Ensimmäisessä kuvassa on tehty varhaisperkaus 7-8vuodren joulu-tqmmikuunvaihteessa. Lunta on ollut puolisen metriä. Sillo ei ole kuuma ja näkyvyys on huippuluokkaa. Juhannuksen jälkeen minut löytää varjoisesta ennakkoraivauksesta helteisestä, heinien, kaikenlaisten kasvustojen ja lehtien täyttämästä puskasta missä et näe kävellä etkä sahata.
Toinen kuva samasta taimikosta mistä olen muutama kuvan kanssa laittanut 7-8vuotiaana raivattu. Myytti isojen kantojen vesomiskyvystä tuntuu olevan epätiedettä sillä niin paljon isoja kantoja on kuollut ja kasvanut huonosti. Siellä missä aurinko paistaa reiässä taas kannon koolla ei tunnu olevan väliä. Nyt mä mietin et raivaanko toisen kerran, ensimmäisellä kerralla käytin tähän sen 7h/ ha ja nyt arvio on 5h/ha taimikonhoidolla.
Kolmas taimikko on vastaavassa kunnossa, sielläkin raivasin tammikuussa kuten edellisissä. Laskeskelin sielläkin, että 0,8ha/päivä tammikuussa ei voi olla 6h pitempi. Nyt varmaan menee kanssa 5h tuntia kun siistii tuon.
Kaikkihan tietää ä, että koivu kasvaa samaan jaksoon kuusen kanssa aukkopaikoille kun kuusella 7-8. Vuotta etumatkaansa ja kaikkihan tietää, että siemenestä itänyt mänty kasvaa sopusuhtaisesti samaan jaksoon niin aikalailla tulee mallisuoritus näistä koivukuusi metsästänja mänty-koivu-kuusimetsästä (4 kuha ei onnistunu.). Okitusmätästyksen ojan penkat oli ottanut hyvin mäntyä.
Jos kuusikko raivataan 4-5 (niistä otan myöhemmin kuvia.) Vaikeus on mm. Miten saada koivu samaan jaksoon kun se ei riitä etumatkaksi ja sit myöhemmin joudut jättää sen pienimmän ja vinoimman siihen. Jos harvennat 4-5 vuotiaan niin jää etukasvuiseksi.
Hyvin ovat kuuset kasvaneet omista taimista. Onko mikä tiheys kpl/ha kuusilla ensimmäisessä kuvassa, kun alaoksat ovat päässeet kasvamaan aika pitkiksi ja mikä ikä?
Saattaa olla alle 1800, suurinpiirtein istutustiheydessä eli tämä on ollut varhaisperkaus ja passataan vielä taimikonhoidossa jos tarvetta. Mäntyjä on jätetty tässä varhaisperkauksessa vielä harventamatta passeliin. Raivaustarvetta on vielä aukkokohdissa mihin sitten jätän sopivan kokoisen männyn tai koivun. Näitä on istutettu aika paljon pinta-alaveromuutoksen jälkeen, oisko jotain 2006-2008. Tokan kuvan kuusikko on istutettu 2006. Siihen haettiin sillo vanha kemera taimikon ollessa varhaisperkauksessa n. 2,5metrinen.
Tosiaan taimetkun kasvattaa itse niin suurinpiirtein tietää mistä siemenestä taimet tulee onko miten jalostettua. Tähän otin silloin markkinoiden toiseksi parasta siementä, olikohan 1000e/kg jos en väärin muista ja paras siemen olisi ollut 1500e. Koko 2000-luvun taimitarhat valitti jalostetun siemenen vähyydestä et ennen en tiedä mistä kaupan taimet on tehty mutta itse suurinpiirtein tietää. Taimien itse kasvatus on yksi kannattavimmista hommista raivauksen ohella.
Taimien myyjän tulee tietää siemenerä josta taimet on kasvatettu. Sen perusteella pystyy selvittämään jalostusasteen. Kai kaikki tarhataimet ovat nykyään vähintään ensimmäisen sukupolven jalostettua siementä? Kylvö kannattaisi ehkä tehdä halvemman ja kalliimman sekoituksella, kun osa kylvötaimista kuitenkin raivataan myöhemmin pois.
Kuusen metsikkösiemeniä on jouduttu käyttämään osin taimituotannossa, koska siemenviljelykset ovat tuottaneet liian harvoin hyviä siemensatoja. Eteläisimpään Suomeen on hankittu pieniä määriä kuusen siemeniä myös Virosta ja Ruotsista. Tällä hetkellä vaivaava kuusen siemenpula tullee päättymään 2020-luvulla, kun uudet kuusen siemenviljelykset alkavat tuottaa satoja. Vuonna 2019 kuusen siemenviljelykset tuottivat hyvän sadon ja se tullee riittämään Suomen taimituotannossa 4 – 5 vuotta” Tapion sivuilta. Tuli vaa mieleen, että ole istuttanut muille vähän taimia ihan viimevuosina missä laatikon kyljessä lukee ” ”metsikkösiemen.”
Jos haluaa olla varma ja tuohon aikaan ei ollut itsestäänselvyys, että ovat taimet huippujalostetusta siemenestä.
Ensimmäisessä kuvassa on tehty varhaisperkaus 7-8vuodren joulu-tqmmikuunvaihteessa. Lunta on ollut puolisen metriä. Sillo ei ole kuuma ja näkyvyys on huippuluokkaa. Juhannuksen jälkeen minut löytää varjoisesta ennakkoraivauksesta helteisestä, heinien, kaikenlaisten kasvustojen ja lehtien täyttämästä puskasta missä et näe kävellä etkä sahata.
Toinen kuva samasta taimikosta mistä olen muutama kuvan kanssa laittanut 7-8vuotiaana raivattu. Myytti isojen kantojen vesomiskyvystä tuntuu olevan epätiedettä sillä niin paljon isoja kantoja on kuollut ja kasvanut huonosti. Siellä missä aurinko paistaa reiässä taas kannon koolla ei tunnu olevan väliä. Nyt mä mietin et raivaanko toisen kerran, ensimmäisellä kerralla käytin tähän sen 7h/ ha ja nyt arvio on 5h/ha taimikonhoidolla.
Kolmas taimikko on vastaavassa kunnossa, sielläkin raivasin tammikuussa kuten edellisissä. Laskeskelin sielläkin, että 0,8ha/päivä tammikuussa ei voi olla 6h pitempi. Nyt varmaan menee kanssa 5h tuntia kun siistii tuon.
Kaikkihan tietää ä, että koivu kasvaa samaan jaksoon kuusen kanssa aukkopaikoille kun kuusella 7-8. Vuotta etumatkaansa ja kaikkihan tietää, että siemenestä itänyt mänty kasvaa sopusuhtaisesti samaan jaksoon niin aikalailla tulee mallisuoritus näistä koivukuusi metsästänja mänty-koivu-kuusimetsästä (4 kuha ei onnistunu.). Okitusmätästyksen ojan penkat oli ottanut hyvin mäntyä.
Jos kuusikko raivataan 4-5 (niistä otan myöhemmin kuvia.) Vaikeus on mm. Miten saada koivu samaan jaksoon kun se ei riitä etumatkaksi ja sit myöhemmin joudut jättää sen pienimmän ja vinoimman siihen. Jos harvennat 4-5 vuotiaan niin jää etukasvuiseksi.
Hyvin ovat kuuset kasvaneet omista taimista. Onko mikä tiheys kpl/ha kuusilla ensimmäisessä kuvassa, kun alaoksat ovat päässeet kasvamaan aika pitkiksi ja mikä ikä?
Saattaa olla alle 1800, suurinpiirtein istutustiheydessä eli tämä on ollut varhaisperkaus ja passataan vielä taimikonhoidossa jos tarvetta. Mäntyjä on jätetty tässä varhaisperkauksessa vielä harventamatta passeliin. Raivaustarvetta on vielä aukkokohdissa mihin sitten jätän sopivan kokoisen männyn tai koivun. Näitä on istutettu aika paljon pinta-alaveromuutoksen jälkeen, oisko jotain 2006-2008. Tokan kuvan kuusikko on istutettu 2006. Siihen haettiin sillo vanha kemera taimikon ollessa varhaisperkauksessa n. 2,5metrinen.
https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/minka-koolla-on-mika-merkitys/
Tuossa on 2 kuvan kuusikosta vanha kuva. Eli se on 2013 raivattu.
Tosiaan taimetkun kasvattaa itse niin suurinpiirtein tietää mistä siemenestä taimet tulee onko miten jalostettua. Tähän otin silloin markkinoiden toiseksi parasta siementä, olikohan 1000e/kg jos en väärin muista ja paras siemen olisi ollut 1500e. Koko 2000-luvun taimitarhat valitti jalostetun siemenen vähyydestä et ennen en tiedä mistä kaupan taimet on tehty mutta itse suurinpiirtein tietää. Taimien itse kasvatus on yksi kannattavimmista hommista raivauksen ohella.
Taimien myyjän tulee tietää siemenerä josta taimet on kasvatettu. Sen perusteella pystyy selvittämään jalostusasteen. Kai kaikki tarhataimet ovat nykyään vähintään ensimmäisen sukupolven jalostettua siementä? Kylvö kannattaisi ehkä tehdä halvemman ja kalliimman sekoituksella, kun osa kylvötaimista kuitenkin raivataan myöhemmin pois.
Kuusen metsikkösiemeniä on jouduttu käyttämään osin taimituotannossa, koska siemenviljelykset ovat tuottaneet liian harvoin hyviä siemensatoja. Eteläisimpään Suomeen on hankittu pieniä määriä kuusen siemeniä myös Virosta ja Ruotsista. Tällä hetkellä vaivaava kuusen siemenpula tullee päättymään 2020-luvulla, kun uudet kuusen siemenviljelykset alkavat tuottaa satoja. Vuonna 2019 kuusen siemenviljelykset tuottivat hyvän sadon ja se tullee riittämään Suomen taimituotannossa 4 – 5 vuotta” Tapion sivuilta. Tuli vaa mieleen, että ole istuttanut muille vähän taimia ihan viimevuosina missä laatikon kyljessä lukee ” ”metsikkösiemen.”
Jos haluaa olla varma ja tuohon aikaan ei ollut itsestäänselvyys, että ovat taimet huippujalostetusta siemenestä.
Koivuja siis metsikkösiemenstä.