä rakennusvärkettä.
Samaa kamaa se on kuin keskieuroopasta tuleva kuusisahatavara, jonka kanssa kilpailee…ja kuka vielä voi nykyaikaisessa sääntelyssä järkevästi rakentaa taloa tai mökkiä ”suorasta tavarasta”?
Yllättävästi niitäkin vain löytyy. Kyllä nyt tiedän näistä vähistä rakentajista lähikotiseudultani enemmän nk. pitkästä tavarasta tekijöitä kuin paketin ostajia. Taitaa taantumakin jälleen opettaa työstämään. Edullisuudestahan ei kait tarvitse kiistellä.
Itse teimme pojan talon uusrunkoineen (tuplarunko) pitkästä ja kyllä puhtaasti kaupan hyllystä ostettunakin vielä taloudellisesti selvittiin todella järkevällä rahalla. Kempuroitahan niissäkin oli mutta mitallistetulla nyt jotenkuten pärjättiin.